Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Opetuksen laatua hallitaan arjessa
Blogikirjoitukset

Opetuksen laatua hallitaan arjessa

Helena Kangastie.jpg
7.3.2017 9:00

TtM Helena Kangastie on Lapin ammattikorkeakoulun opetuspäällikkö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vuosina 2011─2014 eräs keskeinen asia oli opetuksen ja koulutuksen laadunhallinnan parantaminen. Uudistuksen tavoitteissa vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella.

Miksi opetuksen laatua pitää hallita

Rahoitus- ja säädösohjauksella vauhditetaan rakenteellista uudistusta ja toiminnan ja laadun parantamista. Rahoitus uudistetaan myös tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita kuten opetuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Toimilupien myöntämisessä korostuvat mm. toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökulmat.

Ammattikorkeakoululaissa 10 luvun 62 §:ssä Laadun arviointia kuvataan mm. seuraavasti: ”Ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta.”

Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavalla rahoitus- ja säädösohjauksella pyritään vaikuttamaan mahdollisimman hyvään koulutuksen ja opetuksen laatuun ja sen kehittämiseen arviointien pohjalta. Mitä se hyvä opetuksen laatu sitten on?

Näkemyksiä yleisesti opetuksen laadusta

Laatu-käsite sinällään on jo vaativa ja moniulotteinen kuten myös ammattikorkeakoulussa tehtävä laatutyö. Onko opetuksen laatu huippulaatua, tasalaatua, asiakaslaatua, kustannustehokkuutta vai arvioinnin perusteella tehtyä kehittämistyötä muutoksen aikaansaamiseksi?
Riittävätkö laadun arvioinnissa määrälliset mittarit kuvaamaan opetuksen laatua vai pitäisikö samaan aikaan pitää laadullisia mittareita kuvauksen keskiössä.

Laatutyön ymmärrettävyyttä voi vaikeuttaa se, että tarkastelussa sekoitetaan usein keskenään sisällöllinen laatu (eli kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on) ja laadun hallinta (eli miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan).

Oman haasteensa laatu-käsitteeseen ja sen ymmärrettävyyteen tuo vielä se, kenen näkökulmasta laatua tarkastellaan ja onko näkökulmissa ristiriitaa.

Esimerkiksi opetuksessa ja sen kehittämisessä on viime vuosina korostunut kokonaisuuksien hallinta, oppijakeskeisyys ja geneeristen taitojen kehittäminen eli ongelmanratkaisukyky, tiedon hankinta ja vuorovaikutustaidot.

Opetussuunnitelmia ja oppimista on uudistettu myös ammattikorkeakouluissa. Ajatuksena on se, että opiskelijat oppivat kokonaisuuksien hahmottamisen kautta paremmin asiantuntijoiksi kuin ”pänttäämällä” sirpalemaista tietoa.

Tavoite on, että opiskelijat itseohjautuvasti opettajan ohjauksessa ja ryhmässä työskennellen hakevat tietoa, käsittelevät, analysoivat ja liittävät yhteen oppimaansa. Näissä oppimisprosesseissa syntyy osaamista, joka pitää sisällään teoreettisen, käytännöllisen ja kokemustiedon eli vahvan asiantuntijan osaamispohjan.

Yleisesti ottaen AMK-opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen laatuun, mutta moni kaipaa kuitenkin enemmän perinteistä lähiopetusta ja pitää itsenäisen opiskelun osuutta jo liiallisena. Miten asian perusteleminen opiskelijoille on onnistunut eli se, että muutoksilla on tavoiteltu parempaa opetuksen laatua.

Opetuksen laatu Lapin AMKissa ─ sisällöllistä laatua vai laadunhallintaa?

Ammattikorkeakoululaissa edellytetään, että ammattikorkeakoulun on osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmänsä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Lapin ammattikorkeakoulu on lyhyen toimintansa aikana rakentanut laatujärjestelmän, jonka ulkoinen arviointi toteutuu paraikaa Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston toimesta.

Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Vilkasta laatukeskustelua on käyty eri tahoilla, kun on mietitty, millä tarkoituksenmukaisilla menettelyillä, prosesseilla ja järjestelmillä toiminnan taso ja laatu pidetään korkealla. Keskusteluja on käyty siitä, onko opetuksen laatutyö sisällöllistä laatua (kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on) vai laadun hallintaa (miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan). Puheenvuoroissa on tullut esille myös erilaiset näkökulmat ”laatutyö erillisenä toimintana” ja ”laatutyö on jokaisen normaalia työtä.”

Näiden kahden laatutyön ulottuvuuden yhteneväisyyttä voidaan kuvata niiden yhteen kietoutumisella ja käytännön esimerkillä.
Ammattikorkeakoulussa opetuksen laatutaso on opettajien ja asiantuntijoiden määrittelemä sisällöllinen kysymys, kun taas opetuksen laadun ylläpitäminen, seuranta ja arviointi sekä parantaminen ovat laadun hallintaan liittyvää toimintaa.

Sisällöllisiä asioita pyritään saamaan hallintaan asettamalla niille tavoitteita, joissa onnistumista mitataan ja seurataan. Keskeisenä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen, jolloin peilinä on tarkoituksenmukaisen toiminnan tavoitteet ja tarkoitus.

Esimerkkinä toimii opetuksen kehittämistyö, jossa ammattikorkeakoulun linjausten mukaisesti on tehty uudistamistyötä reilun kolmen vuoden ajan. Opetussuunnitelmat on uudistettu osaamisperustaisiksi ja oppimista organisoidaan ongelmaperustaisesti.

Syksyllä 2017 kaikissa koulutuksissa on käytössä osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja ongelmaperustainen oppiminen.

Lukukausisuunnittelu tehdään yhteisopettajuudessa huomioiden oppimisen ohjaus ja kehittävä arviointi. Opetuksen laadun sisällöllisiä asioita pyritään saamaan hallintaan asettamalla niille tavoitteet, joissa onnistumista mitataan, seurataan ja arvioidaan.

Yhtenä esimerkkinä tästä on yhteisesti sovittu tavoite ja tapa toimia; ”tavoitteena vuonna 2017 on, että lukukausisuunnittelu toteutuu yhteisopettajuudessa”. Lukukauden toteutussuunnitelmia katselmoidaan sisäisesti ja katselmointia varten on rakennettu yhteiset kriteerit, joiden perusteella voimme todentaa, että kaikissa koulutuksissa tehdään, kuten on yhdessä sovittu. Ja katselmointien avulla voimme ohjata ja tukea yhteisopettajuudessa toteutuvaa lukukausisuunnittelua kohti yhteistä tavoitetta.

Toinen esimerkki liittyy opiskelijoiden osaamisen arviointiin, jota opettajat toteuttavat. Arviointia ohjaa ammattikorkeakoululain 37 § ja Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö. Hyvää laatua on näiden mukaan toimiminen. Opiskelijoilta kerättävä palaute tuottaa tietoa siitä, miten laadukkaasti toimitaan ja laadunhallinnan mukaisesti, mikäli huomataan laadukkaan toiminnan puutteita, niin niihin puututaan kehittämistoiminnalla ja esimiestyöllä.

Näin toteutuen laatutyö ei ole ammattikorkeakoulun perustehtävistä irrallaan olevaa ”laatutyötä”.

KIRJALLISUUTTA
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 20.2.2017.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#a932-2014.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Korkeakoulutus. Viitattu 20.2.2017. https://karvi.fi/korkeakoulutus/
Koiso-Kanttila, P. & Paasivuori, R(toim.) 2008. Laatu ammattikorkeakoulujen menestystekijänä. Näkökulmia koulutuksen laatutyöhön. Stadia julkaisuja Sarja A: Tutkimukset ja raportit 12.
Opetus-ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen kehittäminen. Viitattu 20.2.2017. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/?lang=fi
Amk-opiskelijat tyytyväisiä opetuksen laatuun – opettajia vain on liian vähän. 12.11.2015. Viitattu 20.2.2017. http://yle.fi/uutiset/3-8445481

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK