kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Megatrendit maaseudun kehityksen ennakoinnissa

Megatrendit maaseudun kehityksen ennakoinnissa

17.11.2020



Kalle Santala ja Reeta Sipola.jpg
Agrologi (YAMK) Reeta Sipola työskentelee projektipäällikkönä ja metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala tuntiopettajana ja projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Tulevaisuus perustuu aikomuksiin ja aikaisempiin valintoihin ja mielikuviin siitä. Koska voimme valinnoillamme ja teoillamme vaikuttaa tulevaisuuteen, on mielekästä tutkia millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voimme saavuttaa. Mitä voimme tavoitella, mitä haluamme välttää. (Amara, 63-71)

Tällaista erilaisien tulevaisuuksien ennakointityötä kutsutaan tulevaisuustutkimukseksi, jota Suomessa tekevät esimerkiksi Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

 

Tulevaisuustyöpajat ennakointimenetelmänä

Tulevaisuuden ennakoimiseksi on käytettävissä erilaisia menetelmiä. On laskennallisia menetelmiä sekä asiantuntijamenetelmiä, joihin kuuluvat muun muassa toimintaympäristön ennakointi ja osallistamiseen pohjautuvat tulevaisuustyöpajat.

Tulevaisuustyöpajoista on olemassa lukuisia erilaisia sovelluksia, joita hyödynnetään työskentelylle asetettujen tavoitteiden ja työskentelyn keston mukaan. (Heinonen et al. 2012, Jungk & Müllert 1987) Tulevaisuustyöpajojen kautta päästään nopeasti käsiksi tutkittavan asian keskeisiin ideoihin ja asiakokonaisuuksiin (Heikkilä 2014).

Grude – Green Rural Economy -hanke järjesti syyskuussa 2020 tulevaisuustutkimuksen työpajamenetelmään pohjautuneen yhteispohjoismaisen Greennovation Campin. Campin teemana oli arktisen bioenergian tulevaisuus. Työpajaan osallistui yrityksiä, kuntien virkamiehiä, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten edustajia ja luonnonvara-alan opiskelijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

 

Bioenergia ja megatrendit

Bioenergia-alan tulevaisuutta käsiteltiin yhteiskunnassa vallitsevien megatrendien kautta. Työpajojen pohjana olleet megatrendit valittiin Grude-hankkeen henkilöstön toimesta Sitran megatrendit 2020 -selvityksessä nousseiden megatrendien joukosta.

Megatrendillä tarkoitetaan useista ilmiöistä koostuvaa yleistä kehityssuuntaa, jolla on globaaleja vaikutuksia maapalloon ja ihmisen toimintaan. (Dufva, 2020)

Tilaisuuden aluksi kolme Keynotea pohjustivat työpajan aihealuetta:

• Renewable Energy Transition and Bioenergy Challenges: Frontlines of Global and National Strategies (Jari Kaivo-oja, Research Director, Adjunct Professor, Dr, Finland Futures Research Centre)

• What Can We Do? -Steps of Decision-making and Tips for Lobbying to Promote Green Economy (Ylva Sardén, Senior Advisor, Region Norrbotten)

• Is There Business in Circular Economy? (Per Anders Eidem, Senior Researcher, SINTEF Helgeland)

Tilaisuuden ensimmäisessä vaiheessa osallistujat jaettiin kuuteen monialaiseen ryhmään, joista aina kaksi sai käsiteltäväkseen samat megatredit. Ryhmät jaettiin mahdollisuuksien mukaan siten, että jokaisesta osallistujasegmentistä olisi edustaja jokaisessa ryhmässä.
Ryhmiä pyydettiin pohtimaan bioenergian tulevaisuutta maailmassa, jossa kyseiset megatrendit vallitsevat.

Työpajan toisessa osiossa samoja megatredejä käsitelleet ryhmät yhdistettiin ja he saivat luoda yhteisen tulevaisuusvision, jotka fasilitoitiin graafisiksi esityksiksi työpajaan palkattujen kuvittajien toimesta. Kuvittajat kuuntelivat ryhmän keskustelua ja piirsivät samalla ryhmän näkemyksiin pohjautuvat tulevaisuuskuvat.

 

Etäratkaisut elinvoimaisuuden turvaajina


Santal ja Sipola kuva 1 2020.jpg
Kuva 1. Ensimmäiselle työpajaryhmälle keskustelun pohjaksi annetut megatrendit

Ensimmäisessä työpajaryhmässä käsiteltiin väestön vanhenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyviä teemoja ja niiden vaikutuksia alueen elinkeinoihin ja kuntien elinvoimaisuuteen. Nuorten perheiden houkuttelemiseksi tarvitaan panostusta, jotta he kokevat alueen vetovoimaisena ja heillä on siellä työpaikkoja ja riittävät arjen palvelut saavutettavissa.

Haaste on suuri, sillä entisiä rakenteita ei voi ylläpitää merkittävästi pienemmällä väestöpohjalla. Tilanteen ratkaiseminen vaatii sopeutumista ja uudistumista, täytyy olla rohkeutta kokeilla ja tehdä asioita toisin kuin aiemmin.

Santala ja Sipola kuva 2 2020.jpg
Kuva 2. Graafisen fasilitaattorin tekemä esitys ensimmäisen ryhmän keskustelun pohjalta

Uusia elinkeinomahdollisuuksia nähtiin paikallisten uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämisessä energiantuotannossa ja pohjoisille alueille tyypillisen perhetilakoon viljelyn uudistamisessa. Pienillä tiloilla voi olla suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta, ja erikoistuminen voi tarjota tulevaisuudessa uusia tulonlähteitä.

Keinoälyn ja erilaisten teknisten sovellusten sekä etäyhteyksien kehitys parantavat tulevaisuudessa edellytyksiä asua maaseudulla. Jatkossa etätyön lisäksi etäpalveluiden käytön uskottiin lisääntyvän, ja etämyyntiin liittyvän kehittämisen nähtiin parantavan maaseudulla sijaitsevien yritysten mahdollisuuksia tavoittaa asiakkaita.

Kokeiluista uutta liiketoimintaa


Santala ja Sipola kuva 3 2020.jpg
Kuva 3. Toiselle työpajaryhmälle keskustelun pohjaksi annetut megatrendit

Rajallisella markkina-alueella yritykset näkevät toisensa usein kilpailijoina, mutta näkökulmia muuttamalla voitaisiin saada aikaan uutta liiketoimintaa. Rohkeita uusia kokeiluja tekemällä, teknologisia innovaatioita hyödyntämällä ja eri aloja yhdistämällä voidaan yhteistyöllä luoda uutta liiketoimintaa.

Matkailussa nähtiin kehittämispotentiaalia ja keskustelussa pohdittiin keinoja kehittää matkailua alueiden ehdolla ja niiden hyödyksi. Paikallisesti tuotettujen ja jalostettujen elintarvikkeiden, energian ja muiden tuotteiden hyödyntäminen lähialueilla tuottaa positiivisia aluetaloudellisia kerrannaisvaikutuksia.


Santala ja Sipola kuva 4 2020.jpg
Kuva 4. Graafisen fasilitaattorin tekemä esitys toisen työpajaryhmän keskustelun pohjalta

Toisen työpajaryhmän keskustelussa pohdittiin maaseutuyhteisöjen vetovoimaisuutta ja väestörakenteen tasapainoa. Syntyvyyden lasku on laajasti maaseudun elinvoimaisuuteen vaikuttava tekijä ja ryhmät tunnistivat asioita, jotka voivat vaikuttaa maaseudun vetovoimaisuuteen erityisesti naisten näkökulmasta.

Työllistymis- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia maaseudulla tulisi kehittää siten että ne ovat kiinnostavia myös naisille. Koettiin että liian usein valintoja täytyy tehdä uran ja perheen välillä, ja maaseudulla asuminen mahdollistuisi useammin, jos nämä kaksi pystytään joustavammin yhdistämään.

Kulutustottumukset kestävyyden perustana

Kolmannen työpajaryhmän keskustelussa tulivat esiin kuntien haasteet palveluiden turvaamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen liittyen rahoituksen vähentyessä. Asutuksen keskittyessä muutamiin keskuksiin sosiaaliset yhteydet maaseudulla vähenevät ja välimatkat palveluiden piiriin kasvavat entisestään.

Matkailun todettiin tukevan palvelujen säilymistä maaseudulla, kun matkailijoiden lisäksi myös kausityöntekijät käyttävät palveluita, joita pelkkä paikallinen asutus ei voisi ylläpitää. Kausiluonteisuuden tasoittaminen vielä parantaisi tilannetta.


Santala ja Sipola kuva 5 2020.jpg
Kuva 5. Kolmannelle työpajaryhmälle keskustelun pohjaksi annetut megatrendit


Santala ja Sipola kuva 6 2020.jpg
Kuva 6. Graafisen fasilitaattorin tekemä esitys kolmannen työpajaryhmän keskustelun pohjalta

Tärkeänä pidettiin verkostojen luomista ja sitä että eri sektorit tekevät yhteistyötä. Suurten yritysten sijaan tilaa on uusille liiketoimintamalleille, joista hyöty jää paikallistasolle. Tämä tarkoittaa nykyisen keskittyneen globaalin markkinarakenteen pirstoutumista ja muotoutumista uudelleen, mikä vaikuttaa nykyisiin kulutustottumuksiimme monin eri tavoin.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tuotteiden koko elinkaari huomioidaan. Kuluttajat ovat tässä tärkeässä asemassa, sillä heidän täytyy tehdä tiedostavia valintoja, joiden kautta muutos konkreettisesti etenee.

Lähteet:

Amara, R. 1981. The Futures Field: How to Tell Good Work from Bad. The Futurist XV.

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 15.9.2020. https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Heikkilä, K. 2014. Mitä on tulevaisuudentutkimus? -artikkeli. Viitattu 15.9.2020. https://www.aspa.fi/fi/suuntaaja/suuntaaja-22014-asumisen-ja-ty%C3%B6n-tulevaisuus/mit%C3%A4-tulevaisuudentutkimus#45547ab4

Heinonen, S. Ruotsalainen, J. Kurki, S. 2012. Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. TUTU eJulkaisuja 4/2012. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

Jungk, R. Müllert, N. 1987. Future wor

 

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja