YTM Pasi Satokangas työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut osaamisryhmässä.
Rovaniemi marraskuun alussa. Valoisaa, lämmintä, värikästä ja iloisia ihmisiä koolla. Kelekkamessut on paikkakunnalla vakiintunut loppusyksyn tapahtuma. Messujen kulissien takainen maailma on yhtä lailla vilkas. Siellä tehdään töitä asiakkaan ja koko alueen hyväksi.
Syvempää tapahtumaosaamista – kilpailuetua alueelle
Miten johtaa ja kehittää messuja? Mitä vaikutuksia messuilla on? Näihin kysymyksin perehtyivät Lapin ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden restonomiopiskelijat viime vuoden loppupuoliskolla tapahtumajohtamisen syventävissä opinnoissaan.
Opintojakson tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat johtamaan tapahtumaa sen eri vaiheissa ja saada käytännön työkaluja tapatuman kehittämiseen. Päätarkoituksena oli syventää tapahtumaosaamista strategisella tasolla.
Messujen johtamiseen liittyvänä ohjaajana toimi lehtori Jenni Pyhäjärvi ja talousvaikutusten selvittämisestä vastaavana ohjaajana projektisuunnittelija Pasi Satokangas. Opintojakson toimeksiantajana toimi Kelekkamessujen järjestäjä, Lapin messut oy.
Tapahtumilla voidaan saada kilpailuetua alueelle. Tapahtumat houkuttelevat matkailijoita saapumaan alueelle ja toimivat näin ollen nähtävyyksinä. Samalla alueiden näkyvyys paranee. Tapahtumilla on erilaisia vaikutuksia alueeseen. Imagovaikutukset voivat olla todella suuria, mutta usein ne ovat hankalasti todennettavia. Varsinaiset tapahtuman talousvaikutukset voidaan mitata suhteellisen yksinkertaisesti vakiintuneiden menetelmien avulla.
Kuva 1. Opiskelijoiden ryhmä messualueen pihalla yhdessä Lapin messut Oy:n tiedottajan Erkki Kuoksan ja Lapin ammattikorkeakoulun lehtorin Jenni Pyhäjärven kanssa. Kuva: Joni Nojonen
Yhden meno on toisen tulo
Tällä kertaa syventävissä opinnoissa mentiin todella syvälle. Sinne, missä eurot versovat, tuoden tuloa ja työllisyyttä ympärilleen.
Johtamisen ohella opiskelijat nimittäin tutustuivat myös tapahtuman talousvaikutuksiin. Mikä onkaan parempi tapa perehtyä asiaan, kuin tehdä itse? Opiskelijoille heitettiin haaste selvittää Kelekkamessujen talousvaikutukset. Vaikka käytettävissä oli menomenetelmäksi kutsuttu työkalu, tehtävä ei silti ollut helppo. Vaadittiin suunnittelua, rohkeutta lähestyä ihmisiä, numerotarkkuutta ja kykyä tehdä valintoja. Kaikki osatekijät oli hallittava, koska ne olivat kytköksissä toisiinsa ja vaikuttivat lopputulokseen.
Ennen tapahtumaa oli valmisteltu muun muassa kyselylomake ja suunnitelma kyselyn järjestämiseksi Lappi-areenalla, jonka pian täyttäisivät tuhannet kävijät. Kun ovet avattiin, paikalla oli valtavasti väkeä jopa areenan mittakaavalla. Yksikään lomake ei silti täyttyisi itsestään. Kävijöiden huomio olisi saatava hetkeksi pois kiiltävistä kelkoista ja värikkäistä varusteista.
Operaatio sujui hyvin. Sadat kelkkafanit saatiin arvioimaan matkan aikana aiheutuvia kuluja, jotka ovat alueen toimijoille tuloja. Lopulta koossa oli 771 vastausta.
Rohkea datan syö
Aineiston analyysivaiheessa oli tarkasteltava monia seikkoja. Mikä on Rovaniemen ulkopuolelta saapuneiden, eli matkailijoiden osuus vastaajista? Entä moniko heistä saapui alueelle juuri messujen vuoksi? Kuinka paljon vastaajat kuluttivat rahaa eri palveluihin?
Paljon dataa ja avoimia kysymyksiä. Lukuja, joista oli muodostettava merkityksellinen kokonaisuus. Laskentaryhmällä oli edessään kiperiä iltoja. Opittua oli nyt sovellettava käytäntöön. Menisivätkö luvut solmuun, vai rakentuisiko niistä uskottava kuvaus tapahtuman talousvaikutuksista?
Tässä vaiheessa erilaiset epävarmuustekijät nousevat usein esille aiheuttamaan tutkijalle päänvaivaa. Menetelmät eivät yleensä voi ottaa aukottomasti kantaa jokaiseen esille tulevaan tilanteeseen. Tutkijan on siis itse tehtävä päätöksiä puoleen tai toiseen. Kaikilla ratkaisuille on vaikutuksensa lopputulokseen. Yksittäisellä kurssilla ei ole kovin paljon aikaa menetelmien opiskeluun.
Toimeksiantajat odottavat tuloksia mahdollisimman pian. On oltava rohkeutta hyökätä aineiston kimppuun, vaikka huolimaton kulkija voi eksyä se sokkeloihin. Tutkimussuunnitelma toimii karttana, jonka avulla löydetään reitti. Reitillä voi tulla eteen ongelmia. Näiden suhteen on tehtävä päätöksiä, ”kierretäänkö suo oikealta vai vasemmalta vai mennäänkö suoraan yli”.
Eurot riviin ja imago puntariin
Kolmannen vuoden opiskelijoilta löytyi sekä rohkeutta että matemaattisia taitoja analyysin suorittamiseen. Aineistosta oli muodostettava perusteltu näkemys, jonka takana saattoi seisoa. Lopputuloksena todettiin, että Kelekkamessut jättivät alueelle noin 3,3 miljoonaa euroa.
Kun tulosta verrattiin viiden vuoden takaiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suorittamaan selvitykseen, huomattiin, että muutakin oli muuttunut, kuin koulun nimi. Messujen tuoma tulo oli nyt noin miljoona euroa suurempi.
Jotta myös imagovaikutuksista saatiin käsitys, haastateltiin useita paikallisia yrittäjiä. Vastaajat korostivat Kelekkamessujen merkitystä hiljaisen sesongin piristäjänä, mutta näkivät tapahtumalla olevan kaupungille myös yhtä viikonloppua laajemmalle ulottuvia vaikutuksia:
”Jos Kelekkamessut täyttää kaupungin, niin onhan se silloin tosi arvokas tapahtuma Rovaniemelle, että saa sitä imagoa, että täällä tapahtuu jotain ja jää ainakin ihmisten mieleen.”
Opiskelijat kokivat opintojakson haastavaksi, mutta antoisaksi. He saivat vastuuta ja mahdollisuuden testata siipiään. Opintojakso osoittautui hyödylliseksi monella tapaa ja opiskelijat kokivat saavansa sen myötä tarpeellista osaamista työelämää varten.