Lahjoitusten merkitys Lapin ammattikorkeakoululle

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettiin varainhankintakampanja 1.12.2017–31.12.2018 teemalla ”Elävä Lappi – osaamispääomaa tulevaisuuteen”. Kampanja oli ensimmäinen laatuaan ja osa ammattikorkeakouluille mahdollistettua varainkeruuta ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttamaa toiminnan pääomittamista.

OKM:n tukemassa kampanjassa ammattikorkeakoulut keräsivät rahalahjoituksia yksityisiltä lahjoittajilta ja ministeriö sitoutui suorittamaan vastinrahoituksen kerättyjen lahjoitusten suhteessa. Ministeriö oli asettanut 24 miljoonaa euroa jaettavaksi vastinrahana ammattikorkeakoulujen kesken.

Kampanja ajoittui ajankohtaan, jolloin ammattikorkeakouluilla oli jo takanaan muutama taloudellisesti haasteellinen vuosi. Vähentynyt valtion rahoitus ja yhä enemmän tarvetta tarkan menoseurannan ja toiminnan kustannustehokkaan toteutuksen ohella lisätä tulorahoitusta.

Varainhankintakampanjan eteneminen

Varainhankintakampanja keskittyi ensisijaisesti lappilaisiin ja Lapissa operoiviin yrityksiin ja tässäkin kohderyhmässä ensisijaisesti taloudellisilla mittareilla mitaten menestyneisiin yrityksiin.

Lisäksi lähestymisen kriteereinä olivat yhteistyön rajapinnat Lapin ammattikorkeakoulun kanssa, toimialan yhteensopivuus koulutusalojen kanssa sekä yrityksen koko. Samalla tarkasteltiin myös kokemusta lahjoitustoimintaan osallistumisesta Lapissa Lapin yliopistolle tehtynä lahjoituksena. Säätiöiden osalta hakemuksia tehtiin sellaisille säätiöille, joiden tavoitteisiin kampanjan katsottiin soveltuvan.

Kampanjan aikana lähestyttiin yhteensä 262 yritystä, säätiötä, yhdistystä ja yksittäistä henkilöä. Kampanjaan osallistui 47 lahjoittajaa.

Ammattikorkeakoulun tehtävä toiminta-alueensa kehittäjänä edellyttää panostuksia alueen elinvoimaan, mutta myös alueelta odotetaan tukea osaamista ja tutkimustietoa tuottavalle ammattikorkeakoululle. Varainhankintakampanjaan osallistumalla alueen toimijoilla oli mahdollisuus osoittaa tuota tukea.

Lahjoittaa saattoi itse valitsemansa summan, mutta 10 000 euron ja sitä suuremman lahjoituksen saattoi kohdistaa yksittäiselle koulutusalalle. Yli 10 000 euron lahjoituksista edellytettiin lahjakirjaa, mutta käytännössä lähes kaikista lahjoituksista sellainen tehtiin.

Kampanjan taloudellinen tulos

Varainhankintakampanja tuotti Lapin ammattikorkeakoululle 413 000 euroa ja valtion vastinrahana lisäksi 421 216,99 euroa.

Eniten lahjoituksia haluttiin kohdentaa tekniikan ja liikenteen koulutusalalle ja seuraavaksi eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle. Matkailu-, talous- ja ravitsemisalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle haluttiin kohdentaa lähes yhtä paljon lahjoitusvaroja. OKM määritteli lahjakirjassa mainittavat koulutusalat edellä mainitulla tavalla.

Valtion vastinrahoitus kirjataan ammattikorkeakoulun SVOP-rahastoon, jonka tuotot ovat niiden kerryttyä käytettävissä. Lahjoitukset kirjataan taseen omaan pääomaan käyttötarkoitukseltaan sidotuksi rahastoksi/rahastoiksi. Lapin ammattikorkeakoulu voi käyttää myös lahjoitusten pääomaa. Käytöstä päättää Lapin ammattikorkeakoulun hallitus.

Lahjoitusvaroin vahvistetaan perustoimintaa ja mahdollistetaan toiminnan kehittämistä yhä paremmaksi. Poliisihallitukselta saadun keräysluvan edellytysten mukaisesti varainhankinnan yhteydessä käsiteltiin myös lahjoitusten mahdollista kohdistamista.

Varainkeruun tuottama lahjoitusten kokonaisuus on tärkeä, mutta niin oli myös jokaisen lahjoittajan antama panos. Osallistumalla kampanjaan saattoi viestittää halua olla mukana osoittamassa ammattikorkeakoulun toiminnalle tukea ja pitävänsä toimintaa merkityksellisenä.

Varainhankinta vahvistamassa vuoropuhelua alueella

Rahalahjoituksilla on merkitystä osana ammattikorkeakoulun toimintaan kohdennettavaa rahoitusta. Työelämän murros ja jatkuvan kouluttautumisen vaatimus tuovat ammattikorkeakouluille haasteita toimia entistä ennakoivammin ja tiiviimmässä yhteistyössä erityisesti alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Lapin ammattikorkeakoululle hyvät yhteiskuntasuhteet ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovatkin yhä tärkeämpiä tavoitteita. Varainkeruutoiminnan yhteydessä näitä oli mahdollista vahvistaa.

Potentiaalisten lahjoittajien lähestymisessä tavoitteena oli paitsi lahjoituksen saaminen myös yhteistyön tilanteen selvittäminen ja vuorovaikutuksen kehittäminen alueella toimivien organisaatioiden kanssa.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa alueelle osaavaa työvoimaa ja osallistuu työelämän kehittämiseen. Työelämäorientaatio on olennaisen tärkeää ammattikorkeakouluille. Se antaa suunnan koulutuksen valinnoille ja jatkuvan, elinikäisen oppimisen tuottamiselle, mutta auttaa myös yrityksiä osaamistarpeissa ja valmistautumisessa työelämän muutoksiin.

Keskinäisellä vuoropuhelulla voidaan yhdessä löytää ratkaisuja tarvittavan osaamisen ylläpitoon ja uudistamiseen sekä alueen elinkeinorakenteen ja yritystoiminnan kehittämiseen tutkimustoiminnalla, kehitysohjelmilla ja innovaatioita edistämällä.

Lisää luottamuspääomaa

Varainkeruukampanjassa haluttiin tulla lähelle avoimella henkilökohtaisella vapaamuotoisella keskustelulla. Samalla oli mahdollista avata Lapin ammattikorkeakoulun toimintaa mahdollisten lahjoittajien kanssa keskusteltaessa.

Varainhankinnan yhteydessä vahvistettu merkityksellinen yhteistyö kasvattaa myös luottamuspääomaa Lapin ammattikorkeakouluun. Keskusteluissa ja tapaamisissa erityisesti yritykset tulivat kuulluiksi, saatiin palautetietoa, tehtiin havaintoja ja tavoitettiin yhteistyötoiveita. Saatu palaute on arvokas lisä muulla tavoin kerättyyn palautteeseen.

Lahjoituksen tehneille järjestettiin kiitostilaisuus sekä Rovaniemellä että Meri-Lapissa Kemissä. Molemmissa tilaisuuksissa osanotto oli runsas ja keskustelu vilkasta. Samalla Lapin ammattikorkeakoulun ylin johto toi tilaisuuksissa esille uusia toiminnan suuntaviivoja ja uutta organisoitumista.

Varainhankinnan yhteydessä saatu palaute

Yleisesti keskustelujen sävy oli positiivinen. Palautetta saatiin keskusteluissa vaihtelevasti.

Yleisesti koulutuksia arvostetaan ja ammattikorkeakoulusta valmistuneille omille työntekijöille annettiin hyvä palaute. Lapin ammattikorkeakoulu mainittiin tärkeänä alueelle.

Näin toisaalta siksi, että ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusväylän lappilaiselle nuorisolle, jotta nuorten ei tarvitse lähteä muualle opiskelemaan. Toisaalta siksi, että ammattikorkeakoulu kehittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla alueelle uutta osaamista.
Yhteinen huoli nuorten siirtymisestä pois Lapista ja jo nyt todellisuutta oleva pula ammattimaisesta työvoimasta tunnistettiin. Siihen toivottiin pikaisia ratkaisuja. Harjoittelua pidettiin liian lyhyenä yhtäjaksoisena periodina, jotta opiskelija oppisi harjoittelun aikana työn perusasiat.

Vaikeaa rekrytointitilannetta valitteli moni yrityksen edustaja. Valtaosa yrityksistä halusi mieluiten rekrytoida Lapin alueelta. Useilla yrityksillä on kuitenkin avoimia työpaikkoja, joihin ei ole onnistuttu saamaan valmistunutta eikä myöskään opintojensa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa. Yritykset kokevat joutuvansa kilpailemaan samoista valmistuvista.

Erityisesti hankalassa rekrytointitilanteessa olevissa yrityksissä haluttiin tulla lähemmäs ammattikorkeakoulun toimintaa, jotta saisivat suoran yhteyden opiskelijoihin ja voisivat löytää näin rekrytoitavia työntekijöitä ja suoremman rekrytointikanavan itselleen.

Tämä ilmeni niin, että yritykset olivat kiinnostuneita ammattikorkeakoululla järjestettävistä tapahtumista, vierailuluennoista, opinnäytetöiden esittelytilaisuuksista ja muista vastaavista. Uuden opetussuunnitelmarakenteen mahdollistamat työelämälähtöiset projektit osana oppimista kiinnostivat myös suuresti. Näissä tilanteissa päästiin näkemään opiskelijoita ja markkinoimaan yritystä työnantajana.

Hanketoiminnan osalta näkemyksiään esittäneiden mielipiteet jakautuivat niin, että osalle hanketoiminta oli tuonut hyvää kehittämistä ja hyviä suhteita ammattikorkeakoulun osaajiin sekä samalla verkostoitumista esimerkiksi kansainvälisiin toimijoihin. Tällöin koettiin, että omarahoitusosuus oli hyvin sijoitettu. Toisissa keskusteluissa taas kävi ilmi, että yrityksen edustaja ei kokenut hanketoiminnasta olevan yritykselle hyötyä, vaan piti omaa kehittämistyötä parempana. Vastauksista oli kuultavissa myös varovaisuus mahdollisten liikesalaisuuksien salassa pysymiseen.

Tavallisimmin ammattikorkeakoulua moitittiin passiivisuudesta sekä yhteydenotossa yrityksiin / yhteydenpidossa yritysten kanssa että osallistumisessa julkiseen keskusteluun maakunnalle tärkeissä asioissa. Lapin ammattikorkeakoulun tunnettuutta ja näkyvyyttä toivottiin parannettavan. Ammattikorkeakoulun roolin toivottiin olevan vahvempi tulevien osaamistarpeiden ennakoinnissa.

Tarve monialaiseen/ylialaiseen osaamiseen mainittiin useissa yhteyksissä. Korostettiin myös sitä, että varsinkin pienemmissä yrityksissä työntekijä joutuu/pääsee osallistumaan varsin erilaisiin työtehtäviin, joissa tarvitaan erilaista osaamista. Nähtiin, että työntekijällä on hyvä olla useammanlaista osaamista, joka auttaa työelämän turbulenssissa.

Vastaajat olivat havainneet julkisuudessa esitettyjen tutkimusten tuloksia, joiden mukaan tulevaisuudessa ja osittain jo nyt työntekijä enää harvoin tekee vain yhden uran, vaan että erilaiset muutokset mahdollistavat useammankin erilaisen uran, jopa erilaiseen osaamiseen perustuvan uran.

Vastaajat toivat esille myös työelämäyhteistyön monipuolistamisen erityisesti opettajien osaamisen päivittämiseksi. Opetusta arvioitiin hyvin vähän, mutta kun arvioitiin, se nähtiin teoreettisena. Konkretiaa opetukseen toivottiin enemmän, eri aloilla. Opetussuunnitelmien uudistamisen prosessi arvioitiin hyväksi. Jatkuvan oppimisen ajatusta kannatettiin lämpimästi.

Koulutusten määrän lisäksi yrityksen edustajat nostivat esille koulutuksen laadun. Yrityksissä ymmärrettiin, että ammattikorkeakoulusta valmistuneella on perusosaaminen ja että yrityskohtainen osaaminen kehittyy työn tekemisen ja perehdyttämisen sekä mahdollisen työpaikalla tapahtuvan oman koulutuksen yhteydessä.

Myös työelämän perustaitojen nähtiin muuttuneen. Digitaalisia taitoja, asiakaspalveluosaamista, talouden perusasioiden osaamista ja yrittäjämäistä asennetta korostettiin monessa keskustelussa. Yrityksissä toivottiin, että opetuksessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota työn pelisääntöjen sisäistämiseen, ryhmätyötaitoihin ja lähiesimiesosaamiseen sekä insinöörikoulutuksessa liiketaloudelliseen osaamiseen.

Matkailun koulutukseen toivottiin enemmän koulutusta yritysten käyttämiin sovelluksiin ja ohjelmin. Liiketalouden koulutuksessa toivottiin lisää esiintymistaitoa ja myyntiorientaatiota. Tämän ohella nähtiin, että kansainvälisellä Lapilla pitää olla enemmän kielten ja kulttuurien sekä kansainvälisten liiketoimintatapojen osaamista.

Kumppanuuksia kasvattamassa

Vuorovaikutuksen toteutuminen ja arvostaminen kaikilla tasoilla ja eri tehtävissä on tärkeää. Siten oppilaitos osoittaa olevansa kiinni yhteiskunnassa, ei irrallinen toimija. Työnjaosta on hyvä sopia, sillä yritykset eivät toivo yhteenottojen tulvaa, vaan johdonmukaista, jäsenneltyä yhteydenpitoa ja kumuloituvia hyötyjä keskinäisen tunnettuuden lisääntyessä kontaktihenkilöiden välillä.

Vuorovaikutuksessa työelämän kanssa opiskelijat ovat keskeisiä toimijoita. On ollut ilahduttavaa huomata, miten hyvin yrityksissä on oivallettu tämä.

Opetussuunnitelmauudistuksen myötä opinnoissa on entistä enemmän mahdollisuuksia kytkeä opintosuoritukset alueella toimijoiden todellisiin tilanteisiin ja kasvattaa näin opiskelijoiden ymmärrystä ja lisätä kontaktipintaa tuleviin mahdollisiin työnantajiin ja yhteistyökumppaneihin.

Työelämän edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa opiskelumotivaatioon ja opiskelijan ammatilliseen kasvuun.
Yhteistyön aikana molemminpuolinen luottamus kasvaa. Se yhdistettynä osaajapulaan ilmenee myös lisääntyneenä haluna rekrytoida opiskelijoita jopa ennen valmistumista.

Joidenkin koulutusalojen opiskelijoista käydään jo kilpailua. Joissakin yrityksissä oli kiinnostusta tutustua opiskelijoihin jo varhaisessa opiskeluvaiheessa ja halua tavoitella pitkäkestoista yhteistyötä saman opiskelijan tai samojen opiskelijoiden kanssa. Tällainen osallistuminen opiskelijan osaamisen kehittymiseen ja mahdollisesti työpaikan löytymiseen valmistuttaessa on kaikille osapuolille hyvä asia.

Opettajien merkitys on myös suuri. Heidän kauttaan työelämän todelliset esimerkit pääsevät opintojaksoille ja heillä on keskeinen rooli opiskelijoiden ohjaamisessa työelämäyhteistyöhön. Opettajien verkostot ja laaja kokemus työelämäyhteistyöstä opintojen eri vaiheissa ovat hyvin merkityksellisiä vuoropuhelun kehittämisessä.

Varainhankinnan yhteydessä yhtenä tavoitteena oli kuulostella yritysten kiinnostusta lähempään yhteistyöhön Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Noin kymmenen yrityksen kanssa käynnistettiin kumppanuusneuvottelut ja ne ovat johtamassa tai jo johtaneet kumppanuussopimuksiin. Kumppanuussopimuksia voi olla sellainen määrä, jota pystytään hallitsemaan ja hoitamaan sopimusvelvoitteet. Kriteerit määritellään osaamisalueilla.

Ammattikorkeakoulun intressissä on nyt huolehtia vahvistuneesta yhteistyöstä ja myös siitä, että lahjoitusvarojen kohdentamisesta ja saadun palautteen perusteella tehtävistä kehittämistoimista tiedotetaan. Ammattikorkeakoululle lahjoittamiselle on nyt avattu ovi Lapin alueella. Pidetään se avoinna.

Varainhankinnan tulevaisuus

Poliisihallitukselta haetun ja saadun keräysluvan mukaisesti varainhankinta toimintona jatkuu 31.12.2019 asti. Siitä eteenpäin Lapin ammattikorkeakoulun johto päättää, miten lahjoitustoimintaa mahdollistetaan tulevaisuudessa.

Jatkuvalla varainkeruutoiminnalla voitaisiin vahvistaa ammattikorkeakoulun taloutta ja lisätä toimintamahdollisuuksia.

Mediassa on ollut esillä myös ehdotus, jonka mukaisesti valtio lahjoittaisi omistamiaan osakkeita suomalaisille korkeakouluille miljardin euron arvosta ja lahjoitus kytkettäisiin yksityisen pääoman keräämiseen niin, että valtio antaisi osakkeet, jos korkeakoulu kerää tietyllä kertoimella varoja yksityisiltä. Ehdotus on mielenkiintoinen, mutta ainakin vielä vasta enintään keskustelunavaus.