Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Ilmastonmuutoksesta ja vähän muustakin. Kokemuksia Grönlannin matkalta

Ilmastonmuutoksesta ja vähän muustakin. Kokemuksia Grönlannin matkalta

3.12.2019



Pohjola Panu.jpg
Panu Pohjola on kuvataiteen lehtori Lapin ammattikorkeakoulussa.

NORDPLUS Creative Arts Pedagogy and the Environment
The CAPE Network
Opintomatka, Nuuk, Greenland
Lokakuu 10 – 19, 2019


Matka Torniosta Nuukiin ja takaisin ei ole aivan yksinkertainen ja nopea tehtävä. Yksi kuvataideosaston opettaja ja yksi opiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta kutsuttiin kuitenkin Nuukiin verkostoitumaan ja oppimaan uutta Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian David Yokenin toimesta.

Matkalle valikoituivat Linnea Laitinen ja jutun kirjoittaja. Tavoitteena oli mm. tutustua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja se olikin tämän matkan päällimmäinen anti ainakin vielä muutama viikko matkan jälkeen.

PPohjola kuva 1.jpg
Kuva 1. David Yoken Nuuk Vuonolla.

Matkustaminen

Ilmastonmuutoksen syitä tuli moneen kertaan mietittyä, kun matkusti aamuvarhain taksilla Tornion matkakeskukseen Luulajaan menevään linja-autoon. Linja-auto oli ilahduttava kokemus kahviloineen ja muine mukavuuksineen. Lisäksi havainto sen kovasta käyttöasteestakin ilahdutti. Halpa, mukava ja helppo tapa liikkua. Luultavasti myös ekologinen.

Suhteellisen nopea siirtyminen Luulajan linja-autoasemalta tuli ratkaistua matkaemännän tilaamalla taksilla, vaikka parin kolmen korttelin päästä olisi myös paikallisbussi ollut mahdollinen.

Lentomatka Arlandaan ja siirtyminen Reykjavikin koneeseen ei isompia kommentteja aiheuta, sitä samaa käytävien samoamista laukkujen kanssa. Lentohäpeäkö on autioittanut Arlandaa viime kerrasta, en tiedä, mutta ruuhkia ja palveluita oli vähemmän kuitenkin?

Tukholman kone laskeutuu Islannissa Keflavikiin, joka on noin tunnin päässä Reykjavikista. Kentän edessä on linja-autoja, niihin voi tunkea itsensä muiden turistien sekaan. Turismi on Islannissa räjähtänyt lähes Lapin mittoihin viime kerran jälkeen, aikaan ”juuri ennen kuin pankit kaatuivat”.

Nuukin kone lähtee kerran päivässä, puolen päivän maissa tai niillä main, lentosään mukaan. Eli yöpyminen Reykjavikissa oli pakollinen, todella lyhyt koneiden aikatauluista ja muutoksista sekä kolmen tunnin jonotuksesta johtuen.

Nuukin potkurikone nousee ja laskeutuu pikkuiselle Reykjavikin kansalliselle kentälle keskustan kupeessa. Siellä meininki ja tunnelma onkin jo oikeaa pohjoista. Kiire, virallisuus ja internet on muisto vain.

Myrskyn vuoksi pieni koneemme pysähtyi tankkaamaan Kulusukissa, jossa karu Grönlannin maisema alkoi ryömiä silmistä ja soluista sisään. Koleaa, vaikka yllätyksekseni oltiinkin aika etelässä. Linja-autot olivat jo aikoja sitten lopettaneet kulkunsa kun vihdoin, tuntikausia myöhässä, oltiin Nuukissa. Taksi ei onneksi ollut yhtä kallis kuin Luulajassa.

Hotellit Nuukissa ovat harvassa kuin mursun hampaat ja yhtä kalliita, joten ryhmämme majoittui pitkin Nuukia Airbnb-asunnoissa. Omani sattui olemaan hankekumppanikoulun vetäjän asunto, hän oli tosin muuttanut sieltä jo pois, ja olin 40 tunnin matkustamisen jälkeen yksin upeassa, tyhjässä ja isossa asunnossa.

Isäntä näytti paikat, antoi avaimet ja lähti uuteen kotiinsa. Hänellä itsellään ei ollut autoa, kaikki kuulemma oli 10 minuutin kävelymatkan päässä. Melkoinen kunto miehellä, kaupunki on nimittäin levittynyt laajalle alueelle, kallioiden ja tuntureiden sokkeloihin, pienen niemen kärkeen, kahden vuonon väliin. Käveltyä tuli vähintään 5 kilometriä päivittäin. Bussejakin kulki, mutta lähinnä töiden ja koulujen aikataulujen mukaan.

Nuuk on monta sataa kilometriä Napapiirin alapuolella, joten ilmasto on talvella aika vaihteleva, lunta tulee ja menee, liukasta on.

PPohjola kuva 2.jpg
Kuva 2. Merikuljetukset ovat Grönlannin nykyisen yhteiskunnan perusta.


Matkan sisällöstä

Kuvasin ja editoin sekä jaoin videoita matkapuhelimella matkan aikana. Tämä oli osa uusien laitteistojen ja työtapojen testausta ensi vuoden opetuksia silmällä pitäen.

Linkin kautta pääset videolle, jossa viikko pääpiirteittäin, joten ei siitä sitten enempää: https://vimeo.com/369584276. Mennään ilmastonmuutokseen.


Ilmastonmuutoksesta

Tohtori, tutkija ja opetuksen koordinaattori Thomas Juul-Pedersen (Greenland Climate Research Centre, Greenland Institute of Natural Resources) piti meille muutaman tunnin faktoihin perustuvan pohdinnan ilmastonmuutoksesta ja onnistui ainakin minulta hälventämään epätietoisen ahdistuksen asiaan liittyen.

Hän kertoi, että kyse on perspektiivistä: mikä on tarkastelukulma ja -aika? Hän myös kertoi, että kaikki liittyy kaikkeen ja siksi aihe on varsin monimutkainen ja hankala hallita. Todisteet näyttivät olevan varsin selkeät, että ilmastonmuutos on tosiaan tapahtumassa, mutta muutokset ovat olleet maapallon historian mittakaavassa aika pieniä.

Seuraava toteamus oli, että nisäkkäät ovat hyviä soputumaan ja tätä nyt tarvitaan. Grönlannin mittapuussa muutos on jo nyt ollut merkittävä. Grönlannin BKT koostuu 95 prosenttisesti luonnonvaroista, pääosin merestä kalastamalla saatavien tuotteiden viennistä.

Grönlannin vuonoissa on ollut kesäisin erinomaiset mahdollisuudet pieneliöstön lisääntymiseen, ja tämä on houkutellut paikalla kaloja ja kalaa syöviä nisäkkäitä. Jäätiköt vaikuttavat tähän oleellisesti.

Kesällä sulamisvesi hulahtaa muutaman kilometrin paksuisen jäätikön läpi ja purskuaa ulos jäätikön vedenalaisesta osasta irrotellen veteen pohjan ravinteita. Lämmin merivesi sekoittuu veteen ja aurinko lämmittää vielä vettä ja loistava lisääntymisalusta on luotu.

PPohjola kuva 3.jpg
Kuva 3. Vuonojen eliöstö on elämän perusta ollut aina Grönlannissa, nyt se on muutoksen alla.

Jos jäätikkö etääntyy vuonosta, niin kuin on alkanut käymään, irrottaa sulamisvesi pintamaata, lähinnä savea ja tämä virta karkottaa eliöstöä.

Toinen vaikutus on jääveden jäähdyttävällä ominaisuudella. Kylmä vesi on lisääntynyt kiihtyvän sulamisen takia ja tästä syystä vuonojen vesi on nykyään etenkin lämpiminä vuosina liian kylmää pieneliöstön lisääntymiseen.

Isommassa mittakaavassa kylmä vesi vaikuttaa myös merivirtoihin ja tämä hidastaa kesällä paikalle vaeltavien lajien tulemista tai estää sen kokonaan. Näin on käynyt mm. aikaisemmalle pääkalastuslajikkeelle, turskalle. Sitä ei enää tavata Grönlannin vesiltä ja on ollut pakko sopeutua ja muuttaa pyyntiä, nyt pyydetään katkarapua, mutta siitä saatava tulo ei ole korvannut turskan kalastuksesta saatuja tuloja. Tämä taas hankaloittaa sopeutumista, pääomia jatkuvaan muutokseen ei ole.

Paljastui samalla kuitenkin ilmastonmuutoksen päähuolehtijat, kaikissa mittakaavoissa, eli rahoittajat. Valtioiden hyvinvointi on riippuvainen velasta ja sen maksu kasvusta, ja näin on myös yksityisellä ihmisellä.

Ilmastonmuutoksen hallinta on poliittista päätöksentekoa, mutta tällä hetkellä vastakkain ovat kulutuksen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kulutuksen lisääminen hyvinvoinnin säilyttämiseksi ja velkojen maksamiseksi. Grönlanti on ilmastonmuutoksen laboratorio, talous, hyvinvointi ja kulttuuri ovat niin oleellisesti kiinni luonnossa.

PPohjola kuva 4.jpg
4. Jäätiköt ruokkivat osaltaan vuonojen eliöstöä, merivirtojen ja vuoroveden sekä auringon ohella.

Mittakaavasta

Lukuja: Grönlannin jääkenttä sulaa tällä hetkellä 0,01% vuodessa. Kokonaan sulettuaan se nostaa merenpintoja 60-70 cm. Mittakaavaa antaa Etelämanner, jonka mahdollinen sulaminen nostaisi meriä 6-7 metriä.

Nämä kaksi jäätikköä sisältävät 90 prosenttia maapallon juomavedestä. Niiden sulaminen muuttaisi meren suolapitoisuutta ja lämpötilaa. Thomas Juul-Pedersen esitti henkilökohtaisena näkemyksenään, että tästä seuraa uusi jääkausi muutaman sadan tuhannen vuoden kuluessa.

Minä mietin, että tässä on monelle meistä työtä ja toimeentuloa miettiessä, millainen uusi yhteiskunta halutaan ja miten se luodaan?

Tutkimuksia aiheesta:
https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2019/
https://eko.bios.fi/

PPohjola kuva 5.jpg



Kommentit

Lisää kommentti
David Yoken 3.12.2019 8:57
Vastaa Poista
Suuri kiitos Panu!! I am so looking forward to our future and continuing cooperation!!

One thing we need to consider ... For what it's worth, changing the mind set regarding the air travel that sometimes is required, "putting my money where my mouth is" is so critically important. I donated to this Carbon Offsetting organization /project related to the approximately 2 tons of CO2 emissions that occured regarding my colleague and my roundtrip flight to Milano Italy for the just concluded EU Creative Europe DanceMe UP Kick Off Meeting. I have made this donation now a regular "self-imposed" personal action regarding current and all future travel.

I use this wrbsite:

https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new

Ystävällisin terveisin David Yoken

#arcticgreenactions
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK