kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Matkaopas SOTETIElle
Uusimmat artikkelit

Matkaopas SOTETIElle

Kirjoittajien kasvokuvat.
31.1.2022 8:00

FT Jari Sarja ja HTT Sirkka Saranki-Rantakokko toimivat yliopettajina Lapin ammattikorkeakoulun Master Schoolissa.

Vuoden vaihteessa päättyneen Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeen tarkoituksena oli vastata sosiaali- ja terveysalan muuttuvaan osaamistarpeeseen. Sen taustalla nähtiin olevan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja asiakkaiden palveluntarpeen muutos, jossa keskeisiksi tekijöiksi nimettiin digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, väestörakenteen muutos ja niukkenevat resurssit. Hanke oli suunnattu korkeakoulujen henkilöstöille, ja erityisesti sote-alalla toimiville ammattilaisille ja organisaatioille.

Hankkeen päätavoitteena oli edistää muutostekijöiden edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista. Tähän pyrittiin seuraavien työpakettien avulla:

1) sote-geneeristen osaamisten määrittely ja tulevaisuuden tarpeet,

2) opintojaksojen kartoitus olemassa olevista verkko-opinnoista,

3) asiakas- ja palveluohjauksen (ASPA) määrittely, tarve- ja nykytilaselvitys,

4) hanketuotoksia esittelevä Sotetie-sivusto, hakukone sote-alan jatkuvan oppimisen opintoihin ja rajapinta opintopolku.fi -palveluun ja

5) jatkuvan oppimisen (JO) nykykäytänteiden ja tulevaisuuden tarpeiden selvitys ja analyysi.

Hanke toteutettiin ESR tuella ja sen kokonaiskustannusarvio oli 1,8 milj. euroa. SOTETIEtä raivattiin 16 ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston voimin (kuva 1). Työhön osallistui 27 asiantuntijaa. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Savonia ammattikorkeakoulu yhteistyössä työpaketeista vastaavien ammattikorkeakoulujen kanssa, joita olivat JAMK, XAMK, Laurea, UEF (Itä-Suomen yliopisto). Lapin ammattikorkeakoulu osallistui työpaketin 5 toimintaan.


19 toimijan ja rahoittajan logot.
Kuva 1. SOTETIE-hankkeeseen osallistuneet tahot.

Matkaopas SOTETIElle kertoo SOTETIE-hankkeen tuotoksista. Artikkeli on tarkoitettu sote-alan opettajille jatkuvan oppimisen suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen tueksi. Matka on hyvä alkaa tutustumalla Sotetie.fi -sivustoon. Siellä kannattaa tutustua etenkin sote-alan yhteisiin osaamisiin ja arviointipysäkkiin. Kaiken kaikkiaan sivustoon on kerätty Sotetie-hankkeessa tuotettua materiaalia ja niiden pohjalta laadittuja yhteenvetoja ja tiivistelmiä. Hankkeen tuotoksista laaditut artikkelit on puolestaan koottu kaksiosaiseen julkaisuun SOTETIE – Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Linkit julkaisun osiin 1 ja 2 löytyvät tämän kirjoituksen lähdeluettelosta.

Katsaus Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta -hankkeen artikkeleihin

Tätä artikkelia varten loimme taulukkotyökalun, jonka avulla lukija pääsee helposti käsiksi SOTETIE-hankkeen blogisivustolla julkaistuihin artikkeleihin. Linkkien teon mahdollistamiseksi otimme sivustolta mukaan vain artikkelit, jotka ovat löydettävissä myöhemmin julkaistusta hankkeen kokoomateoksesta.

Kokoomateos sisältää kaksi osaa, jotka ovat julkaistu e-kirjana loppuvuodesta 2021. Se, että e-kirja jaettiin kahteen osaan, kertoo hankkeen aikana tehtyjen kirjoitusten suuresta märästä. Hankkeessa syntyi myös muualla julkaistuja artikkeleita mutta ne on jätetty tämän artikkelin tarkastelun ulkopuolelle.

Taulukkotyökalu apuna artikkelien teemoittelussa

Taulukkotyökalun avulla saimme teemoitettua ja tiivistettyä Sotetie -blogisivuston artikkelit. Koska taulukko muodostui pitkäksi, puhummekin mieluummin työkalusta. Koostimme taulukon siten, että luokittelimme artikkelit aiheensa mukaisesti muutamaan ylätason teemaan. Nämä teemat löytyvät taulukon ensimmäisestä sarakkeesta. Alkuperäiset artikkelit julkaistiin hankkeen kotisivuilla kuukausittain, ja tämä julkaisuajakohta löytyy taulukon toisesta sarakkeesta. Samassa kuussa julkaistut artikkelit on eroteltu toisistaan kirjaimilla (a, b ,c jne.). Artikkelin otsikko ja kirjoittajien nimet löytyvät kolmannesta ja neljännestä sarakkeesta. Tuloksissa yksittäiseen artikkeliin viitattaessa käytetään tekstin tiivistämisen takia vain julkaisuajankohdan tunnusta (esim. 4/2020 d). Taulukossa jokainen julkaisu esitetään omalla rivillään, ja ne ovat julkaisujärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan, ei teemajärjestyksessä. julkaistujen artikkelien aiheista syntyneet teemat olivat:

  • Työelämän osallistaminen (sinisellä värillä taulukossa)
  • Jatkuvan oppimisen koulutus (JOK, mustalla värillä taulukossa)
  • Sotealan osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet (vihreällä värillä taulukossa)
  • Koulutuksen vaikuttavuus (punaisella värillä taulukossa)

Tähän artikkeliin on analysoitu näiden neljän teeman alle kuuluvia artikkeleita, ja ne on värikoodattu yllä esitetyn kaltaisesti myös taulukkotyökaluun. Hankkeen hallintoa ja koordinointia käsittelevät kirjoitukset on merkitty taulukkoon mustalla. Ne eivät sisällä sote-koulutuksen kehittämiseen liittyviä näkökulmia, joten ne on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Työelämän osallistaminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen

Sotetie.fi -sivustolla todetaan jatkuvan oppimisen koulutuksiin kuuluvan avoimen ammattikorkeakoulujen opinnot, YAMK-koulutukset, henkilöstöjen täydennyskoulutukset ja erikoistumiskoulutukset. Käsittelemiemme artikkelien mukaan opiskelijat hakeutuvat jatkuvan oppimisen koulutukseen monestakin syystä. Näiksi mainitaan esimerkiksi oman työhyvinvoinnin lisääminen, halu siirtyä kokonaan uudelle toimialueelle, tyytymättömyys nykyisiin työolosuhteisiin ja työnantajan kehotus lisäopintoihin. Yleisimpänä syynä hakeutumiselle nähdään kuitenkin olevan organisaation, yhteisön ja /tai yksilön osaamisen ylläpito, vahvistaminen tai uudistaminen (3/2021 c).

Sote-alan koulutuksia tarjoavat paitsi eri asteiset oppilaitokset myös monet yksityiset palveluntarjoajat. Tarjonta nähdään pirstaloituvan eri tahoille kuten julkisella sektorilla toimiville oppilaitoksille ja korkeakouluille tai yksityisille kouluttajille (3/2020 c, 3/2021 g). Koulutusten hankinta todetaan tapahtuvan niukkenevin resurssein ja koulutusvalintojen antia seurataan esimerkiksi sairaanhoitopiireissä monilla mittareilla (10/2021 d).

Analysoimissamme artikkeleissa oli paneuduttu erityisesti erikoistumiskoulutuksiin, joiden suunnittelun edellytyksenä on työelämäyhteistyö. Artikkelien mukaan ammattikorkeakouluissa tarjotaan 16 erilaista sote-alan erikoistumiskoulutusta (katso taulukko, artikkeli 5/2020 a). Näiden lisäksi esitettiin tarve kuudelle uudelle erikoistumiskoulutukselle. Niitä olivat perhe- ja perhehoitotyön-, gerontologisen työn-, vammais- ja kehitysvammatyön-, kriisi- ja traumatyön-, sosiaalisen kuntoutuksen-, lastensuojelun laitostyön- ja tulevaisuuden sote-keskuksen toiminnan erikoistumiskoulutus. Näistä kustakin oli laadittu oma artikkelinsa ja ne ovat merkitty taulukkoon koodeilla 4/2021 b, 4/2021 c, 4/2021 d ja 4/2021 e.

Sotealan osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet

Käsittelemiemme artikkelien mukaan SOTETIE-hankkeessa aktivoitiin sote-alan edustajia tuottamaan tietoa alan osaamisesta ja osaamistarpeista (2/2020 b). Työpajoihin osallistuneet ja kyselyihin vastanneet olivat organisaatioiden edustajia ja työnantajia eri puolilta Suomea. Esimerkiksi työnantajille suunnatun kyselyn tuloksissa nousi esille tarve mielenterveystyön, asiakas- ja palveluohjauksen ja lastensuojelutyön osaamisen vahvistamiselle. Nämä ja muut kyselyn tuotoksena tunnistetut osaamistarvealueet löytyvät artikkelista 3/2020 a. Kyseisistä artikkeleista selviää myös esihenkilöiden keskeinen rooli osaamistarpeiden tunnistamisessa ja se, että esihenkilöille suunnattua koulutusta tähän työhön on vaikea löytää (3/2020 b).

Korkeakoulujen sote-koulutuksia koskevan tiedon lisäämiseksi hankkeessa on tuotettu sotetie.fi -sivusto. Sen avulla pyritään helpottamaan erityisesti yhteiseen osaamiseen liittyvien opiskelumahdollisuuksien löytymistä (4/2021 e). Sivusto tarjoaa myös Lapin amk:lle mahdollisuuden lisätä tietoa omista koulutuksistaan ja näin edistää omalta osaltaan sote-alan korkea-asteen koulutuksien saavutettavuutta ja näkyvyyttä.

Koulutusten vaikuttavuuden arviointia

SOTETIE-hankkeessa kerätyn tiedon mukaan uusia koulutuksia suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon myös koulutuksen vaikuttavuus. Koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta tulisikin pohtia jo ennen kolutusta, koulutuksen aikana ja koulutuksen päätyttyä. Koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuus ilmenivät myös eri tavoin, kun niitä tarkasteltiin opiskelijan, työnantajan tai kouluttajan näkökulmista.

Koulutuksen vaikuttavuutta hankkeessa on kuvattu yleisellä tasolla artikkeleissa 12/2019 a, 12/2019 b, 6/2020 d ja 11/2020 a. Sitä on tutkittu myös alueellisesta näkökulmasta. Lisäksi artikkeleissa on pohdittu vaikuttavuuden ennakointia eli vaikuttavuuden käsittelyä jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa (12/2020 b). Aihetta tarkastellaan myös koulutuksen aikana (1/2021 a, 3/2021 b). Koulutuksen jälkeistä vaikuttavuuden arviointia pidetään puolestaan tärkeänä tekijänä kuvattaessa koulutuksen merkitystä eri tasoilla ja eri tahoille (12/2020 a).

LÄHTEET:

Arell-Sundberg M., Holvikivi J., Laanterä S., Ritsilä J., Säilä T. & Tikkanen P. (2021). SOTETIE – Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Osa 1. Yhteiset osaamiset. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 9/2021. Saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021113057997.

Järvelä T., Myllymaa T., Nieminen M., Puska A., Helminen J., Markkanen U., Säilä T., Kantola T., Ranta L., Saranki-Rantakokko S. & Tikkanen P. (2021). SOTETIE - Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. osa 2. jatkuva oppiminen. Saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121761719

SOTETIE-hanke (2021). www-sivut (sekä siellä julkaistut artikkelit). Saatavilla: blogi.savonia.fi/sotetie.

Tikkanen P. (2020). Kutsu osallistumaan sosiaali- ja terveysalan jatkuvan oppimisen kehittämiseen korkea-asteella. Viitattu 16.8.2021. Saatavilla: blogi.savonia.fi/sotetie.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle