kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020
Uusimmat artikkelit

Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020

Pasi Satokankaan kasvokuva.
6.6.2022 7:00

Pasi Satokangas (YTM) työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Vuosi 2020 vei matkailualan vaikeaan tilanteeseen koronapandemian puhkeamisen myötä. Tiet ja lentokentät hiljenivät, hotellit ja ravintolat sulkeutuivat. Voimaan astuneet rajoitukset vaikuttivat osaltaan kulutusmahdollisuuksiin matkailutoimialoilla.

Muutos oli suuri verrattuna pitkän kasvun huipentumaa edustaneeseen edelliseen vuoteen. Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät koko maassa 38 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna ja Lapissa lähes yhtä paljon, 34 prosenttia (Tilastokeskus 2022a). Kesällä kotimaanmatkailu avautui siivittäen matkailua paikoitellen vilkkaaksi.

Päivitys uusimpia tilastotietoja hyödyntäen

Tunturi-Lappi on perinteisesti sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden suosima kohde. Seutukuntaan kuuluvat Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnat. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt alueen matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset aiemmin vuodelta 2017. Välitön vaikutus muodostuu matkailijoiden asioidessa heitä palvelevissa yrityksissä, eli ei kata esimerkiksi tukkuliikkeissä muodostuvia välillisiä vaikutuksia.

Tämän vuoden alussa valmistuneen päivityksen kohdevuosi oli 2020 ja se tehtiin Tunturi-Lapin Leaderin tilauksesta (Satokangas 2022). Päivityksen tietopohjana käytettiin uusimpia mahdollisia tietoja Tilastokeskuksen yritysrekisteristä (Tilastokeskus 2022b). Tilastoviiveen vuoksi uusin tieto koskee vuotta 2020. Lisäksi hyödynnettiin aiemmin kerättyjä tietoja matkailun osuudesta toimialoittain. Molemmat työt on toteutettu niin sanotulla tulomenetelmällä, mikä tarkoittaa yritysten saaman ja toimialoittain yhteenlasketun matkailutulon selvittämistä.

Matkailutulo vähentynyt 33 miljoonaa euroa

Tunturi-Lapin alueen välitön matkailutulo vuonna 2020 oli yhteensä noin 264 miljoonaa euroa (taulukko 1). Tästä selvästi suurin osa muodostui Kittilässä. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt aiemmin matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapista vuodelta 2017 (Satokangas 2018). Tarkasteluvälillä 2017–2020 välitön matkailutulo alueella on vähentynyt noin 33 miljoonaa euroa. Matkailutulo on vähentynyt erityisesti Kittilän kunnassa. Matkailutulon muutoksen laskennassa vuoden 2017 matkailutuloa koskevat luvut on deflatoitu kuluttajahintaindeksillä, jolloin rahan arvon muutos vuosien 2017 ja 2020 välillä ei vaikuta matkailutulon muutoksen tarkasteluun (Tilastokeskus 2022c; Tilastokeskus 2022d).

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Taulukko 1 Satokangas 2022.jpg

Työllisyysvaikutukset eri suuntaisia

Taulukosta 2 havaitaan, että Tunturi-Lapin matkailutyöllisyys vuonna 2020 oli lähes 1 500 henkilötyövuotta. Merkittävin osa matkailutyöllisyydestä muodostui Kittilän kunnassa. Toisaalta matkailutyöllisyys on myös vähentynyt henkilötyövuosissa mitattuna eniten Kittilässä. Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys on lisääntynyt huolimatta matkailutulon lievästä vähenemisestä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Taulukko 2 Satokangas 2022.jpg

Pohdintaa havainnoista

Koronapandemian leimaaman vuoden 2020 aikana matkailutulo väheni Tunturi-Lapissa absoluuttisesti eniten Kittilän kunnassa, jossa matkailutulo myös on suurin alueella. Muissa kunnissa absoluuttisen tulon väheneminen oli suhteellisen pientä.

Matkailutyöllisyys väheni Kittilässä jo suuresta perustasosta johtuen eniten. Huomionarvoista on, että Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys jopa lisääntyi tarkasteluvuosien välillä. Näillä alueilla matkailutulo säilyi lähes ennallaan, joten eri syistä johtuvat muutokset henkilöstö/ liikevaihto suhteissa voivat merkitä sitä, että työllisyys on hieman aiempaa suurempi.

Työvoiman tarve vaihtelee toimialoittain huomattavasti. Työllisyyden kasvu voi johtua myös eri toimialojen merkityksen muuttumisesta, liittyen muun muassa vuonna 2020 kotimaanmatkailun merkityksen kasvamiseen. Enontekiöllä työllisyys kasvoi lähinnä huvi- ja virkistystoimialla, kun taas Kolarissa kasvu tapahtui erityisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Kyse voi olla palvelujen kysynnän eroista kohteissa, mutta myös siitä, että samojakin palveluja tarjoavat yritystoimipaikat sijoittuvat tilastoissa eri toimiluokkaan.

Koronapandemian kaltaisen murroksen vaikutuksista eri kohteisiin ja toimialoihin olisikin hyvä tuottaa lisätietoa. Ainakin yhtä mielenkiintoista on jatkossa toistaa selvityksiä, jolloin on mahdollista seurata alan toipumista pandemiasta.

Lähteet

Satokangas P. (2018) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2017. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Satokangas P. (2022) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2022a) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat majoitusliikkeissä muuttujina Maa, Majoitusliikkeen tyyppi, Maakunta, Vuosi ja Tiedot. Luettu 12.5.2022 osoitteesta:

https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_11j1.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2022b) Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Tilastokeskus (2022c). Kuluttajahintaindeksi. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.stat.fi/til/khi//

Tilastokeskus (2022d). Indeksit. 4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi. Luettu 16.3.2022 osoitteesta: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_inde&lesson_id=4&subject_id=7

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle