Kirjoittajat: Petra Talvensaari Sosionomi (YAMK), kehittäjätyöntekijä, Jäkälä-hanke, Lapin hyvinvointialue ja
Johanna Majala YTM, asiantuntija Jäkälä-hanke, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Mitä on kokemusnuoritoiminta lastensuojelun jälkihuollossa?
Lastensuojelun jälkihuolto on sijoituksen tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen tapahtuvaa kokonaisvaltaista tukea. Jälkihuollolla tuetaan nuoren kotiutumista sijaishuollosta itsenäiseen elämään. Jälkihuolto-oikeus jatkuu 23 vuoden ikään asti.
Hyvinvointialueet hyödyntävät jälkihuollossa kolmannen sektorin palveluita, järjestäessään monipuolista tukea nuorille. Kolmannen sektorin asiantuntemus kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä on ensisijaisen tärkeää. Jäkälä-hankkeessa Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on kehittää omaa jälkihuollon kokemusasiantuntija- ja kehittäjäasiakastoimintaa.
SOS-Kehittäjänuoritoiminta on aloittanut aktiivisen toiminnan vuonna 2016. SOS-Kehittäjänuoret ovat lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa, tulevat erilaisista taustoista ja asuvat ympäri Suomea. Yhteistä näille kaikille nuorille on kokemus lastensuojelusta joko asiakkaana tai esimerkiksi sijaissisaruksena. (SOS-Lapsikylä.)
Veturointi-toiminnassa nuoret (noin 20–30 v.) kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten kanssa, jotka ovat tai ovat olleet lastensuojelun piirissä. Lisäksi he voivat työskennellä nuorten lähiverkostojen tukena kehittäen lastensuojelua ja edistäen nuorten osallisuutta. (Veturointi)
Kokemusasiantuntijuuden kriteereinä pidetään kokemukseen perustuvaa tietoa ja kokemustiedon käyttämistä muiden opastamiseen, kouluttamiseen tai tukemiseen. Kokemusasiantuntijalla on kykyä ja halua jakaa omia kokemuksiaan. Kokemusasiantuntijalta edellytetään kykyä reflektoida omia kokemuksia sekä tehdä yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. (Eronen 2023, 30–31.)
Työpajatoimintaa Oulussa
Jäkälä-hanke vieraili SOS-Lapsikylän kehittäjänuorten ja Vetureiden luona Oulussa. Kyseessä oli hankkeelle tärkeiden yhteistyökumppaneiden tapaaminen ja yhteisen toiminnan tiiviimpi käynnistäminen. Vierailun aluksi kuulimme taustatietoa kokemusasiantuntija/kehittäjäasiakastoiminnasta Auta Lasta ry:n Veturoinnin Mervi Saloheimolta ja SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn koordinaattorilta Heidi Lötjöseltä.
Vierailu sisälsi kaksi työpajaa sekä kehittäjänuorille että Vetureille. Työpajoissa nuorten kanssa kuulimme nuorten ajatuksia liittyen jälkihuollon nykytilanteeseen ja kehittämistarpeisiin.
Nuorten omien jälkihuollon kokemusten kuuleminen on aina hyvin vaikuttavaa ja ajatuksia herättävää. Nuorten kokemuksista voi kuulla hyvin monenlaista; hyvin onnistunutta ja ideaalia henkilökohtaista kokemusta siitä, kuinka nuori kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi, sekä saaneensa tarvitsevansa avun ja tuen. Toisen nuoren yksilöllinen kokemus voi olla se, ettei hänellä ole ollut tietoa, mitä jälkihuolto palveluna sisältää, siirtyessään sijaishuollosta jälkihuoltoon.
Nuorten kokemusten kuulemisen jälkeen vahvistuu entisestään tunne, ettei jälkihuolto ole lainkaan valmis, vaan tehtävää on paljon. Meillä on käsissämme tulevaisuus, ja meidän tehtävämme on varmistaa toimivamme nuorten tulevaisuutta vahvistavasti.
Mitä kokemuksellisuus on?
Kokemusta määriteltäessä on yleistä kuvata se kahtena vaiheena. Ensimmäisessä vaiheessa kokemus kiinnittyy elämäntilanteeseen ollen elävä kokemus. Kokemus on tajunnallinen ja kehollinen ollen usein tunne, elämys tai olotila. Toisessa vaiheessa kokija käsitteellistää tätä tunnetta, elämystä tai olotilaa niin, että siitä tulee hänelle itselleen ymmärrettävä ja toisille jaettava kokemus. Kokemus on tällöin kuvattu kokemus, jonka kautta ihminen rakentaa mielipiteitä, käsityksiä ja uskomuksia. (Lehto-Lundén 2023, 172.)
Nuoret kertoivat pääsevänsä kokemusasiantuntijuuden ja Veturoinnin kautta vaikuttamaan suoraan itselle tärkeisiin asioihin. Kokemuksellisuus oli nuorille omien kokemusten esille tuomista, niiden hyödyntämistä sekä vertaistukea. Olemalla mukana toiminnassa nuoret antavat kasvot lastensuojelulle normalisoiden siihen liittyviä tabuja. Lisäksi nuoret omalla positiivisella otteellaan pitävät yllä toivoa tulevaisuuden suhteen.
Jäkälä-hankkeessa kokemus nousee esille nuorten omina tarinoina, jaettavana tietona ja olevien kokemusten hyödyntämisenä. Vertaistoiminnan ajatellaan olevan nuorilta nuorille tapahtuvaa, jolloin nuorten osallisuus ja kokemuksellisuus on aidosti läsnä läpi hankkeen. Jälkihuoltonuorten osallistumisella hankkeen eri toimintoihin varmistetaan nuoren äänen kuuluminen.
Miksi kokemusnuoret ovat mukana Jäkälä-hankkeessa?
Lapin AMK, Lapin yliopisto sekä Lapin hyvinvointialue ovat keväällä 2024 käynnistyneessä Jäkälä-hankkeessa nostaneet kehittäjänuoret tärkeään rooliin mietittäessä lastensuojelun jälkihuollon kehittämistä.
Jäkälä – Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen Lapissa -hanke vastaa vuosina 2024–2027 osaltaan jälkihuoltopalveluiden kehittämisestä Lapissa, luomalla yhdenvertaiset ja tasalaatuiset jälkihuollon palvelut Lapin hyvinvointialueelle. Kyseessä on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka toimijoina ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Lapin hyvinvointialue.
Palveluiden kehittäminen ilman asiakkaiden, eli tässä tapauksessa jälkihuoltonuorten, näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia on mahdotonta. Ammatillisen ja kokemuksellisen tiedon yhdistämisellä saamme monipuolisen näkökulman sekä kehittämistyöhön tarvittavaa syvyyttä.
Jäkälä-hankkeessa kehitetään jälkihuoltonuorille vertaistoimintaa. Sen tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan sekä saada osallisuuden kokemuksia. Toiminnan kautta nuoret voivat saada tukea muilta nuorilta, jotka ovat tai ovat olleet samanlaisessa elämäntilanteessa. Kehittämistyön tavoitteena on lisäksi vahvistaa nuorten hyvinvointia, rohkeutta ja uskoa tulevaan.
Lähteet
Eronen, E., 2023. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden käsitteet lapsi- ja perhepalveluissa. Teoksessa K. Malinen, M. Itäpuisto, J. Moilanen, J. Kiili & M. Punna (toim.). Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden palveluissa. Vastapaino, Tampere, 21-42.
Lehto-Lundén, T., 2023. Lapsen kokonaisvaltaisen kokemustiedon hyödyntäminen sosiaalialan toimintaympäristöissä. Teoksessa K. Malinen, M. Itäpuisto, J. Moilanen, J. Kiili & M. Punna (toim.). Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden palveluissa. Vastapaino, Tampere, 169–194.
SOS-Lapsikylä: SOS-Kehittäjänuoret - Lastensuojelun kokemusasiantuntijat apunasi (sos-lapsikyla.fi). Viitattu 28.8.2024.
Veturointi: Toiminnasta - Veturointi-toiminta. Viitattu 4.9.2024.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle