kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Liikunnan ja fysioterapian kehittämisympäristöt tiivistävät yritysyhteistyötä Lapissa
Uusimmat artikkelit

Liikunnan ja fysioterapian kehittämisympäristöt tiivistävät yritysyhteistyötä Lapissa

Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
28.5.2024 9:00

Kirjoittajat: Riikka Varjus, LitM, asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu ja Mira Väyrynen, TtM, asiantuntija, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu

EU:n lippu ja teksti Euroopan unionin osarahoittama sekä Lapin liiton vaakunalogo.

Lapin AMK Sports Lab ja Semppi ovat Lapin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja- ja fysioterapeuttikoulutusten oppimis- ja kehittämisympäristöjä, joita voidaan opiskelun lisäksi hyödyntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä erilaisissa yrityksille ja organisaatioille tarjottavissa palveluissa.

Ympäristöissä on paljon liikunnan ja kuntoutuksen teknologiaa ja ohjelmistoja muun muassa kävelyn analysointiin, kestävyyskunnon, lihasvoiman, tasapainon ja kehon koostumuksen mittaamiseen. Laitteilla voidaan myös harjoittaa havaintomotorisia taitoja, nopeutta, kävely- ja juoksutekniikkaa, reaktiota ja tasapainoa. Osa ympäristöjen laitteistosta on kuljetettavia ja niitä voidaan hyödyntää missä ja milloin vain.

Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö – hyötyjä ja haasteita

Korkeakoulujen ja pk-yritysten tekemä yhteistyö voi johtaa tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä parempaan näkemykseen tulevaisuuden kehittämistrendeistä ja markkinoinnista. Myös esimerkiksi uuden teknologian, menetelmien tai laitteiden käyttöönotto ovat yleisiä yhteistyön tuloksia (Huovinen & Kärpänoja 2019).

Usein haasteena korkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle kuitenkin on, että yritykset kokevat, ettei korkeakouluilla ole tietoa heidän tarpeistaan eikä toisaalta yritykset tiedä, mikä korkeakoulut voivat heille tarjota (Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman 2019).

Myös pitkät etäisyydet Lapissa aiheuttavat oman haasteensa ympäristöjen hyödynnettävyyden näkökulmasta. Niinpä LiFt-tiimi päätti toteuttaa Lapissa viiden kunnan kiertueen, jossa ympäristöjä ja laitteita tehtiin tutuksi liikunta- ja fysioterapia-alojen toimijoille ja toisaalta kerättiin tietoa heidän tarpeistaan yhteistyön edistämiseksi.

LiFt-hankkeen asiantuntijat ja kehittämisympäristöt kilpailukyvyn ja osaamisen tukena

Liikunnan ja fysioterapian kehittämisympäristöistä elinvoimaa Lappiin (LiFt) -hanke, käynnistyi toukokuussa 2023. Hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tarkoituksena on yhdistää liikunnan Sports Lab- ja fysioterapian Semppi-kehittämisympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet ja niihin liittyvä osaaminen tukemaan lappilaisten hyvinvointialan yritysten ja heidän asiakkaidensa toimintaa. Hankkeessa vahvistetaan osaamista, ennakointi- ja innovaatiotoimintaa sekä edistetään elinkeinoelämän tarpeista nousevia innovatiivisia ja älykkäitä tulevaisuuden palvelu- ja teknologiaratkaisuja.

Hankkeen tarkoituksena on myös hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön tiivistäminen hankkeessa luotavan verkoston avulla. Verkostot ovatkin innovaatiotoiminnassa erittäin ratkaisevassa roolissa muun muassa uusien ideoiden, resurssien saatavuuden ja tiedonvaihdon näkökulmista, ja ne mahdollistavat yrityksiä saavuttamaan sellaisia tavoitteita, mitä voi olla lähes mahdotonta saavuttaa yksin (Powell & Grodal 2006).

Lisäksi hankkeen tavoitteena on uusien palvelujen testaus yritysten tarpeista nousevien pilottien avulla ja palvelukonseptien edelleen kehittäminen.

Kehittämisympäristöt tutuksi liikunnan ja fysioterapian toimijoille

Hankkeen asiantuntijat kiersivät Lapin kunnissa kevään 2024 aikana tapaamassa hyvinvointialan organisaatioiden edustajia, kuten fysioterapeutteja ja liikuntapalveluiden ja -seurojen edustajia. Kiertueella keskusteltiin hyvinvointialan organisaatioiden toiminnan haasteista ja mahdollisista yhteistyöaihioista haasteiden taklaamiseksi sekä pohdittiin, voisivatko Lapin AMKin kehittämisympäristöt asiantuntijoineen tukea toimijoita palveluiden, liiketoiminnan tai osaamisen kehittämisessä.

Kiertueen tavoitteena oli tehdä myös Sports Labia ja Semppiä tunnetuksi sekä kartoittaa alueellisilta toimijoilta, miten he voisivat hyödyntää kehittämisympäristöjä.

Viiden kunnan Lappi-kiertue

Lappi-kiertue toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024. Kiertueella vierailtiin viidessä kunnassa: Sodankylässä, Kemijärvellä, Pellossa, Kemissä ja Torniossa. Kunnissa tehtiin joko yritysvierailuja niiden toimitiloissa tai vaihtoehtoisesti organisaatioiden edustajat saivat tulla vierailemaan ennakkoon ilmoitettujen paikkojen “Pop Up"-pisteillä itselleen sopivan aikataulun mukaisesti. Pop Up-pisteet oli järjestetty yrityksille helposti saavutettavissa paikoissa.

Osallistujilta kerättiin keskustellen sekä kyselylomakkeiden avulla tietoa heidän toiminnastaan, nykytilasta, arjen haasteista sekä heitä kiinnostavista näkemyksistä LiFt-hankkeen yhteistyömahdollisuuksien puitteissa. Lapin ammattikorkeakoulun muitakin asiantuntijoita oli mukana Pop Up –pisteillä Sodankylässä, Kemissä ja Torniossa. Esimerkiksi Ennakoi-hanke ja Kemin Hyvinvointipysäkki esittelivät LiFt-hankkeen tavoin toimintaansa kuvien 1 ja 2 Lapparin Pop-Upissa.

Kuva 1 Varjus ja Väyrynen.png

Kuva 2 Varjus ja Väyrynen.png
Kuvat 1 ja 2. Lappi-kiertueen tunnelmia Tornion Lapparilta.

Toiveissa teknologian monipuolinen hyödyntäminen ja alueelliset koulutukset

Kiertueella tavoitettiin yhteensä noin 30 hyvinvointialan edustajaa, jotka toimivat fysioterapiayrityksissä, Lapin hyvinvointialueella, työterveyshuollossa, kuntosaleilla, liikuntakeskuksissa, kuntien liikunta- ja hyvinvointipalveluissa sekä liikuntaseuroissa. Osallistujat pääsivät käytännössä kokeilemaan Sports Labin ja Sempin esiteltävänä olevia laitteita, Witty SEM by Microgate reaktiovalojärjestelmää/valokennoja sekä GAITRite -kävelyanalyysijärjestelmää (Kuva 3).

Osallistujille kerrottiin myös muista ympäristöjen laitteistoista ja ohjelmistoista, ja he antoivatkin testissä olevien laitteiden käytöstä hyvää palautetta ja olivat kiinnostuneita teknologioiden hyödyntämisestä omassa toiminnassaan. Suurin osa koki omien asiakasryhmien toimintakyvyn mittaamisen ja harjoittamisen olevan kiinnostava palvelu, jota LiFt-hankkeen ympäristöt voisivat tarjota fysioterapian ja liikunnan ammattilaisille.

Myös Sports Labin tai Sempin laitteiden ja ohjelmistojen vuokraus sekä uuden teknologian käyttökokeilu tai testaus koettiin mielenkiintoisiksi. Lisäksi uuden palvelun kehittäminen yhteistyössä LiFt-asiantuntijoiden ja ympäristöjen kanssa koettiin kiinnostavana mahdollisuutena, mutta tämä ei vielä konkretisoitunut näin hankkeen ensikohtaamisten aikana.

Kuva3 Varjus ja Väyrynen.png
Kuva 3. Sodankylän Liikuntahallilla esittelyssä LiFt- ja Ennakoi-hankkeet, Witty SEM by Microgate reaktiovalojärjestelmä/valokennot sekä GAITRite -kävelyanalyysijärjestelmä.

Kiertueen aikana ammattilaisten kanssa keskusteltiin paljon myös alueellisesta koulutuksesta. Monet osallistujista kokivat, että Lapissa järjestetään melko vähän täydennyskoulutusta fysioterapian ja liikunnan alalla, sillä koulutukset järjestetään pääasiassa Etelä-Suomessa. Ongelmalliseksi tämä koettiin siksi, että matkustaminen etelään koulutusten perässä on kallista ja aikaa vievää.

Toivottujen täydennyskoulutusten aiheiksi nousivat liikunta ja valmennus, tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia, etäkuntoutua, (Sports Labin ja Sempin) laitteiden käyttö, elektroterapian kertaus, manuaalinen terapia, lasten fysioterapia, purentaelimistön fysioterapia, neurologinen fysioterapia, palautuminen sekä oma jaksaminen. Toiveissa oli nimenomaan yhden tai kahden päivän koulutukset sekä etänä toteutettavat koulutukset.

Terveydenhuollon yhteiskunnalliset haasteet tuntuvat myös fysioterapian ja liikunnan toimijoiden arjessa

Kiertueen aikana Hyvinvointialueen uudet toimintamallit ja huoli alan tulevaisuudesta herättivät paljon keskustelua. Hyvinvointialan toimijoita haastavat tässä hetkessä muun muassa byrokratia, terveydenhuoltoalalle tehtävät leikkaukset sekä niukat resurssit.

Kaikki osallistujat eivät kokeneet kehittämiselle myöskään erityisemmin tarvetta, sillä nykyisessäkin toiminnassa koettiin olevan riittävästi tekemistä. Kuntalaisten vähäinen liikunta nähtiin sellaisena haasteena, jonka ratkaisemiseen tarvitaan yhä leveämpiä hartioita ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

LiFt-hankkeessa luotava yhteisöllinen verkosto ja sen toiminta nähtiinkin positiivisessa valossa. Verkoston toiminnan arveltiin luovan “motivaatiota työssä jaksamiseen” sekä tuovan mahdollisesti uusia näkökulmia työhön ja ongelmanratkaisuun. Myös opinnäytetyöprojektit ja muu opiskelijayhteistyö kiinnosti useita toimijoita sekä resurssinäkökulmasta että uusien, virkistävien ideoiden tuomiseksi omaan toimintaan.

Seuraavat askeleet: pilottien ja verkoston konkreettinen rakentaminen lappilaisten yritysten tukemiseksi

Nyt, Lappi-kiertueen jälkeen, LiFt-hankkeen asiantuntijoiden tehtävänä on kääriä hihat ja analysoida kiertueen aikana kerätty aineisto tarkasti, jotta ympäristöt voisivat tukea Lapin alueen yrittäjiä ja muita toimijoita mahdollisimman hyvin ja tarvelähtöisesti.

Kiertueen aikana saimme osallistujilta uusia ajatuksia siitä, mitä yhteistyö hyvinvointialan yritysten ja toimijoiden kanssa Lapissa voisi mahdollisesti olla, ja mitä he toivovat ja tarvitsevat. Ammattilaisten antamien näkemysten pohjalta päästään suunnittelemaan tulevia pilotteja konkreettisesti yhdessä heidän kanssaan sekä luomaan verkostoa, joka lopulta itse määrittelee oman tehtävänsä Lapissa hyvinvointialan edistämiseksi.

Lähteet:

Huovinen, P., & Kärpänoja, J. (2019). Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:35. Viitattu 23.5.2024 Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (valtioneuvosto.fi)

Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T., & Meerman, A. (2019). Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Viitattu 23.5.2024 UBC-Finland-FINAL-010219 (crazytown.fi)

Powell, W. W., & Grodal, S. (2005). "Networks of innovators." Teoksessa: Fagerberg, J., Mowery, D. C., & Nelson, R. R. (toim.), The Oxford Handbook of Innovation. Oxford: Oxford University Press, 56-85.


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle