Oon Jokelaisen Leila, 25-vuotias, neljännen vuoden metsätalousinsinööriopiskelija. Alun perin oon kotosin Kainuusta, mutta sittemmin oon muuttanut Kuopioon. Asuin puolitoista vuotta Rovaniemiemellä, ja sinä aikana kävin koulua päiväopintoina. Koronan alkaessa muutin takaisin Kuopioon ja vaihdoin monimuotototeutukseen, jotta voin työskennellä samalla. Työskentelin ja opiskelin aiemmin ravintola-alalla, joten vaihdoin uraa oikein lennosta.

Opiskelukaupunki

Rovaniemen pohjoinen luonto ja hyvät puitteet opiskelulle houkuttivat eniten opiskelukaupungeista. Ite tykkään Rovaniemen kotoisuudesta. Kaikki tarvittava on lähellä, mutta kaupunki on riittävän pieni rauhaa rakastavalle opiskelijalle. Ihmisvilinää on vain turistiaikoina, jolloin Rovaniemi herää eloon ihan uudella tavalla. Harrastusmahdollisuuksia löytyy liikunnan, ulkoilun ja taiteen parissa, eli varmasti ihan jokaiselle jotain.

Opinnoista

Kursseista eniten olen pitänyt suo- ja metsätyypittelystä, kestävän metsänkäytön sekä suometsien hoidon kurssikokonaisuuksista. Nämä ovat sisältäneet paljon maastossa olemista, kasvuympäristöön tutustumista ja ratkaisujen kehittämistä itsenäisesti. Jopa minulle aiemmin haasteellinen matematiikan osuus oli lopulta mielenkiintoista ja antavaa. Tottakai yhtenä parhaista kokemuksista oli myös 4,5 kk vaihto Norjassa, jolloin suoritin Boreal Forest Management - kurssikokonaisuutta Evenstadin kampuksella!️ Kielitaito parani ja tieto pohjoismaisten vesistöjen ja metsien hoidosta kehittyi, ammentaen uusia mahdollisuuksia urapolulla.

Opetusmuotoina meillä metsätalousinsinöörin monimuoto-opiskelijoilla käytetään lähi-, etä- ja maasto-opetusta. Teoriaa käydään usein läpi opettajajohtoisina etätunteina, ryhmätöinä ja myös siten, että oppilaat perehtyvät tiettyyn aiheeseen ja opettavat sen luokkatovereilleen. Maastotunnit keskittyvät metsävaratiedon keruuseen ja mittausharjoituksiin. Muita, kuin maastolähitunteja monimuoto-opiskelijoilla on vähän, mutta silloin tällöin niitäkin järjestetään. Tein ensimmäisen suorittavaan työhön painottuvan harjoittelun v. 2020 omissa metsissä raivaten ja istuttaen metsää. Ennen en ollut raivaussahaakaan kädessä pitänyt, mutta siitä se touhu yllättäen lähti sujumaan. 2–3 harkan hyväksi luen oman alan työtunneilla.

Metsäalasta

Metsäalalle pyrin koska halusin oppia hoitamaan tulevaisuudessa omia metsiäni paremmin ja luomaan tulevaisuutta monitavoitteiselle metsänomistajuudelle myös töiden puolesta.

Suosittelen metsäalaa ihmiselle, joka on kiinnostunut luonnosta, omaa päättäväisen asenteen, pystyy toiminaan sekä yksin että ryhmässä ja on myös oma-aloitteinen. Näissä hommissa oppii paljon joka päivä, ja mahtavinta on, ettei varmasti tule tietopankki täydeksi koskaan, vaikka olisikin jo siirtynyt työelämään. Tällä hetkellä olen jo siirtynyt osittain työelämään koulun lomassa ja näen omat työllistymismahdollisuudet jatkossa valoisina. Yksi vinkki harjoitteluihin ja töihin hakiessa on, että älä luovuta! Hakijoita on paljon, mutta avoimia paikkoja avautuu koko ajan.

Leila Jokelainen, metsätalousinsinööriopiskelija