kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Korkeakoulut kiertotalouden osaamistasoa nostamassa
Blogikirjoitukset

Korkeakoulut kiertotalouden osaamistasoa nostamassa

Kalle Santala ja Mikko Vatanen.jpg
29.9.2020 9:16

Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala toimii opettajana ja projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä ja insinööri (YAMK) Mikko Vatanen opettajana ja projektipäällikkönä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Hyviä planeettoja on vaikea löytää – mitä jos maailma ei riitäkään meille? Vuonna 2019 maailman ylikulutuspäivä oli 29. heinäkuuta. Tämä päivä tarkoittaa ajankohtaa, jolloin ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia CO2-päästöjä. (WWF Suomi 2019a.)

Mutta tämä kaikkihan tapahtuu jossain muualla, eikö niin? Me suomalaisethan käytämme luonnonvaroja huomattavasti järkevämmin, eikö vain? Valitettavasti ei.

Suomalaisten ylikulutuspäivä on 4 kuukautta edellä maailman keskiarvoa. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. (WWF Suomi 2019b.) Kestävämmän kehityksen mukaisen yhteiskunnan tavoittelu vaatii aktiivisia toimenpiteitä.

 

Kiertotaloudella kohti kestävää yhteiskuntaa

Elämme aikaa, jossa kiertotaloudesta on tullut tulikuuma käsite kaikkialla yhteiskunnassa. Kiertotaloudesta odotetaan osaltaan ratkaisuja esimerkiksi ilmastopäästöjen vähentämiseen sekä tuottavaan toimintaan alati niukkenevien resurssien varaan perustuvassa toiminnassa. Siitä puhutaan niin kuluttajan toiminnan ohjaajana kuin teollisuuden tuotantoketjujen tulevaisuutena ja kannattavuuden parantajana. Jätteen tuottaminen on nykyisin sekä kallista että myös imagollisesti tuhoisaa.

Ilmastoinnostus niittää satoa juhlapuheiden lisäksi enenevissä määrin myös budjeteissa, sillä esimerkiksi jätteiden kaatopaikkamaksut syövät alati kasvavan osan liikevaihdosta. Taloudellinen ohjaus, eli ”euron käyttäminen konsulttina” vauhdittaa yritysten toimia kohti kestävämpiä käytäntöjä. (Simons ym. 2018, 4-5.)

Kehityksen eteneminen tiettyyn suuntaan ei ole itsestäänselvyys, vaan valtavan monilla tekijöillä on vaikutusta siihen, millaiseksi tulevaisuuden maailma muodostuu. Kiertotalouden mallien kehittyminen perustuu kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan tavoitteluun.

Mikäli aktiivisia toimenpiteitä kestävän kehityksen eteen ei tehdä, emme tule saavuttamaan sellaista tulevaisuuden ”mahdollista maailmaa”, minkä haluamme. Ihmiskunnan hyödyntäessä maapallon luonnonvaroja kestämättömästi, ekologiset ongelmat kasaantuvat samalla kun neitseelliset luonnonvarat hupenevat.

Löydetäänkö kiertotaloudesta vastauksia tähän ihmiskuntaa riivaavaan ongelmaan? Osittain varmasti löydetään, mutta tunnustettava on, ettei tämänhetkinen vauhti riitä maapallon ekologisen tilan parantamiseen. Se ainoastaan hidastaa heikkenemistä.

On mahdollista, että tämän hetken kiertotaloudessa keskitymme liiaksi materiaalien pysymiseen kierrossa. Vieläkin aktiivisemmin meidän tulisi myös ajatella sitä, miten hyödyntämämme hiili ja materiaalit kiertävät ekosysteemissä takaisin osaksi luonnon kiertoa.

Santala ja Vatanen kuva 1.jpg
Kuva 1. Teollisuuden sivuvirtakuonasta valmistettaville geopolymeereille on kehitetty runsaasti käyttö-kohteita. Geopolymeerien valmistamisen ympäristökuormitus on vain murto-osa betonin vastaavasta. Kuva: Lapin AMKin kuvapankki

Hyvinvointi ja elämänlaatu mukana tavoitteissa

Kiertotalouden liittäminen taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen on useimmiten kuitenkin melko selkeää, mutta miten sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys?

Pohdinta on kohdistettava siihen, mihin kiertotaloudella oikeastaan pyritään. Kiertotalouden tavoitteena on hyvinvoinnin ja elämänlaadun tuottaminen ihmiselle luonnon kiertokyvyn rajoissa siten, että elämän edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Jotta perinteet ja toimintatavat voisivat säilyä yhteiskunnassa kulttuurisen kestävyyden paradigman mukaisesti, täytyy taloudellisen toiminnan itsessään olla luonnon kiertoa mukailevaa ja sitä tukevaa. Kiertotalouden periaatteiden sisällyttäminen yhteiskunnan toimintoihin on edellytys kulttuurisen kestävyyden saavuttamiselle. (Sitra. 2016a, 3-6.)

Hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa on muitakin ulottuvuuksia kuin materiaalinen hyvinvointi. Laumaeläimenä voimme hyvin, kun meillä on riittävästi meistä välittäviä lajitovereita ympärillämme, voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi ja kokea toimivamme oikein osana isompaa kokonaisuutta.

Sosiaalinen kestävyys edellyttää kansalaisten hyvinvointia. Kansalaisten hyvinvointi puolestaan on lähtökohta ekologisen ja taloudellisen kestävyyden saavuttamisyritykselle. Kiertotalous antaa sytykkeitä sosiaaliseen hyvinvointiin; se tarjoaa työpaikkoja, saa aikaan keskustelua ja voi jopa tuoda ihmisen lähemmäksi luontoa. Sosiaalinen hyvinvointi tukee myös kulttuurista hyvinvointia ja kestävyyttä. (Sitra. 2016. 3-6.)

Suomella on kaikki edellytykset kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan koko yhteiskunnan leveydeltä. Meillä on runsaasti potentiaalia uusiutuvien luonnonvarojen osalta ja tuottava teollisuus toimii globaalisti katsoen verrattain kestävästi ja tehokkaasti.

Uusien toimintamallien ja uuden teknologian omaksuminen on suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden vahvuus. Myös toimintojen digitalisoimisessa Suomi on monin paikoin edelläkävijän asemassa.

Kehittyvien maiden laajan väestöpohjan aiheuttama kuormitus maapallon kantokyvylle edellyttää ripeitä toimia kestävyyden saavuttamiseksi. Kestävyysongelmien ratkaisemiseksi vaaditaan valtavia investointeja edistämään systeemisiä kiertotalouden ratkaisuja. (Maa- ja metsätalousministeriö. 2019.)

 

Kohdennettua koulutusta osaamisen kehittämiseksi

Pääomien lisäksi tarvetta on korkeatasoiselle osaamiselle. Kiertotalousratkaisujen osalta Suomi on yksi luonnonvarojen kestävän käytön johtavista maista maailmassa ja suomalaisella osaamisella voitaisiin ratkaista useita maailmanlaajuisia kestävän kehityksen ongelmia. Tavoitteena on saada kehitettyä skaalautuvia kokonaisratkaisuja, joilla niin paikallisiin kuin globaaleihinkin haasteisiin saadaan uusia läpimurtoja.

Osaamisen tuottamiseksi vaaditaan laadukasta ja alakohtaisiin osaamistarpeisiin kohdennettua koulutusta, jonka tarjoamisessa korkeakoulut ovat merkittävässä asemassa. Suomalaista korkeakoulutusta kehitetäänkin jatkuvasti, jotta se palvelisi entistä paremmin kestävyyden eri osa-alueiden saavuttamista yhteiskunnassa. (Sitra 2016b, 11; Biotalous.fi 2019.)

Kiertotalous on yksi tuoreista Suomen korkeakoulukehityksen painotusalueista (Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö. 2020) ja yhtenä edelläkävijänä Lapin AMK toteuttaa useita kiertotaloutta edistäviä hankkeita. Osa hankkeista on suunniteltu edistämään tarkemmin rajattuja osa-alueita ja toisissa ollaan kehittämässä laajempia kokonaisuuksia. KiertotalousAMK ja Kiertokoulu -hankkeet käyvät esimerkistä.


Santala ja Vatanen kuva 2.jpg
Kuva 2. Ammattikorkeakoulut vaikuttavat aluekehitykseen opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta. Kuvassa Lapin AMKin kiertotaloutta edistävien hankkeiden postereita. Kuva: Lapin AMKin kuvapankki

Opetusministeriön rahoittaman korkeakoulutuksen kiertotalousosaamisen kehittämishankkeen – KiertotalousAMK:n – valtakunnallisena koordinaattorina toimii Lapin AMK. Kehittämishankkeen tavoitteena on kiertotalouteen tähtäävän avoimen ja kansainvälisyyttä korostavan opetuksen suunnittelu. Tavoitteen myötä suomalainen korkeakoulutus halutaan saada palvelemaan yhteiskunnan kehitystä ja vastaamaan yritystoiminnan ja kansainvälistymisen tarpeisiin entistä paremmin.

Kiertokoulu-hankkeessa kiertotalouden sisällytetään osaksi eri koulutusalojen opintojaksoja, joihin se kytkeytyy luontevasti. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena on nostaa kiertotalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen osaamista Lapin alueella. Suomalainen kiertotalousosaaminen on aivan varmasti tulevaisuuden vientituote, joka kansallisesti edistää suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja maailmanlaajuisesti kestävää kehitystä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018; Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020.)

Lähteet

Biotalous.fi 2019. Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia. Uutinen. Viitattu 6.8.2020 https://www.biotalous.fi/kiertotalous-ratkaisee-kestavan-kehityksen-ongelmia/
Maa- ja metsätalousministeriö. 2019. Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia -artikkeli. https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/wcef2019-kiertotalousvaikuttajat-kokoontuivat-finlandia-talossa#5879c1e3
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet 2018-2020
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet 2017-2020. Viitattu 6.8.2020 https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-kehittamishankkeet
Simons, M., Lehtomaa, J., Mikkola, M., Antikainen, R., Kautto, P., Tikkanen, S., Salmenperä, H., Hippi-nen, I., Merenheimo, T. & Honkatukia, J. 2018. Taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden arvoketjuissa. Valtioneuvoston kanslia.
Sitra. 2016a. Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen https://media.sitra.fi/2017/02/27175312/Viisi_karkea_kestavampaan_kehitykseen-2.pdf
Sitra. 2016b. Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025. Sitran selvityksiä 117.
WWF Suomi 2019a. Maailma on tänään kuluttanut loppuun uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta. Viitattu 6.8.2020 https://wwf.fi/uutiset/2019/07/maailma-on-tanaan-kuluttanut-loppuun-uusiutuvat-luonnonvarat-talta-vuodelta/
WWF Suomi 2019b. Suomalaiset ovat kuluttaneet osansa maapallon luonnonvaroista tänään. Viitattu 6.8.2020 https://wwf.fi/tiedotteet/2019/04/suomalaiset-ovat-kuluttaneet-osansa-maapallon-luonnonvaroista-tanaan/

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle