kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Modernia talotekniikkaa historialliseen rakennukseen
Uusimmat artikkelit

Modernia talotekniikkaa historialliseen rakennukseen

Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
25.4.2024 12:00

Kirjoittajat: Niko Pernu, rakennustekniikan asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu & Riikka Fisk, kehittämisjohtaja, Peräpohjolan Opisto

EU osarahoittama lippulogo ja ELY-keskus .png

Vanhempi rakennuskanta mukaan energiansäästötalkoisiin

Rakennuskannasta uusiutuu vuositasolla vain noin yhdestä kahteen prosenttia (Motiva), jonka vuoksi energiatehokkuustoimia täytyy kohdistaa myös olevassa olevan rakennuskantaan jotta ympäristötavoitteet voidaan todella saavuttaa. Myös energiansäästöpotentiaali on olemassa olevassa rakennuskannassa suurin (Rakennusteollisuus), ja erityisesti vanhempi rakennuskanta on tekniseltä tasoltaan verrattain vaatimatonta nykypäivän tasoon nähden.

Lapissa vanhempaa rakennuskantaa ja mahdollisuuksia energiansäästöön on runsaasti.

Ennen rakennettua kiinteistökantaa on säilynyt niukasti, sillä Lapin sodassa tuhoutui noin 18 000 rakennusta, ja joillakin paikkakunnilla tuho koski jopa 90 prosenttia rakennuskannasta (Lapin sota 1944). Tämän vuoksi energiatehokkuutta ja viihtyvyyttä parantavat toimenpiteet on tehtävä huolella, jotta myös tulevat sukupolvet saisivat nauttia palasta historiaa.

Tähän ongelmaan vastaten Lapin AMK ja Peräpohjolan opisto ovat käynnistäneet yhteistyön projektikokonaisuudella, joka tavoitteena on kehittää vähähiilisyyttä erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa sisäilmaston kannalta turvallisella tavalla.

Hankkeen pilottikohteena on Torniossa sijaitseva Peräpohjolan Opiston Niilontalo, joka on rakennettu 1904 ja ollut oppilaitoskäytössä sota-aikoja lukuun ottamatta tähän päivään asti. Peräpohjolan Opiston alue on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja Niilontalo on yleiskaavassa suojeltu arvokkaana rakennuksena.

Niilontalon historia on hyvin monisäikeinen ja jos seinät osaisivat puhua niin sieltä kuuluisi monenlaisia tarinoita sota-ajoilta, kun Niilontaloa asuttivat mm. venäläiset sotilaat. Talvisodan alkaessa Opisto toimi reserviläisten kokoontumispaikkana ja talvella 1942 Niilontalossa majoitettiin 70 saksalaisen pioneerijoukko. Vuoteen 1949 asti Niilontalossa toimi Alatornion suojeluskunta ja Lotta Svärd-yhdistys. Rakennuksen säilyttäminen käyttökuntoisena on tärkeä osa Lapin historian säilymistä.

PPO ilmakuva Nomon Oy.jpg

Kuvassa hankkeen pilottikohteena toimiva Peräpohjolan Opiston Niilontalo. (Kuva: Nomon Oy)

Uusi alku

Niilontalon peruskorjaushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2022, jolloin rakennus oli tullut niin teknisesti kuin myös viihtyvyyden kannalta tiensä päähän. Alusta asti oli selvää, että Peräpohjolan Opisto haluaa mahdollistaa kehittämishankkeen toteuttamisen osana Niilontalon peruskorjaushanketta ja saada sitä kautta edistettyä vanhojen rakennusten enegiatehokkuuteen liittyvä tietoutta eteenpäin.

Lapin ammattikorkeakoulu lähti mukaan hankesuunnitteluun, jonka avulla saatii mukaan rakennusteknistä osaamista. Niilontalon peruskorjaushanke käynnistyi kesällä 2023 ja ReStart-hankkeet käynnistyivät 1.10.2023.

Peräpohjolan Opiston toteuttamassa investointihankkeessa tavoitteena on tehdä Niilontalon ilmanvaihdosta itsesäätyvä, jolloin ilmanvaihto säätyy automaation, antureiden ja säätöpeltien ohjaamana kullekin sääolosuhteille ja ihmismäärälle automaattisesti ja reaaliaikaisesti. Tällöin ilmanpaine sisällä ja ulkona on aina sama. Ratkaisulla saadaan kaikki ilma kulkemaan ilmanvaihtokoneen kautta hallitusti eikä rakenteiden läpi tule korvausilmaa tai rakenteisiin ei johdu kosteaa sisäilmaa.

Hankkeessa investoitavien laitteiden eli säätöpeltien ja antureiden avulla mahdollistetaan energiatehokkuuden parantuminen merkittävästi, sisäilman hyvä laatu sekä ennen kaikkea rakennuksen säilyminen käyttökuntoisena.

Lapin AMK tarkastelee omassa osiossaan modernien energiatehokkuustoimien soveltuvuutta vanhempiin kiinteistöihin Niilontaloa pilottikohteena hyödyntäen. Kohteessa tullaan toteuttamaan vuoden kestävä mittaus- ja seurantajakso, jolla tarkastellaan automaattisesti säätyvän ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa ja sisäympäristön eri parametrejä, kuten paine-eroa sisä- ja ulkoilman välillä. Ilmanvaihtojärjestelmän paine-ero-ohjaus on mielenkiintoinen näkökulma vanhemman rakennuksen sisäilman laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi projektihenkilöstö käy Niilontalossa tekemässä pistokoemaisesti täydentäviä tarkasteluita. Näiden tietojen pohjalta hankkeessa tunnistetaan taloteknisten ratkaisujen vaikutus ja soveltuvuus Niilontalon pilottikohteeseen, sekä mahdollinen skaalattavuus muihin vastaaviin rakennuksiin.

Seuraavat askelmerkit

Niilontalon peruskorjaus ja talotekniikan uudistaminen jatkuu kesään 2024 saakka, ja muutostöiden etenemistä voi seurata instagramissa Niilontalon omalla tilillä Niilontalo_1904.

Lapin AMK käynnistää vuoden kestävän mittaus- ja seurantajakson viimeistään syksyllä 2024, kun Niilontalon peruskorjaus on valmistunut. Tällä hankekokonaisuudella luodaan tietoa modernin tekniikan soveltamisesta jo yli vuosisadan käytössä olleeseen Niilontaloon.

Syntyvillä tuloksilla pyritään tukemaan muita vanhojen kiinteistöjen hallinnoivia tahoja ja niiden parissa toimivia pitämään myös vanhempi rakennuskanta modernin vaatimustason mukaisena ja käytössä pitkälle tulevaisuuteen.

Lisätietoja hankkeista:

Peräpohjolan opiston investointihanke

Lapin AMKin kehittämishanke

Lähteet

Lapin Sota 1944. https://lapinsota-1944.weebly.com/rakennustuhot-pohjois-suomessa.html

Motiva - Rakentaminen ja rakennukset. https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kestavat_julkiset_hankinnat/tietopankki/rakentaminen_ja_rakennukset

Rakennusteollisuus - Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman energiaremontteja. https://rt.fi/2022/12/ilmastotavoitteita-ei-saavuteta-ilman-energiaremontteja-otollinen-aika-toimia-on-juuri-nyt/

Niilontalon rakennushistoriallinen selvitys

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle