Kirjoittajat: Maiju Lassila, ins., kiinteistöpäällikkö, LUC kiinteistöpalvelut & Mirva Juntti, FT, KTM, kehittämispäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteekseen olla täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Haluamme olla omalla toiminnallamme vastuullisuustyön suunnannäyttäjä eri tavoin. Useat tutkimukset osoittavatkin, että toimintamme sijoittuu hyvin valtakunnallisessa vertailussa. Vastuullisuustyössä tarvitaan kuitenkin vielä jokaisen panosta, jotta polku kohti hiilineutraaliutta etenee myönteisesti.
Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme yleisesti ammattikorkeakoulujen hiilijalanjäljen laskentaa ja tarkemmin Lapin ammattikorkeakoulun hiilineutraalisuutta.
Hiilijalanjäljen laskenta
Ammattikorkeakoulut ovat tarkastelleet yhdessä toimintaansa hiilijalanjäljen laskennan keinoin vuodesta 2019. Hiilijalanjäljen laskentaa ohjaa ammattikorkeakoulujen yhteisesti sopima laskentamalli ja taulukko, joka tuo selkeyttä ja läpinäkyvyyttä laskentaprosessiin. Yhteinen laskentamalli mahdollistaa ammattikorkeakoulujen välisen vertailun ja benchmarkkauksen.
Seuraava kuvio kertoo, mistä osa-alueista ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälki rakentuu (kuvio 1).
Kuvio 1. Ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälki, jakauma (Arene 2023)
Hiilijalanjälkiin liittyvät tiedot kerätään monista eri järjestelmistä, ja osa tiedoista syötetään vielä manuaalisesti. Seurannan systemaattinen prosessi mahdollistaa hiilijalanjäljen seurannan ja nostaa esiin konkreettiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Ammattikorkeakoulut määrittävät yhteisesti laskennan takana olevat keskeiset perusteet ja käyvät verkostossa vuoropuhelua laskennan toteuttamisesta sekä keinoista vaikuttaa hiilijalanjälkeen.
Hiilijalanjälki Lapin ammattikorkeakoulussa
Lapin ammattikorkeakoulun hiilijalanjäljen seuranta on tiimityötä, joka varmistaa hiilijalanjäljen laskennan laadun. Prosessissa muodostuu kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, mikä hiilijalanjäljen tila on, sekä myös toiminnoista, mitkä sen aikaansaa. Näin voidaan tehokkaasti ohjata muutoksia ja tehdä valintoja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Kuvio 2 osoittaa, millaisen hiilijalanjäljen Lapin ammattikorkeakoulu jättää jälkeensä.
Kuvio 2. Lapin ammattikorkeakoulun hiilijalanjälki, jakauma (vuosi 2022)
Kuten kuvio 2 osoittaa, suurin osa hiilijalanjäljestämme muodostuu asioista, joihin jokainen korkeakouluyhteisön jäsen voi vaikuttaa, vieläpä kohtuullisen yksinkertaisin keinoin.
Matkustaminen on koronan jälkeen kasvanut selkeästi. Sen mukanaan tuomia haasteita pohditaan tarkemmin osana vuoden 2024 vastuullisuusohjelman toimintasuunnitelmaa. Lienee selvää, että selvitystyön johdosta esitetään joukko konkreettisia toimia, jotka minimoivat entisestään autojen käyttöä ja ohjaavat suosimaan junamatkustamista. Muutosmatkalle jokainen työyhteisön jäsen voi lähteä jo nyt. VR:n junat kulkevat jo nyt pääosin vesivoimalla tuotetulla sähköllä. VR kompensoi loput päästönsä, minkä takia kotimaan junilla tehtyjen matkojen hiilijalanjälki on pyöreä nolla. Yhden Helsingin matkan taittaminen junalla ja yhdellä hotelliyöllä, vähentääkin matkasta aiheutuneen hiilijalanjäljen 1/20:een lentomatkaan nähden.
Hankintojen osalta ehdottomasti keskeisin keino on minimoida tarpeettomat hankinnat. On tärkeää, että jokainen organisaatiossa toimiva keskittää hankinnat kilpailutettuihin tavaran/palveluntuottajiin, jotta hankinnat tulevat mukaan laskentaan. Kilpailutetut toimittajat noudattavat yhteisesti määritettyjä linjauksia hiilitavoitteiden suhteen ja ovat sitoutuneet raportoimaan toimintansa päästölähteet.
Hankinnoissa on hyvä pitää mielessä myös muu ekologisuus. Lapin ammattikorkeakoulu pyrkiikin hankkimaan kaikki kalusteet kierrätettyinä ja ostamaan uusia vain kun käytettyä ei ole tarjolla. Tarpeettomaksi käynyt irtaimisto myydään Kiertonetissä, mikä mahdollistaa meille tarpeettoman irtaimiston käytön toisaalla. Mutta kuten sanottu; ostamatta jättäminen on aina suurin ekoteko.
Rakennusten ja kiinteistöjen osalta Lapin AMK ottaa merkittävän kehittämisloikan vuonna 2024. Vihreää sähköä olemme käyttäneet jo kauan. 1.1.24 alkaen siirrytään käyttämään myös vihreää kaukolämpöä kaikkialla missä sitä on saataville, mikä laskee kiinteistöjen hiilijälkeä arvioidusti noin 70 prosenttia. Jäljelle jäävä osuus on jätehuoltoa, rakentamista ja peruskorjaamista ja tilamuutoksia, ylläpitoa, käyttöä, huolto ja siivouspalveluita. Näihin voidaan vaikuttaa mm. vähentämällä tilamäärää ja suunnittelemalla tarkoin uudis- ja peruskorjaukset.
Kiinteistöjen hiilijalanjälkeen jokainen voi vaikuttaa pienin keinoin. Valojen sammuttaminen, veden juoksuttaminen ja jätteiden kierrättäminen on teko, johon on helppo sitoutua. Toimistossa työskentelevät voivat esimerkiksi luopua toimistokohtaisista roskiksia ja siirtyä toimittamaan jätteet käytävillä oleviin kierrätysastioihin.
Askel kerrallaan kohti hiilineutraaliutta
Muutosmatka kohti hiilineutraaliutta ammattikorkeakoulua koskettaa jokaista työyhteisön jäsentä. Se myös vaatii johdon ja esimiesten selkeää sitoutumiselle ja yhtenäiselle linjaukselle kaikilla tasoilla. Vain tällöin voimme saavuttaa asettamamme vastuullisuustavoitteet ja olla ylpeästi hiilineutraali toimija vuonna 2030.
Lopuksi todettakoon, että Lapin AMK:n vastuullisuusmatka on hyvässä vauhdissa. Tämän blogikirjoituksen tavoitteena oli haastaa jokaisen korkeakoulumme jäsenen antamaan astetta vihreämpi uudenvuodenlupaus. Jollekulle se voi tarkoittaa liveseminaarin korvaamista etäseminaarilla, toiselle liikelahjojen vaihtamista lämpimään katseeseen. Oli keino mikä hyvänsä, se haastaa tiedostavaan ja systemaattiseen työotteeseen, sekä onnistumisten jakamiseen, jotta saavutukset säilyvät ja työkaverikin innostuu ja motivoituu käynnistämään oman muutosmatkansa.
Lähde:
Arene 2022. AMKien hiilijalanjäljen kehittyminen 2019-2022. Toim. Asseri Laitinen.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin suomenkieliselle etusivulle