kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040
Blogikirjoitukset

Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040

17.11.2017 14:00

Ville-Pekka Sarén ja Laura Telkkälä laativat tämän blogikirjoituksen osana YAMK-tutkintoon liittyvää opinnäytetyötä.

Tulevaisuuden asiantuntijaorganisaation merkityksellisessä johtamisessa korostuvat seuraavat viisi elementtiä:

  • itsensä johtaminen,
  • muutoksen johtaminen,
  • valmentava johtajuus,
  • verkostojen johtaminen sekä
  • työn mahdollistaminen.

 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eri asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä olevilta henkilöiltä, minkälaisena he kokevat johtamisen olevan vuonna 2040, ja mitkä asiat siinä korostuvat. Tavoitteena oli muodostaa haastattelutuloksiin ja taustateoriaan pohjautuva käsitys merkityksellisestä johtamisesta vuonna 2040.

Itsensä johtaja etsii työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä yksilötasolla.

Jokaisen oma merkityksellisyyden tunne lähtee kannustavasta ilmapiiristä niin kotona kuin työpaikallakin. Ryhmän motivaatio on jokaisesta yksilöstä riippuvainen. Itsensä johtajuus on myös oman ajan ja mielen hallintaa.

Muutos on jatkuvaa ja kiihtyvää eikä sitä voi estää. Menestyvä organisaatio kehittyy ja ennakoi tulevia trendejä ja reagoi riittävän ajoissa. Myös tulevien sukupolvien siirtyminen työmarkkinoille tuo mukanaan oman muutospaineensa. Tulevaisuuden johtaja on muutosorientoitunut ja muutokseen avoimesti suhtautuva.

Valmentava johtajuus etsii työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä organisaatiotasolla. Valmentava johtaja on avoin ja kykenee jakamaan vastuuta sekä luottamaan työntekijöihinsä. Valmentaja myös kannustaa ja motivoi aktiivisesti ja auttaa luovuuden etsimisessä. Työntekijä tulee saada sitoutettua organisaation tavoitteisiin ilman erityisiä ponnisteluja. Tässä korostuu johtajan luottamus työntekijään ja työntekijän kyky ansaita se.

Mutta luottamus rakennetaan myös toisin päin, eli johtajan on kyettävä laskeutumaan työntekijän tasolle ja herättämään luottamus toiminnallaan. Hierarkkisten tasojen madaltuessa yhteistyön merkitys korostuu.

Johtajan on kyettävä osallistamaan työntekijät osaksi päätöksentekoa, jolloin yhteisten tavoitteiden noudattaminen on yksinkertaisempaa.

Verkostomaisella toiminnalla saavutetaan laajempi vaikutus alueelliseen elinvoimaisuuteen yhteisten tavoitteiden kautta. Verkoston laaja hyväksi käyttäminen tiedon keräämisessä, jalostamisessa ja jakamisessa luo ketteryyttä ja innovaatioiden jalostuminen mahdollistuu.

Työn mahdollistamiseen kuuluu työn tekemisen yhteensovittaminen perheen ja harrastusten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Välineet on oltava kunnossa ja yhteyksien toimivia. Joustavalla työskentelytavalla voidaan ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Joustamalla työntekijän elämäntilanteen mukaan, saavutetaan huomattavasti parempaa tehokkuutta ja työntekijän sitoutumista organisaatioonsa tai verkostoonsa.

Opinnäytetyömme vahvistaa yleisesti vallalla olevan käsityksen johtamisen arvojen pehmenemisestä. Hierarkkisesta sotilasjohtajuudesta ja entisajan tehdastyön käskyttävästä johtamisesta on jo nyt ajauduttu kauas.

”Jos käskytysjohtamisesta ajaudutaan riittävän kauas, niin koko nykytyyppinen esimiestyö voi kadota. Luovan asiantuntijaorganisaation rakenne on itseohjautuva, ettei esimiestä tarvita. Toisaalta esimiestason työnkuva voi muuttua vuorovaikutustaitojen oppimiseksi.”
Jukka Lokka, Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja

Tulevaisuuden sukupolvien johtaminen tulee haastattelujen perusteella olemaan hyvin erilaista verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Nuorilla työn merkitys osana elämää ei ole ylikorostunut, kuten se vanhemmilla sukupolvilla on usein ollut. Nuoret haluavat elämäänsä muutakin sisältöä ja työn merkitys on pienentynyt.

Omistamisen kulttuurin muuttuminen, ympäristötietoisuus, yleinen koulutustason nousu ja kulutustottumukset tulevat muokkaamaan omalta osaltaan myös työnteon kulttuuria. Raha ei tulevaisuudessa ole suurin kannuste työelämässä, vaan työn ja oman elämän merkityksellisyyttä etsitään laajasti. Motivoinnin ja innostamisen merkitys korostuu pyrkiessä yhteisiin tavoitteisiin.

Digitalisaation raju kehitys voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös asiantuntijatyöhön.

Yleisesti globalisaation on koettu vaikuttavan teollisuuden valmistavaan työhön, mutta tulevaisuuden virtuaaliglobalisaatio tulee muokkaamaan yhteiskuntarakenteita rajusti ja vaikuttamaan myös asiantuntijatyöhön.

Tämä blogikirjoitus on laadittu opinnäytetyön tueksi. Opinnäytetyömme Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040 käsittelee asiantuntijaorganisaation esimiestyön muuttumista kohti vuotta 2040. Haastattelujen rakenne suunniteltiin perehtymällä johtamisen teoriaan, työnteon kulttuurin muuttumiseen, digitalisaation vaikutuksiin, johtamisen vaikutukseen alueelliseen elinvoimaisuuteen ja tulevien sukupolvien johtamiseen. Tästä muodostui haastattelun runko. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa laajasti kehitettäessä johtajuutta nykyaikaiseen ja pitkäjänteiseen suuntaan.

Sovellettavuudella ei ole varsinaisesti toimialakohtaista rajausta, vaan jokainen johtaja tai johtajaksi pyrkivä voi sisäistää nämä tulevaisuuden johtajuuden elementtiä ja soveltaa niitä omalla alallaan vapaasti.