kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Mikro-oppimisen avulla osaamista nopeasti ja tehokkaasti
Blogikirjoitukset

Mikro-oppimisen avulla osaamista nopeasti ja tehokkaasti

Panu Huczkowskin kasvot edestä päin.
2.3.2021 9:00

TtM Panu, Huczkowski työskentelee lehtorina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Maailma ympärillämme teknologistuu ja muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla entistä kompleksisemmaksi – vauhdissa pysyäkseen on opittava uutta yhä nopeammin, tarkemmin ja tehokkaammin. Kohtaamme tänä päivänä usein tilanteita, joissa uutta tietoa ja osaamista tarvitaan nopeasti johonkin tiettyyn, tarkasti yksilöityyn aihealueeseen tai tehtävään liittyen.

Kyseessä on usein reaalielämään liittyvä merkityksellinen haaste, johon täytyy löytää nopeasti ratkaisu.
Yhteiskunnan ja työelämän nopeassa muutoksessa aikaa uuden oppimiselle on yhä vähemmän.

Yhteiskunnallisina trendeinä nostavat päätään uutuus, nopeus ja helppous, joille pitkäjänteisyys joutunee tekemään tilaa myös uuden oppimisen kentällä. Työtämme muokkaavat automatisaatio, robotisaatio, tekoäly ja digitaaliset alustat hoitotyöstä perusteollisuuteen ja asiantuntijatyöhön.

Työn murroksessa itseohjautuvuus ja elinikäinen oppiminen ei ole enää pelkästään etu, vaan elintärkeä osa muutoksen kanssa pärjäämisessä. Teknologia omaa tässä pelissä kahdet kasvot: se mahdollistaa tasa-arvon edistymisen, mutta se voi myös tarjota alustan epätasa-arvon lisääntymiselle teknologistumisen myötä.

Tässä kirjoituksessa teknologia nähdään mahdollisuutena osallisuuden lisäämiseen osaamista tasapuolisesti kaikille tarjoamalla.

 

“Miten kuoritaan 100 kg perunoita - peruna kerrallaan” Tahkokallio, K. (1998)

Mikro-oppiminen on oppimistekniikka, jossa oppimistehtävät jaotellaan pienempiin osiin, yhden oppimistavoitteen sisältäviin opin “suupaloihin”. Pienistä oppimistehtävistä voidaan edelleen muodostaa sarja lyhyitä oppimis-interaktioita (Dingler ym. 2017), joiden avulla ykisttäistä mikro-oppimistapahtumaa laajempi oppimistavoite on saavutettavissa.

Mikro-oppimisen maailmassa – usein suositellun korkeintaan viiden minuutin mikro-oppimisen osiossa – ei ole aikaa eikä mahdollisuutta sisällyttää osioon mitään ylimääräistä informaatiota, vaan kaiken sisällön on keskityttävä vain yhteen oppimistehtävään. Tämä edellyttää sisällön tarkkaa valintaa, selkeyttä, välittömyyttä ja mukaansa tempaavan esitystavan korostamista.

Pareton periaate mikro-oppimisen ideologisena taustana

Mikro-oppimisen ideologiassa tehokkuuden imperatiivin taustalla vaikuttaa nk. Pareton periaate. Pareton periaatteen mukaan 20 prosentilla panoksia saadaan aikaan 80 prosenttia tuotoksista. Numerot ja tarkat panoksien ja tuotosten suhteet eivät kuitenkaan ole Pareton periaatteen ydin. Periaate alleviivaa tiettyjen aktiviteettien tehokkuutta luoda suurin osa halutuista tuotoksia (Middaugh, 2015).

Välttämätön kääntöpuoli ajattelutavassa on se, että suurin osa käytetyistä panostuksista tai aktiviteeteista on merkityksettömiä - ainakin erittäin tehottomia - ja menevät pääosin ohi tarkoitetusta maalistaan . Mikro-oppimisen mahdollisuudet löytyvätkin sen potentiaalista tarjota juuri tuo tärkein 20 prosenttia, jolla saadaan 80 prosenttia halutuista, positiivisista, oppimistuloksista aikaiseksi.

Mikro-oppimisenkin täytyy Pareton 80/20 -periaatteen lupauksiin vastatakseen olla tiukasti halutun oppimisen näkökulmasta tärkeimmissä sisällöissä, tarjota rikasta sisältöä ja laadultaan erinomaista tuotantoa.

Pareton periaatteen mukaan pieni määrä tekijöitä aiheuttaa suuren osan vaikutuksista.

Tällöin vain muutamat (20 %) tekijöistä on erittäin tärkeitä ja suurin osa (80 %) tekijöistä on haluttujen seurausten tuottamisen täysin triviaaleja (Chen, Chong & Tong, 1994).

Onnistuakseen vastaamaan tehokkuuden vaatimuksiin on mikro-oppimisen tekniikalla hankittavan oppisisällön vastattava reaalimaailman todellisiin oppimistarpeisiin. Vasta todellisiin oppimistarpeisiin kiinnittyessään mikro-oppiminen näyttäytyy hyödyllisenä “opin palojen” avulla osaamistaan lisäävälle oppijalle.

Uutta osaamista tarvitsevalle hyödyllisessä mikro-oppimisessa oppimisen tapahtuman tulee olla tarpeellinen oppijan reaalimaailman ympäristössä, sen tulee olla suoraan kytköksissä oppijan meneillään oleviin tehtäviin ja välittömiin pyrkimyksiin. Pyrkimysten taustalla on ajatus varmistaa oppijan sitoutuminen lyhyisiin, ytimekkäisiin, selkeästi esitettyihin, motivoiviin (Crawford & Semeniuk, 2017) ja tietorikkaisiin (Dingler ym., 2017) mikro-oppimisen tapahtumiin.

Tämän päivän mikro-oppiminen on vapautunut oppimista aikaisemmin rajoittaneista kahleista: nyt oppimaan pääsee milloin tahansa.

Riippumattomuus ajasta ja paikasta mahdollistaa oppimisen oppijan näkökulmasta juuri oikeaan aikaan.. Oppijalla tulee olla myös mahdollisuus saada tarvitsemansa uusi tieto tai taito juuri silloin kuin hän sitä todellisen maailman tilanteissa tarvitsee.

Riippumattomuus ajasta ja paikasta edellyttää mobiilin teknologian käyttämistä oppimimisympäristönä. Mobiilina teknologiana älypuhelimet ja tabletit tarjoavat hyvän alustan oppimistavoille, joiden osalta oppisisällön yksilöllisyys ja ajasta ja paikasta riippumaton saavutettavuus (engl. Learn-on-the-go) ovat menestyksen kannalta kriittisiä.

Mikro-oppimisen on myös todettu mobiilisti toteutettuna kiehtovan oppijoita, erityisesti oppijoiden on huomattu käyttävän hyväkseen aikaa oppimiseen ollessa liikkeellä esim. julkisessa kulkuneuvossa. Samoin mikro-oppimisessa käytössä olleiden käyttäjämuistutusten on havaittu tehoavan paremmin liikkeellä oleviin, esimerkiksi junassa matkustaviin, oppijoihin kuin oppijoihin, jotka olivat muistutusten saapuessa töissä tai kotona. Muistutuksia voikin ajoittaa älylaitteiden teknologian avulla päivän passiiviseen aikaan.

Kaaviokuva, jossa on kerrottu 9 mikro-oppimiseen liittyvää tekijää.

Kaavio 1. Mikro-oppimisen taustalla vaikuttavat ideologiat ja näkemykset. (Kaavio: Panu Huczkowski).

Oppimisen pilkkominen pieniin osiin ja tarjoileminen käyttäjälähtöisellä teknologialla mobiililta alustalta vastaa erinomaisesti nykypäivän vaatimuksiin mahdollisuudesta oppia juuri oikea asia täsmälleen oikeaan aikaan. Ajasta ja paikasta riippumaton toteutustapa yhdistettynä sisältörikkaasti tuotettuihin opin suupaloihin, jotka kytkeytyvät todellisiin oppimistarpeisiin lunastavat epäilemättä paikkansa maailman muuttuessa nopeasti ympärillämme. Mikro-oppimisen tuottamisessa tehokkuuden vaatimukseen vastataan laadukkaalla tuotannolla, vain olennaiseen keskittymällä ja yksi oppimistavoite kerrallaan osaamista lisäämällä.

Mikro-oppimista MOOC-kursseilla

Mikro-oppiminen nähdään yhtenä henkilökohtaisten oppimisympäristöjen seuraavan sukupolven menetelmänä. Oppimisympäristönä voivat toimia esimerkiksi massiiviset avoimet verkkokurssit (engl. mooc), jotka ratsastavat nyt suosion aallonharjalla uutena oppimisen paradigmana.

Kursseille voidaan esimerkiksi tuottaa lyhyitä opetusvideoita, tai muita yhden oppimistavoitteen ympärille kasattuja opintoja, ennakkoon suunniteltuina “paloina”. Näin toimimalla oppijat voivat hankkivat tietoa helposti käsiteltävällä tavalla (Dessi, Fenu, Marras & Recupero, 2017).

Mooc-kursseilla tarjottavat pienet opin suupalat lisäävät myös opiskelijoiden motivaatiota perinteiseen opetukseen verrattuna (Barak, Watted & Haick, 2016). Samaan aikaan kursseilla opiskelevien huomattavan heterogeeninen tausta mm. iän, itsesäätelyn ja oppimisstrategioiden osalta vaikuttavat oppimistuloksiin (Li, 2019). Kursseihin upotetut mikro-oppimisvideot ovat erinomainen media tuottamaan pieniä paloja tietoja ja taitoja oppijoille (Dessi, Fenu, Marras & Recupero, 2017.)

Verrattuna perinteisiin koulutusmalleihin, joissa oppijoiden on keskeytettävä muu toiminta tunneiksi, on mikro-oppimisen 5 - 15 minuutin prosessien havaittu parantavan tiedon hankkimisen onnistumista (Coakley, Garvey & O’Neill, 2017).

Mikro-oppiminen tarjoaakin tavan adaptoida opetusta paremmin suhteessa ihmisaivojen rajoituksiin liittyen tarkkaavaisuuden ajallisiin reunaehtoihin. Samoin se tarjoaa tavan tarjota opetusta erittäin joustavasti. (Leach & Hadi, 2017).

 

SotePeda 24/7 -hankkeessa mikro-oppimisella edistetään digiosaamista

SotePeda 24/7 on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa tavoitteena oli vahvistaa eri alojen opettajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamista soten digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä, johtamisessa ja kehittämisessä.

Hankkeessa myös muun muassa määriteltiin digisote-osaaminen ja kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisen digi-sote -osaamisen vahvistamiseksi.

Hankkeen aikana luotuun mikro-oppimisen oppimisstrategiaan perustuviin mikroihin ja MOOC-kursseille pääset tutustumaan sotepeda247.fi -sivuston kautta.


Lähteet

Barak, M., Watted, A. & Haick, H. (2016). Motivation to learn in massive open online courses: Examining aspects of language and social engagement. Computers & Education (94) 49-60.

Chen, Y.-S., Chong, P. & Tong, M. (1994). Mathematical and computer modelling of the pareto principle. Mathematical and computer modelling. 19 (9): 61-80.

Coakley, D, Garvey, R. & O’Neill. (2017). Micro-learning - Adopting digital pedagogies to facilitate technology-enhanced teaching and learning for cpd. Teoksessa G, B. Teh & S, C. Choy Empowering 21st century learners through holistic and enterprising learning. Singapore: Springer, 237-242.

Crawford, C.M. & Semeniuk, M. (2017). Recognizing Design-Based Research as Coursework and Experiential Support: Micro-Learning as Integrated Teacher Candidate Coursework and Field-Based Understandings. In P. Resta & S. Smith (Toim.), Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference (pp. 827-832). Austin, TX, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Viitattu 18.12.2020 https://www.learntechlib.org/primary/177359.

Dessi, D., Fenu, G., Marras, M. & Recupero, D.R. (2018). Bridging learning analytics and cognitive computing for big data classification on micro-learning video collections.
Computers in Human Behavior, 2018.

Dingler, T., Weber, D., Pielot, M., Cooper, J., Chang. & Henze, N. (2017). Language learning on-the-go: Opportune moments and desing of mobile microlearning sessions. MobileHCI ‘17 Proceedings of the 19th international conference on human-computer interaction with mobile devices and services. Article no. 28.

Leach, M. & Hadi S.N. (2017). Supporting, categorising and visualising diverse learner behaviour on MOOCs with modular design and micro-learning. Journal of Computing in Higher Education, 2017.

Li, K. (2019). Mooc learners’ demographies, self-regulated learning strategy, perceived learning and satisfaction: A structural equation modeling approach. Computers & Education, 2019.

Middaugh, D.J. (2015). Managing the 80/20 Rule. Medsurg Nurs 24(2):127-129.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle