kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Nepsy-nuoren haasteet koulunkäynnissä
Uusimmat artikkelit

Nepsy-nuoren haasteet koulunkäynnissä

Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
11.1.2023 8:00

Sosionomi YAMK Tarja Jussila ja YTM Johanna Majala työskentelevät lehtoreina ja OPPIVE-hankkeen asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Logo

Nepsy-nuori koulussa

Arviot kouluikäisten oppimisvaikeuksien esiintymisestä vaihtelevat 5 - 20 prosentin välillä. Noin 5 - 8 prosentilla oppimisvaikeuksien lähtökohtana ovat kehitykselliset neurokognitiiviset ongelmat. (Lyytinen 2005, 10.)

Nepsy-piirteet ovat hyvin yksilöllisiä, joten niitä voi olla haasteellista havaita. Toisilla piirteitä voi olla useampia, kun toisella piirteet ilmenevät vain yhdellä tavalla. Pienemmällä lapsella nepsy-piirteet voivat näkyä koulussa keskittymisen vaikeuksina, tarkkaavaisuuden haasteina, levottomuutena tai yliaktiivisuutena. Työhön tarttuminen ja työskentelyssä pysyminen voivat tuottaa haasteita ja lapsi voi vältellä hänelle vaativia tehtäviä. Nepsy voi ilmetä myös kiinnostuksena kapea-alaiseen aiheeseen tai suhteettomana täydellisyyteen pyrkimisenä. (Nepsy -oireet kouluikäisellä.)

Nepsy-nuori tarvitsee tukea, motivointia ja kannustusta koulunkäyntiinsä. Konkreettinen ja selkeä ohjaus tukee oppimista. Tarvittaessa on huomioitava yksilöllinen ohjauksen ja tuen tarve.

Opintojen edetessä voi esille tulla hahmottamisen ongelmia, oppimisvaikeuksia, kielellisen kehityksen erityisvaikeuksia tai motorisia vaikeuksia. Myös ohjeiden mukaan toimiminen, niiden seuraaminen ja muistaminen voivat olla haasteellisia. Tic-oireet sekä tunteiden säätelyn vaikeudet ovat myös Nepsy-piirteitä. (Nepsy -oireet kouluikäisellä.) Impulsiivinen, uhkarohkea ja joissakin tilanteissa jumittava lapsi voidaan nähdä koulussa haasteena.

Oppilaan vaikeat käytöshäiriöt laitetaan herkästi motivaation puutteen tai oppimishaluttomuuden syyksi. Toisaalta myös hyvin käyttäytyvän ja hiljaisen oppilaan oppimisvaikeuksien tunnistaminen on vaikeaa. (Numminen & Sokka 2009, 30.) Mitä enemmän haasteita on tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyn, itsehillinnän sekä ohjeiden ymmärtämisen suhteen, sitä enemmän nuori tarvitsee apua. Hän on ympäristön ohjauksen varassa. (Arki toimimaan 2014, 10.)

Nepsy-oireiden tunnistaminen koulussa

Neuropsykiatriset syyt ovat merkittävin vajaakuntoisuuteen johtava tekijä lapsilla ja nuorilla kaikkialla maailmassa. Hoitamattomina nämä vaikuttavat vakavasti lapsen kehitykseen, koulusuoriutumiseen ja mahdollisuuksiin elää täyttä lapsen ja nuoren elämää. Hankaluuksia ilmenee tarkkaavuuden, tunteiden ja toiminnanohjauksen säätelyssä. Myös viestinnässä ja vuorovaikutuksessa voi ilmetä ongelmia. Erilaiset aistitiedon käsittelyn pulmat lisäävät kuormitusta koulussa ja opiskelussa. (Savikuja & Puustjärvi 2022, 9-16.)

Koulu on usein se paikka, jossa erilaiset keskittymisvaikeudet sekä haasteet tulevat helposti esille. Lapsia on paljon ja koulupäivät ovat täynnä erilaisia vaatimuksia struktuureineen. Välillä pitää tehdä siirtymiä paikasta toiseen, välitunnillekin tulee ehtiä ja omista koulutarvikkeista huolehtia kaiken muun koulutyön ohella. Koulupäivän aikana on useita kuormitusta lisääviä tekijöitä ja toimenpiteitä, joista pitää suoriutua. Nepsy-oireet tuovat tähän kaikkeen omat lisämausteensa.

Tärkeää on, että tunnistamme haasteet, haemme ja vahvistamme osaamista sekä teemme pitkäjänteisesti parantavia toimenpiteitä. Lapsen ja nuoren koulupolun siirtymävaiheet ovat kodin ja koulun yhteistyön ”herkkyyskausia”, joihin meidän kaikkien kannattaa yhdessä panostaa. Pitää kuitenkin myös mieltää, että lapsen tai nuoren näkökulmasta ei ole tärkeää vain toimivat sote -palvelut tai koulu, vaan kyseessä on koko elämän mittaisen polun löytäminen.

Nuoren oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi on laadittu kymmenen hälytyssignaalin lista. Selkeitä koulussa havaittavia asioita ovat esimerkiksi, kun nuoren suoriutuminen ja arvosanat laskevat, työskentely on vaikeaa, poissaoloja on paljon ja nuorella on nähtävillä sosiaalisia ongelmia ja häiriökäytöstä. Kotona vanhemmat voivat tunnistaa oppimisvaikeuksia, jos nuoren toimintakyvyssä tapahtuu muutosta/vaihtelua, näkyy selkeä ristiriita tehdyn työn ja arvosanojen välillä, nuorella on vaikeuksia aikataulujen hallinnassa sekä tunne-elämän ongelmia. (Numminen & Sokka 2009, 29.)

Koska nepsy-haasteet voivat olla näkymättömiä, eikä oppimisvaikeuksia ilmene, voi olla haastavaa ymmärtää, miten koulu on vaikeaa. Kuitenkin koulunkäynnin vaikeuteen vaikuttavat nepsyyn liittyvät aistiyliherkkyydet sekä sosiaaliset tilanteet ja kuormitus. Näin ollen hyvinä ratkaisuina ovat esimerkiksi pienempi luokkakoko, strukturoidut ja lyhennetyt koulupäivät ja joskus jopa etäkoulu. Ihanteellinen luokkakoko nepsy lapselle on maksimissaan 20 oppilaan luokka. Lisäksi nepsy-piirteiset tarvitsisivat usein tuekseen avustajia, vaikkakin osa pärjää yleisopetuksen tehostetulla tuellakin. (Näe nepsy)

Oppimisvaikeudet tunnistetaan yhteistyöllä. Eri arvioijilla on omat vahvuudet ja näkökulmat Parhaimmillaan ja tehokkaimmillaan. Yhteinen avoin keskustelu sekä riittävän varhainen oppimisedellytysten tutkiminen tuovat parhaan tuloksen. (Numminen & Sokka 2009, 31.)

Koulu tukemassa nepsy-nuorten ja -lasten hyvinvointia

Tavoitteena perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) ja niihin tehdyissä täsmennyksissä on ollut vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Jokaisella koulua käyvällä lapsella tulee olla oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Jokaisen tulee löytää omat vahvuutensa sekä tunnistaa potentiaalinsa.

Lapsen ja nuoren kasvun, oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on jokaisen koulun perustehtävä. Koulupäivien aikana rakennetaan tätä hyvinvointia, joka puolestaan vaikuttaa siihen, mitä opitaan. Toisaalta oppiminen ja myönteiset kokemukset vahvistavat hyvinvointia. (Vuorinen, 180.)

Neuropsykiatrinen häiriö ei estä koulussa menestymistä; häiriöiden oireet ja niiden aiheuttamat haitat voivat vaihdella; jossain tilanteessa ongelmia aiheuttava oire voi olla toisen tilanteen vahvistus. Oireiden ilmentyessä eri ikävaiheissa eri tavoin, voi diagnoosi erityisesti lapsilla täydentyä ja tarkentua, jopa muuttua ajan myötä. Koulussa tukitoimet perustuvat pedagogiseen arvioon, jonka perusteella määritellään, tarvitseeko lapsi tai nuori yleistä, tehostettua vai erityistä tukea. Toimintakyvyn tukemisessa on usein hyötyä samankaltaisista menetelmistä diagnoosista riippumatta, koska olennaista on löytää ratkaisuja lapselle havaittuihin ongelmiin. Lievissä ongelmissa diagnoosi ei siten ole se olennaisin asia. Ongelmien kasvaessa on täsmällinen diagnoosi useasti välttämätön etuuksien ja asianmukaisen hoidon järjestämisen kannalta. (Puustjärvi 2022, 43-51.)

Koulunkäynnin onnistumiseksi olisi tärkeää huomioida ja ottaa koko lapsen tai nuoren hoitava taho mukaan yhteiseen hyvään. Useat opettajat tarvitsevat varmasti lisää ymmärrystä ja tietoa lapsen tai nuoren haasteista. Yhteisellä keskustelulla ja suunnittelulla saadaan räätälöidysti lapselle ja nuorelle sopivat ja juuri häntä palvelevat ratkaisut. Esimerkiksi jokin siirtymätilanne; kuten välitunnille meneminen voi olla päivän vaikein ja koettelevin juttu lapselle, joten siihen ratkaisun löytyminen on kaikkien etu. Kaikkien osapuolten väliselle yhteiselle keskustelulle tulee siis olla aikaa. Huomionarvoista on myös, että vanhempien myönteisellä suhtautumisella koulunkäyntiin ja yhteistyöhön on merkitystä lapsen edistymisen kannalta.

Ennakoinnin merkityksen mieltäminen on tärkeää. Toiminnan jäsentäminen, säännöllinen päiväjärjestys, johdonmukaisuus ja positiivinen palaute ovat niitä elementtejä, joita tulisi käyttää kaikissa toimintaympäristöissä; myös koulussa. Kaverisuhteet ovat lapselle ja nuorelle tärkeitä kasvun tiellä sosiaalisuuteen ja niiden tuleekin olla osa koulupäivää. Lasta voidaan tukea harjoittamalla tunnetaitoja ja vuorovaikutussuhteita.

Tunnetaidot ja toimivat vuorovaikutussuhteet ryhmässä ovat dialogisen ja keskustelevan opetuksen perusta. Dialogia ei voi soveltaa ihan mihin tahansa tilanteeseen koulussa, eikä opettaja voi ottaa sitä nopeasti käyttöön ikään kuin helppona opetusmenetelmänä. Yhteisten käytäntöjen muuttaminen dialogiseen suuntaan vaatii kaikilta; niin opettajilta, oppilailta kuin koko koululta harjoittelua ja tottumista. (Tunnetaidot koulussa 2022.)

Ammattilaisten mahdollisuudet Nepsy-nuoren tukemisessa

Aina on haasteita ja ongelmia; niistä ei tule kuitenkaan tehdä liian suurta numeroa! Erityisen tuen tarpeisiin liittyy usein vaikeita asioita, joihin ei ole valmiiksi pureksittua tietoa. Vanhemmat voivat olla väsyneitä, turhautuneita, mutta niin voivat olla opettajatkin sekä ammattilaiset.

Huoltajien ja verkoston välinen vuoropuhelu; unohtamatta nepsy-asiantuntemusta, on tosi tärkeää. Hyvä lähtökohta tälle vuoropuhelulle on kaikkien osapuolten kunnioittava kohtaaminen.

Sosiaalisten suhteiden luomisessa on tärkeää, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi. Toimintatavoista ja erityispiirteistä tulee kertoa avoimesti, jotta syntyy ymmärrystä erilaisista tavoista toimia ja voidaan auttaa toisiamme vuorovaikutuksessa. Asioihin on monta näkökulmaa ja on tärkeää löytää yhteinen tapa kommunikoida.

Ympäristön häiriöttömyyteen tulee kiinnittää huomioita esimerkiksi ympärillä olevan melun ja muiden aistiärsykkeiden minimointi on suotavaa. Pelkät sanat eivät takaa onnistunutta vuorovaikutustilannetta. Tärkeitä ovat myös ilmeet, eleet ja sanattomat viestit. Jos kehon kieli on ristiriidassa sanojen kanssa, voi se olla hämmentävää. Kun olemme vuorovaikutuksessa lapsen tai nuoren kanssa, jolla on nepsy-piirteitä, tulisi meidän puhua selkeästi, luoda katsekontakti ja olla johdonmukainen kaikessa viestinnässämme. Selkeää ja suoraa viestintää tulee suosia. Luomalla luottamusta nepsy-nuoren omiin kykyihin vahvistetaan samalla hänen minäkuvaansa ja itseluottamusta. Itsesäätelyn kehittymisen kannalta on tärkeää, että nepsy-nuori tietää, miten tulee toimia eri tilanteissa ja miten toiminta vaikuttaa ympäristöön. Näytetään esimerkkiä, kuinka tulee toimia, koska ihminen oppii mallintamalla. (Hietala & Lahti 2022, 188-189.)

Palautteen merkitys

Jokainen lapsi tarvitsee palautetta omasta toiminnastaan, koska sitä kautta hän oppii toimimaan toivotulla tavalla. Lapsi hakee huomion hyvällä, mutta jos sitä ei tule niin pahalla huomion yleensä saa. Huonosti käyttäytyvä lapsi saa usein jatkuvaa negatiivista palautetta ja se ei ole lapselle hyväksi. Tämä voi jopa johtaa negatiivisuuden kierteeseen.

Vanhempien ja ammattilaisten tulee miettiä, mitkä negatiiviset asiat voi jättää huomiotta ja antaa kehun positiivisesta toiminnasta. Positiivisen palautteen antaminen on merkityksellistä meille kaikille. Lapsi oppii tällöin, että millainen toiminta tuottaa kehun, palkkion tai toivotun suorituksen. Positiivinen kohtaaminen tuo lapselle myös myönteisen tunnekokemuksen.

Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen vahvuuksiin, voimavaroihin ja hyvinvointiin. Se on ehtymätön työkalupakki, joka auttaa suhtautumaan sallivasti kuhunkin tilanteeseen. Innostavat lähestymistavat auttavat löytämään ratkaisuja tilanteissa, joissa neuropsykiatrinen erityisvaikeus vaikuttaa toimintaan ja ajatteluun. Omien vahvuuksien ja voimavarojen tunteminen sekä niiden käyttöönotto tukevat tavoitteisiin pääsemisessä silloinkin, kun on hankalaa. Positiivinen psykologia on hyödyksi tilanteiden hahmottamisessa ja vaihtoehtojen löytymisessä. (Mannström & Virtanen 2022, 209.)

Riittävä ja oikea-aikainen tuki

Nepsy-piirteiset lapset ja nuoret tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arkeen sekä sosiaalisiin tilanteisiin, ja riittävän varhain aloitettua kuntoutusta. Näitä tarvitaan erityisesti muutosvaiheissa, kuten varhaiskasvatukseen, kouluun tai opintoihin siirtyminen, itsenäistyminen ja työelämän aloitus.

Vertaistuki voi toimia hyvänä apuna. Esimerkiksi keskustelukumppanuus saman vaiheen läpi käyneen vertaisen kanssa voi antaa paljon nepsy-nuorelle. Joskus jo kaverin kanssa jutteleminen voi auttaa. Ammattiapu ja vertaistuki toimivat toisiaan täydentävinä tuenmuotoina.

Riittävän varhainen asiaan tarttuminen lapsen elämäntilanteen selvittämiseksi, tarvittaviin tutkimuksiin pääseminen ja niistä saatujen tulosten pohjalta annettu oikea-aikainen tuki lapselle sekä perheelle edistävät kouluun ja myöhemmin laajemminkin yhteiskuntaan kiinnittymistä. Tutkimusten ja tuen viivästyessä valitettavan monen lapsen asiat ehtivät mennä alaspäin ja jopa solmuun.

Nepsy-oireisen tarkkaavuuden haasteet, oman toiminnan ohjauksen tai oppimisen vaikeudet tekevät pahimmillaan koulutyöstä lähes mahdotonta. Kun ongelma tiedostetaan, kyetään lapselle ja perheelle tarjoamaan oikeanlaista ja oikea-aikaista apua sekä kuntoutusta. Riittävällä tuella lapsi saa mahdollisuuden kokea onnistumisia koulutyössään. Nämä onnistumisen kokemukset ovat erittäin merkityksellisiä itsetunnon vahvistumisen ja omiin kykyihin luottamuksen kasvamisen kannalta. Me kaikki tarvitaan onnistumisen kokemuksia; niin myös nepsy-lapset ja -nuoret.

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana Oppive-hankkeessa yhteistyössä Pohjantähtiopiston kannatusyhdistys ry:n ja Pohjankoti Oy:n kanssa. Tavoitteena on ehkäistä koulupudokkuutta tukemalla mahdollisimman monipuolisesti nuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Hankkeen puitteissa olemme paneutuneet yhtenä osa-alueena nepsyyn ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Lähteet

Arki toimimaan. Vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen 2014. Viitattu 23.11.2022 arki_toimimaan_kevyt_valmis.pdf (adhd-liitto.fi)

Hietala, J. & Lahti, E. 2022. Sosiaaliset suhteet. Teoksessa Savikuja, Tuula & Puustjärvi, Anita (toim.) Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. PS-kustannus, 187-198.

Lyytinen, H. 2005. Neurokognitiivisten häiriöiden tutkimus. Teoksessa Lyytinen, H., Ahonen, T., Korhonen, T. & Korkman, T. (toim.) Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. WSOY, 10-19.

Mannström, L. & Virtanen, P. 2022. Positiivinen psykologia – hyvinvointia tieteen näkökulmasta. Teoksessa Savikuja, T. & Puustjärvi, A. (toim.) Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. PS-kustannus, 209-235.

Nepsy-oireet kouluikäisellä. Viitattu 14.11.2022. NEPSY-OIREET KOULUIKÄISELLÄ - Pirkkalan kunta

Numminen, H. & Sokka, L. 2009. Lapsellani on oppimisvaikeuksia. WS Bookwell Juva.

Näe nepsy. Viitattu 28.11.2022. Neuroepätyypillinen lapsi ja vanhempien tunteet | Näe nepsy (naenepsy.fi)

Puustjärvi, A. 2022. Teoksessa Savikuja, T. & Puustjärvi, A. (toim.) Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. PS-kustannus, 43-83.

Savikuja, T. & Puustjärvi, A. (toim.) 2022. Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. PS-kustannus.

Tunnetaidot koulussa. Opetushallitus 2022. Viitattu 26.11.2022. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/tunnetaidot-koulussa

Vuorinen, K. Positiivinen pedagogiikka erityislasten tukena. Teoksessa Oksanen, J. & Sollasvaara, R. (toim.) Esteille hyvästit! Opas autismikirjon sekä adhd- ja Tourette-oireisten lasten kasvattajille. Esteetön lapsuus neurokirjon lapselle ja nuorelle 2017-2019 -hanke. Autismisäätiö, 180-193.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle