kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Lapin rakennusyritykset ja puurakentamisen trendi
Blogikirjoitukset

Lapin rakennusyritykset ja puurakentamisen trendi

Miika Poikajärvi
17.4.2018 8:00

Insinööri (AMK) Miika Poikajärvi toimii projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Civil Engineering (ACE) -tutkimusryhmässä.

Elämme tällä hetkellä kestävän rakentamisen buumia ja sen johdosta varsinkin puurakentaminen on kovassa nosteessa.

Eri uutislähteistä saa lukea kuinka ympäri Suomea kaavaillaan erilaisia massiivipuisia päivä- ja hoivakoteja sekä kouluja. Joissain kunnissa on tehty linjaus, että kaikissa uusissa julkisissa rakennushankkeissa tullaan kartoittamaan hankkeen toteutus puurakenteisena.

Massiivipuurakentaminen tarjoaakin uusia kasvumahdollisuuksia rakennusalan yrityksille, jotka ovat hyvin perillä rakennussektoria hämmentävistä uusista suuntauksista. Ei siis ihme, että rakennusalalla toimijoilla on tarve päästä perehtymään massiivipuurakentamiseen.

AMKin rakennustekniikan ACE-tutkimusryhmä vastasi tähän tarpeeseen. Päätimme tarjota Lapin alueen yrityksille mahdollisuuden tutustua massiivipuurakentamiseen CLT (cross laminated timber) -levyn muodossa.

Työpajat yritysten tarpeisiin

Aiemmin Future possibilities for CLT-hankkeessa (alkuperäisellä nimellään Nya möjligheter för CLT) suoritettujen yrityshaastatteluiden pohjalta esille nousseiden tarpeiden mukaan järjestimme kaksi työpajaa Lapin alueen yrityksille.

Työpajoista ensimmäinen käsitteli CLT-rakenteiden suunnittelun perusteita ja se järjestettiin 20.10.2017. Toinen työpaja järjestettiin 10.11.2017, ja silloin käsiteltiin CLT-rakentamisen työmaatoimintoja. Työpajojen vetäjänä toimi A-Insinöörien suunnittelupäällikkö, insinööri (YAMK) Toni Kekki , jolla on kattava kokemus massiivipuisten rakennusten suunnittelusta ja niiden parissa toimimisesta.

Osallistuneita yrityksiä oli kymmenkunta, jotka jakautuivat rakenne- ja arkkitehtisuunnittelijoihin sekä rakennusurakoitsijoihin. Yritysten lisäksi työpajoihin osallistui Lapin AMKin ja Centria AMK:n TKI–henkilöstä. Myös Kemin Digipolis Oy:stä oli edustusta paikalla.

Betoni vai puu? Keskustelu rakennusmateriaaleista kuumenee herkästi

Toni Kekin valmistelema materiaali pohjautui käynnissä oleviin tai jo toteutettuihin rakennushankkeisiin, joissa oli käytetty runkomateriaalina CLT:tä. Esitysmateriaali teki CLT-rakentamisen helposti lähestyttäväksi myös niille, joille aihe oli entuudestaan vieraampi.

Päivien aikana saatiin aikaan paljon mielenkiintoista ja tunteitakin herättävää keskustelua. Työpajojen aikana tuli selväksi se, että keskustelu eri rakennusmateriaalien välillä polarisoituu herkästi. Tässä tapauksessa on kyseessä kilpailu betonin ja puun välillä.

Työpajoissa nostettiin myös esille, että yhden rakennusmateriaalin suosimista ja jalustalle nostamista pitäisi pyrkiä välttämään mm. rakennusmääräysten helpotusten muodossa puun kohdalla. Tämä asettaa rakennusmateriaalit eri arvoiseen asemaan ja voi mm. vääristää kilpailua. Pitäisi ottaa huomioon se, että jokaisella materiaalilla on omat sille materiaalityypille tyypilliset ominaisuutensa ja näitä ominaisuuksia tulee pyrkiä hyödyntämään juuri siellä, missä se onnistuu parhaiten.

Mietittiin myös sitä, miksi massiivipuurakentaminen on Suomessa paljon harvinaisempaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Syyksi esitettiin Keski-Euroopan vahvaa rakennuspuuseppien kulttuuria. Rakennuspuusepät työskentelevät rakennuksilla suomalaisten kirvesmiesten tapaan, kantaen mm. puutalttoja työkaluvyössään ja esimerkiksi erilaisten peitelistojen (jalka, katto yms.) käyttäminen on merkki ammattitaidon puutteesta. Keski-Euroopassa ollaan siten totuttu huomattavasti suurempaan tarkkuuteen kuin meillä Suomessa. CLT-rakentaminen mahdollistaa hyvin mittatarkan rakentamisen millimetrien tarkkuudella.

Mielenkiintoisena asiana tuli esille myös se, että puurakenteiden suunnitteluun suuntautuneiden insinöörien koulutus on lakkautettu Suomesta aikanaan kannattamattomana, mutta nykyään tarve on suuri teollisen puurakentamisen saralla. Asiansa osaaville puurakenteiden suunnittelijoille olisi paljon kysyntää.


Äärimmäinen mittatarkkuus asettaa lisävaatimuksia suunnittelijoille

Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nostettiin talotekniikan istuttaminen CLT-rakenteisiin. Tämä vaatii todella tarkkaa ja perusteellista suunnittelua. Kun talotekniikan vaatimat läpiviennit ja varaukset toteutetaan jo CLT-tehtaalla, tulisi huomioida myös tarvittavat asennusvarat, että asennustyö voidaan toteuttaa ongelmitta.

Tietomallien hyödyntäminen CLT-rakentamisessa vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa tietomallin tekijältä, eikä ainoastaan tietomallityökalun käytön osaamista vaan myös kokemusta ja tietoa käytännön töiden suorittamisesta. Edellä mainitut asennusvarat saattavat helposti jäädä huomioimatta kokemattomalta suunnittelijalta: osat loksahtelevat kovin näppärästi paikalleen digitaalisessa muodossa. Todellisuus työmaalla voi olla aivan toisenlainen.

Myös äänitekniikka herätti kysymyksiä, kuten yleensä puukerrostaloista puhuttaessa. Toni Kekki vakuutti, että äänitekniikka on ratkaistavissa, mutta se vaatii erityissuunnittelua. Käyttämällä erityisiä ääneneristyskumeja ehkäisemässä äänen siirtymistä rakenteiden välillä, pystytään puurakennuksissa saavuttamaan hyvin harmoninen äänimaailma, jossa edes naapurin yöllinen pyykinpesu ei ole häiriöksi.

Kaiken kaikkiaan molemmat työpajapäivät onnistuivat hyvin. Päivät mahdollistivat verkostoitumisen rakennussektorin eri toimijoiden välillä ja kaikki osallistuneet saivat varmasti hyvän pohjan CLT-rakentamisen parissa toimimiseen tulevaisuudessa.