Kehittyvä kolmevuotias

Saimme Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnissa laatuleiman elokuussa 2017.

Arviointi kohdistui Karvin auditointimallin mukaisesti niihin menettelytapoihin, joilla pidämme yllä ja kehitämme toimintamme laatua. Arviointikohteista valtaosa sai arvion ’kehittyvä’ asteikolla puuttuva-alkava-kehittyvä-edistynyt.

Aika hyvin parikymppisten ”vanhempien” yhteiseltä aikaansaannokselta – Lapin AMK on kehittyvä kolmevuotias! Organisaatiomme nuori ikä johdattelikin minut surffaamaan netissä ja etsimään tietoja kolmevuotiaista. Löydökset olivat kiinnostavia, vaikka olisihan nämä luonnehdinnat pitänyt muistaa ilman atk:n apua; kotona on kolme harjoituskappaletta, jotka ovat käyneet tämän kehitysvaiheen läpi.

Pitkään jatkunut kyselykausi

Vau.fi –sivuston mukaan kolmevuotiaat ovat innokkaita kielen tutkijoita, jotka kuuntelevat, oppivat ja myös matkivat toisten puhetta. Kolmevuotiaat myös kyselevät paljon – ja usein asioista, joihin he jo tietävät vastauksen. Tämä luonnehdinta sopii hyvin meihin: puhetta strategiasta, laadusta, oppimisnäkemyksestä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja opetuksen integraatiosta on riittänyt Lapin AMKin perustamisesta asti.

Puhe ei ole ollut turhaa: strateginen profiilimme ja identiteettimme ovat selkiytyneet ja olemme onnistuneet kehittämään menettelytapoja, jotka tukevat profiloitumistamme arktiseen olosuhdeosaamiseen.

Auditointiryhmän mukaan strategialähtöisyys ilmenee hyvin laatujärjestelmässämme ja perustehtävissämme, ja tämä on keskeinen vahvuutemme. Strategiaan valitut painoalat pohjautuvat toimintaympäristön tarpeisiin ja ne tunnistetaan hyvin sekä korkeakouluyhteisössä että ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Laatujärjestelmämme tuottaa myös tarkoituksenmukaista tietoa strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin.

Tehdään yhdessä!

Vau.fi-sivuston mukaan kolmevuotiaiden tekemisissä korostuu yhteistyö, ja heillä on aiempaa selkeämpi käsitys siitä, mitkä ovat yhteisen tekemisen tavoitteet. Silti kaikki ei aina suju täysin kitkattomasti; kolmevuotiaat ovat hyvin määrätietoisia, ja varmoja siitä, miten kaikki tehdään. Kolmevuotiaat saattavat myös nähdä toisten toiminnan, mielipiteet ja ideat esteinä ja hankaluuksina sen sijaan, että ne nähtäisiin mahdollisuutena oppia jotain uutta.

Sen vuoksi ei olekaan yllättävää, että välillä syntyy erimielisyyttä siitä, mitä toimintatapoja noudatetaan ja kenen mielipiteitä kuunnellaan. Tältä osin laatujärjestelmän kehittämisessä on kuitenkin onnistuttu hyvin, koska auditointiryhmä toteaa raportissaan laatujärjestelmän vastuiden olevan selkeitä. Lisäksi laatutyöhön sitoutunut henkilöstö kokee laadunhallinnan osaksi jokapäiväistä työtään.

Tekemämme kehittämistyö tuli auditoinnissa laajemminkin esille vahvuutena. Samalla auditointiryhmä pyytää meitä kuitenkin kiinnittämään huomiota kehittämiskohteiden priorisointiin.

Lisäksi meitä kannustetaan jatkamaan hyvässä vauhdissa olevaa toimintatapojen yhtenäistämistä erityisesti tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Sitoutumisessa yhteisiin menettelytapoihin on jonkin verran yksikkö- ja koulutuskohtaisia eroja, mikä johtuu osin fuusion vaiheittaisesta etenemisestä nimenomaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Olemme siirtyneet vasta tänä syksynä kaikissa koulutuksissa yhtenäiseen oppimisnäkemykseen perustuvien opetussuunnitelmien toteuttamiseen.

Yksilöllisistä eroista

Vau.fi –sivusto havainnollistaa kolmevuotiaiden yksilöllisiä eroja kielenkäytön näkökulmasta. Kun kielellisesti edistyneempi sanoo: ”Minulla on nälkä, haluan voileivän”, toinen saattaa sanoa: ”nälkä voileipä”. Molemmat saavuttavat kuitenkin saman lopputuloksen.

Meidän kontekstissa osassa toiminnoista virheettömyys on tärkeää (”nälkä voileipä” ei siis riitä), kun taas osassa toiminnoista jonkinasteiset erot ovat jatkossakin mahdollisia ja sallittuja, kunhan ne eivät vaikuta merkittävästi koettuun laatuun.

Auditoinnissa nousi esille positiivisena asiana, että laatukulttuurimme avoimuus sallii virheiden kautta kehittymisen. Jos virheiden tekemistä pelätään tai niihin suhtaudutaan ylikriittisesti, uuden oppimisesta tulee lähes mahdotonta.

Yhdenmukaiset menettelytavat herättävät korkeakouluyhteisöissä usein ristiriitaisia tuntemuksia: osa kokee ne opetuksen ja tutkimuksen vapautta rajoittavaksi turhaksi byrokratiaksi, kun taas osalle ne ovat työn tekemistä jäsentäviä ja tukevia reunaehtoja, joiden puitteissa opetuksen ja tutkimuksen vapautta voi harjoittaa.

Auditoinnissa todettiin niin tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laadunhallinnan menettelytavat toimiviksi. Olemme siis onnistuneet välttämään turhan byrokratian rakentamista.

Silti järjestelmämme on osin menettänyt joustavuutensa organisaation koon kasvaessa ja tähän on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota.

Samalla eri toimijoiden on hyvä käydä aktiivista vuoropuhelua siitä, missä asioissa yksilölliset erot tuottavat lisäarvoa ja missä ne vaikeuttavat kohtuuttomasti arjen työtä ja tuottavat pullonkauloja tai hukkaa.

Paras tapa oppia?

Laatukulttuurimme luo hyvän pohjan yksilöllisiin eroihin ja yhteisiin menettelytapoihin liittyvien keskustelujen jatkamiselle: auditoinnissa tuli ilmi vahva yhteisöllisyys, ja sitoutuminen laadun ylläpitämiseen ja edistämiseen jatkuvan kehittämisen hengessä. Meidän on kuitenkin selvennettävä ja vahvistettava opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistumista ja vastuuta laatujärjestelmän kokonaisuudessa.

Yksi tapa päästä paremmin perille eri toimijoiden roolista laatujärjestelmässämme on tarkastella asioita omasta toiminnasta käsin. Apuna voi käyttää kuvataitelijaksi Lapin AMKista valmistuneen Rami Erosen piirroksia, jotka kytkevät itsearvioinnin osaksi jatkuvan kehittämisen kehää (Plan-Do-Check-Act) niin työskentelyn (kuva 1) kuin opiskelun (kuva 2) näkökulmasta.

Kuva 1. (Rami Eronen)

Kuva 2. (Rami Eronen)

Kysymykset myös hoksauttavat miettimään ulkoisten sidosryhmien osallistumista ja vastuuta.

Laatu kiinnittyy monin eri tavoin meidän käytäntöihin, ja niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on hyvä arvioida säännöllisesti. Tästä syystä itsearviointi on keskeinen osa Karvin toteuttamaa ulkoista auditointia. Se oli kuitenkin Lapin AMKissa yksi vaikeimmista vaiheista auditointiin valmistautumisessa: eri työryhmissä käytiin värikkäitä keskusteluja siitä, mitä laatutyö on, mikä itsearvioinnin tarkoitus on ja mitä auditoinnissa arvioidaan.

Valtava määrä kysymyksiä, vastauksia, vastaantuloja ja väittelyjä – niistä oli Lapin AMKin auditointiin valmistautuminen tehty!

Turhautumisilta ja konflikteilta ei vältytty, mutta kolmevuotiaan reippaudella ja rohkeudella niistäkin selvittiin. Saimmekin auditointiryhmältä tunnustusta avoimesta ja positiivisesta keskustelukulttuurista, joka rohkaisee tuomaan aktiivisesti esille parannuskohteita.

Tosin arvioinnin ammattilaisia täynnä olevassa yhteisössä on paikoitellen luontevampaa kohdistaa arviointi ensisijaisesti muiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Oman tekemisen kehittävän arvioinnin kautta on kuitenkin helpointa saada aikaan näkyviä tuloksia. Siihen pätee samat lainalaisuudet kuin laihduttamiseen, kunnon kohottamiseen tai vaikkapa uuden oppimiseen: mitään niistä ei voi tehdä toisen puolesta eikä pelkkä puhe esimerkiksi kunnon kohottamisesta tuota tuloksia. Tarvitaan tekoja.

Muutoksen ja kehittymisen ei tarvitse tarkoittaa tiikerinloikkia, vaan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja menettelytapoihin, rakentavaa ja ennen kaikkea hyväksyvää vuorovaikutusta, välittämistä, toisten huomioimista ja muita pieniä arjen tekoja, jotka näkyvät parempana yhteistyön laatuna ja parempina tuloksina.

Itsearviointia ei pidä sotkea minäkeskeisyyteen; kyse on mitä suurimmassa määrin yhteisöllisyyttä edistävästä käytännöstä, vaikka arvioinnin kohteena onkin oma toiminta.

Pienistä arjen teoista tiikerinloikkiin

Oren Harari on todennut, että "Edison’s electric light did not come about from the continuous improvement of the candle".

Toiminnan kehittämiseen ei siis aina riitä arjen pienet teot, vaan eteemme voi tulla myös arjen järjestyksen hajottavia isoja uudistuksia. Lapin AMK on saanut alkunsa tällaisesta arjen järjestyksen muuttaneesta uudistuksesta.

Korkeakoulujen arviointijaoston mielestä auditointiraporttimme onkin kiinnostava myös rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta. Raportista voi lukea, millaisen matkan olemme tähän mennessä kulkeneet. Kun auditointia tarkastelee eräänlaisena fuusiomme etenemiseen liittyvänä ”välitilinpäätöksenä”, niin voimme kai todeta, että olemme yhdessä paljon enemmän kuin yksin, vaikka muutosmatkaamme onkin liittynyt ilon hetkien ja onnistumisten ohella myös pettymyksiä ja luopumisia.

Lämmin kiitos kaikille korkeakouluyhteisömme jäsenille osallistumisesta Lapin AMKin kehittämiseen! Henkilöstömme on tehnyt lujasti töitä viimeiset vuodet ja turnausväsymystä on ollut ajoittain ilmassa. Auditointi tarjosi kuitenkin hienon tilaisuuden reflektoida tekemäämme kehittämistyötä ja osoitti, että yhdessä punnertaminen ei ole mennyt hukkaan. Lapin AMKilla on tämän työn ansiosta tunnistettava ja ennen kaikkea omaleimainen identiteetti.

Emme siis ole osiemme summa, vaan aidosti pohjoista tekoa.

Erityiskiitoksen saavat opiskelijat, jotka ovat osallistuneet eri tavoin arjen laatutyöhön ja kannustaneet meitä niin ruusujen kuin risujen muodossa parantamaan toimintaamme.

Kiitos myös ulkoisille sidosryhmille meidän sparraamisesta kohti parempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja aluekehitystyötä, jotka kiinnittyvät vahvasti meidän perustehtäviin. Tästä on hyvä jatkaa kohti 3. auditointikierrosta ja uudistettua arviointimallia, joka painottaa korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä.

Auditoinnin päätösseminaari pidetään 29.9.2017 klo 12.30 alkaen Rovaniemellä Borealis-salissa (Jokiväylä 11 B). Seminaariin voi osallistua myös etäyhteyksien välityksellä joko omasta työpisteestä, Kosmoksen auditoriosta (Kemi) tai Minervan Liikehuoneesta (Tornio). Paikalle tulevat auditointiryhmän puheenjohtaja, koulutusjohtaja Pekka Hulkko Centria-ammattikorkeakoulusta ja Karvin projektipäällikkö, arviointineuvos Jani Goman. Seminaarissa on oiva tilaisuus keskustella auditoinnin tuloksista. Tervetuloa mukaan!