Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Kun yksi putoaa kelkasta, kaikki häviävät
Blogikirjoitukset

Kun yksi putoaa kelkasta, kaikki häviävät

Elina_Holm.jpg
18.4.2017 7:00

KM Elina Holm on opiskelijakunta ROTKOn toiminnanjohtaja.

Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeimpiä työkaluja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Usein kuuleekin puhuttavan korkeakouluyhteisöstä.

Mutta mikä on korkeakouluyhteisö? Miten se rakentuu ja ketä siihen kuuluu? Kuinka yhteisöllinen tuo yhteisö on?

Oman kokemukseni mukaan arki on se areena, jossa muodostetaan aidot ja toimivat yhteisöt. Suurten linjojen sijaan se on pienistä teoista ja sanoista koostuva palapeli. Se, millaiseksi tuon palapelin rakennamme, vaikuttaa taas siihen, miten koemme asiat ja miten suhtaudumme toisiin ihmisiin ja itseemme.

Lapin ammattikorkeakoulussa on parhaillaan menossa auditointiprosessi, jonka tavoitteena on tarkastella Lapin AMK:n koulutuksen laatujärjestelmää. Hiljattain päättyi myös vuotuisen opiskelijapalautteen kerääminen.

ROTKO on ollut mukana molemmissa prosesseissa ja kokemus on ollut itselleni jopa yllättävän valaiseva. Monet asiat, joita olen pitänyt itsestäänselvyytenä, eivät olekaan sitä kaikille. Toisaalta toisille itsestään selvät käytännöt, prosessit ja kulttuurit ovat itselleni täysin uusia.

Tämä on saanut kyseenalaistamaan ajatuksen siitä, että opiskelijakunta voisi olla kaikkien opiskelija-asioiden asiantuntija. Vaikka parhaamme toki yritämme. Mutta 5000 opiskelijaa lienee hitusen liian iso pala kakkua kuudelle hallituksen jäsenelle ja kahdelle vakituiselle työntekijälle.

Perusta luodaan siltoja rakentamalla

Onneksi meillä on kuitenkin olemassa loistava systeemi, jota myös tuutoroinniksi kutsutaan.

Opiskelijakunta vastaa tuutoreiden kouluttamisesta ja tuutoroinnin toteutuksesta. Tänä vuonna koulutettiin taas noin 130 opiskelijaa vertaisohjaamaan uusia tulijoita. Kolme leirin rumba on taputeltu tälle vuodelle onnistuneesti pakettiin.

Palautteiden perusteella jo ennestään hyvin toiminutta konseptia on saatu viilattua yhä hitusen paremmaksi. Tästä kiitos meidän joukkueelle ja kunnia tuutoroinnista päävastuussa oleville.

Yleensä koulutusputkesta puskee ulos motivoituneita ja innostuneita tekijöitä, jotka ovat täynnä tarmoa ja uusia ajatuksia. Vaikka haluaisin ajatella sen olevan yksinomaan erinomaisen koulutuksemme ansiota, jo itse valintaprosessi vaikuttaa suuresti lopputulokseen. Tuutoriksi hakeudutaan vapaaehtoisesti omasta aloitteesta ja halukkaat haastatellaan. Haastatelluista pyritään muodostamaan paras mahdollinen tiimi. Ei liene ihme siis, että tuloksena on porukka, jolla on aito halu kehittää korkeakouluyhteisöämme.

Näillä motivoituneilla ja innokkailla ihmisillä on paljon tietoa ja näkemystä koulumme prosesseista sekä niiden laadukkuudesta ja toimivuudesta. Tuutorikoulutuksissa tuota hiljaista tietoa tuodaan erilaisten harjoitusten myötä näkyväksi ja sitä jaetaan eri alojen opiskelijoiden välillä.

Yhteistyömalleja luomalla pyritään varmistamaan se, että tieto liikkuu. Ettei kaikkien tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan. Toisinaan tämä onnistuu paremmin, toisinaan hieman heikommin. Mutta sen olen oppinut, että pakottamalla se ei synny.

Vuorovaikutus käydään aina lopulta ihmisten välillä. Evoluutio ei ole vielä siinä pisteessä, että ihminen noudattaisi keskinäisessä kanssakäymisessä prosessikaavioita.

Tuutoroinnin monet kasvot

Lapin AMK:ssa tuutorointi on monipuolinen ja laajalle levittäytynyt organismi. Vertaistuutoroinnin lisäksi tuutorit suuntautuvat markkinointiin, kansainvälisyyteen tai liikuntaan. Sitkeimmät sissit valitsevat jopa useamman vaihtoehdon.

Jo koulutuksen aikana tuutorit tekevät monialaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Se voi toisinaan hämmentää. Tulee paljon uusia ihmisiä, tietoa ja tehtäviä, jotka vaativat uusien taitojen opettelua.

Siksi jokainen tuutori ja tuutorointitiimi tarvitsee ankkurin, henkisen kodin jota vasten peilata omaa toimintaa ja yhteistyötä. Ja sen kodin on oltava jokapäiväisessä arjessa, toisin sanoen koulutusaloilla. Perusta laadukkaalle tuutoroinnille on saumaton vuorovaikutus omassa pesässä.

Tiedon liikkumisen ja yhteistyön lisäksi tuutorointi luo hyvinvointia. Kun opiskelijayhteisön sosiaalinen tuki toimii, tuo se voimavaroja psyykkiseen hyvinvointiin ja auttaa selviämään opintojen aiheuttamasta stressistä.

Me kaikki tiedämme, että on helpompaa, jos saa välillä avautua muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

YTHS:n tuoreen tutkimuksen mukaan niiden AMK-opiskelijoiden määrä, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään opiskeluryhmään, on vuodesta 2012 vuoteen 2016 laskenut yli 15 prosenttiyksikköä. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä.

Tekemätön työ näkyy suorittamattomina opintopisteinä, poissaolevina opiskelijoina ja keskeytyksinä. Nämä taas vaikuttavat yksilön, koulun ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kun joku tippuu kelkasta, kaikki häviävät.

Siksi olisikin tärkeää, että meidän yhteisössämme tuutorointi nähtäisiin entistä enemmän kaikkien yhteisenä asiana. Paraskaan työkalu ei nimittäin toimi, jos sitä ei osata käyttää. Käyttäjän on tiedettävä miten se toimii, mihin se taipuu ja mitkä ovat sen vahvuudet.

Haastan kaikki myös antamaan tuutoreille sitä arvostusta, joka heille kuuluu. Kuten jokaisen koulutussetin jälkeen, olen jälleen kerran mykistynyt siitä kuinka aktiivisia ja innostuneita opiskelijoita meidän porukasta löytyy. Teidän kanssanne on ilo työskennellä!


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK