TaM, asiantuntija Jussila Marjo Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmästä ja TaM, asiantuntija Launne Emilia Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmästä toimivat palvelumuotoilun asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulussa.
Sitran laatima Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 nojaa Suomen mahdollisuuksiin kääntää hyvät digitalisoituneen terveydenhuollon ja terveysdatan hyödyntämisen valmiutemme käytännön hyödyiksi. Vision mukaan vuoteen 2030 tultaessa Suomi on uudistanut terveydenhuoltoaan kansainvälisenä edelläkävijänä terveysdata ja digitalisoituminen edellä. Uudistumista haetaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä lisäämällä. (Lehto & Malkamäki 2023.)
Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen on yksi keino edistää ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä ennaltaehkäisevästi. Tähän on tartuttu Lapin AMKin, Lappian ja Kemin kaupungin yhteisessä Living Lab Pruntsi -hankkeessa, jossa uusinta älykkään asumisen teknologiaa halutaan tuoda ikääntyvien saataville osana Pruntsin alueen kehittämistä Kemissä (Lapin AMK 2022).
Suunnitteilla olevan Living Lab Pruntsin toiminta keskittyy ikääntyvien hyvinvointiteknologiaan – sen kehittämiseen, testaamiseen ja tutuksi tekemiseen – ja näin ollen keskeisiä toimijoita ovat tietenkin ikääntyvät ihmiset, heidän omaiset ja palveluiden tarjoajat. Selvitettävänä on ollut niin suhtautuminen ja asenteet hyvinvointiteknologiaa kohtaan kuin konkreettiset tarpeet ja kiinnostukset eri teknologioihin. Taustalla on ollut ajatus ja toive älykkään asumisen oppimis- ja kehittämisympäristöstä, jossa saman katon alla olisi tarjolla älykkään asumisen ratkaisujen osalta palveluja niin kuntalaisille, yrityksille, palveluntuottajille, kolmannen sektorin toimijoille kuin oppilaitoksille.
Living Lab tähtää avoimeen yhteiskehittämiseen
2010-luvulla suomalaisissa korkeakouluissa käynnistynyt ja voimistunut Living Lab -toiminta on käyttäjälähtöistä, käyttäjiä osallistavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka sopii hyvin ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiseen toimintatapaan. Korkeakouluvetoisessa Living Lab -toiminnassa opettajat, opiskelijat ja muut asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa ratkoen tuote- ja palvelukehitykseen liittyviä tarpeita. (Heikkanen & Österberg 2012.)
Living Lab Pruntsi -hankkeen aikana on järjestetty lukuisia työpajoja eri kohderyhmille, mutta tärkeimmäksi on koettu ikääntyvien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen ja niiden yhteensovittaminen muihin näkökulmiin. Osallistamisessa haluttiin hyödyntää erilaisia palvelumuotoilusta tuttuja menetelmiä ja toimintatapoja, jotka sopivat erinomaisesti Living Lab -tyyppiseen toimintaan.
Palvelumuotoilu on ihmislähtöistä ja luovaa kehittämistä, jossa eri toimijoiden osallistuminen on aitoa ja yhteiskehittäminen on suunniteltua ja fasilitoitua. Käyttäjille ei anneta vain mahdollisuutta kertoa ajatuksistaan, vaan heille tarjotaan tukea ja työkaluja omien toiveiden ja tarpeiden tunnistamiseen ja myös niiden sanoittamiseen. Abstrakteja asioita visualisoidaan ja havainnollistetaan ja ideoita kokeillaan mahdollisimman nopeasti ja ketterästi. (Miettinen 2011.)
Yhteiskehittämistä ikääntyvien kanssa
Living Lab Pruntsin toiminnassa yhteiskehittäminen on käytännössä tarkoittanut erilaisia työpajoja, ideoiden ja suunnitelmien visualisointia helposti ymmärrettävään muotoon sekä eri toimijoiden tukemista omien tarpeiden, toiveiden ja ideoiden esittämisessä. Työpajojen suunnittelun taustana ja pohjatietona hyödynnettiin keväällä 2022 toteutettua kyselyä (Vahtola et al 2022), jonka mukaan ikääntyvät hyödyntävät päivittäisten asioiden hoitamisessa teknologiaa, mutta varsinaista hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää teknologiaa tunnettiin vähemmän.
Koska sekä hyvinvointiteknologia että Living Lab -toiminta olivat kohderyhmille jossain määrin vieraita, päädyttiin havainnollistamaan Living Lab Pruntsin mahdollisia hyvinvointiteknologiaan liittyviä palveluita kuvien avulla. Luonnosmaisten havainnekuvien kautta haluttiin esittää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä ikääntyville tarjottavat palvelut voisivat olla ja miten Living Lab -toiminta näyttäytyisi juuri ikääntyville.
Kuva 1: Työpajoissa käytetyt havainnekuvat toteutti hankkeen asiantuntija Emilia Launne.
Suunnitelmissa oli useita työpajoja, joita haluttiin järjestää samoja materiaaleja hyödyntämällä, joten havainnekuvat tuotettiin havainnollistaviksi, mutta kuitenkin sopivan abstrakteiksi ja avoimiksi, mikä jättää käyttäjän ajatuksille ja tulkinnalle tilaa. Havainnekuvien kanssa hyödynnettiin aina myös työpajakohtaisesti erilaisia apukysymyksiä ja keskusteluteemoja riippuen siitä, kenen kanssa keskusteltiin ja mistä näkökulmasta. Kuvissa esiintyi myös muita toimijoita kuin ikääntyviä, joten samoilla kuvilla pystyttiin työstämään myös opiskelijoiden, opettajien, hoitohenkilökunnan sekä palveluntarjoajien näkökulmia.
Avoin työpaja Kemin seniorimessuilla
Ensimmäinen yhteiskehittämisen työpaja pidettiin Lapin AMKin geronomiopiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa. Opiskelijat järjestivät vuosittaiset seniorimessut Kemin kulttuurikeskuksessa 6.10.2022 ja se kokosi yhteen Meri-Lapin senioreita, yhdistyksiä ja palveluntarjoajia. Messuilla oli erilaisia puheenvuoroja ja esityksiä sekä runsaasti erilaisia esittelypisteitä.
Seniorit messukävijöinä osoittautuivat erittäin aktiivisiksi osallistujiksi. Kenelläkään ei ollut kiire vaan kaikilla oli aikaa keskustella, vaihtaa ajatuksia ja kokeilla uusia juttuja – tämä oli luonnollisesti myös erittäin hedelmällinen paikka yhteiskehittämiseen.
Kuva 2: Hankkeen työpaja Kemin seniorimessuilla lokakuussa 2022. Kuva Anniina Tohmola.
Työpaja toteutettiin hankkeen esittelypisteen yhteydessä ja ihan vieressä oli Kemin kotihoidon apuvälineiden ja teknologioiden esittely. Esillä oli mm. Yeti-näyttö ja Hilda-sisältöpalvelu, Evondos lääkeannostelurobotti sekä tukisukanvetolaite. Apuvälineet toimivat kiinnostuksen herättäjinä, niitä tultiin tutkimaan ja kokeilemaan käytännössä. Konkreettisen tekemisen rinnalla oli helppo avata keskustelu ylipäänsä hyvinvointiteknologiaan ja siihen liittyvien palveluiden ideoimiseen ja kehittämiseen.
Esillä olleiden apuvälineiden lisäksi keskustelun tukena hyödynnettiin havainnekuvia Kuvan 2 mukaisesti. Yhdessä konkreettinen tekeminen ja havainnekuvat herättivät vapaamuotoisia keskusteluita, joiden pohjalta hanketoimijat saivat lisää ymmärrystä kohderyhmän arjesta ja arvoista.
Living Lab toiminnan pilotointia kampuksella
Osana Lapin AMKin avoimet ovet -tapahtumaa vuonna 2022 järjestettiin myös Living Lab Pruntsi -hankkeen työpaja, johon kutsuttiin ikääntyviä, kotihoidon työntekijöitä, ja palveluntuottajia. Työpaja pidettiin kodinomaisessa Kotiympäristö-tilassa, joka on hoitotyön ja vanhustyön opiskelijoiden kehittämisympäristö ja tarkoitettu juuri vanhustyön palveluiden kehittämiseen.
Työpajassa haluttiin pilotoida ja demota Living Labin mahdollisia palveluita ja kotia muistuttavassa tilassa ohjelmassa oli hyvinvointiteknologian esittely sekä livenä ja etänä, käytännön kokeilua yhdessä ja teknologiaan tutustumista opiskelijoiden johdolla. Pidimme lyhyen ryhmätuokion taukojumpan muodossa ja lopuksi kokoonnuimme yhteiseen keskusteluhetkeen kahvipöytään.
[Kuva 3: Työpaja Kemin kampuksella Kotiympäristö-tilassa. Kuva Anniina Tohmola.]
Työpajan ydin oli luonnollisesti tuo yhteinen kahvihetki, jonka äärellä keskusteltiin hyvinvointiteknologiasta ja niihin liittyvistä palveluista, mutta kaikki pienet demot sitä ennen olivat suurin syy siihen, että keskustelu oli niin hedelmällistä! Sen sijaan, että olisimme vain kysyneet ”olisiko kiva, jos opiskelijat esittelisivät ja opettaisivat kädestä pitäen uuden laitteen käyttöä”, me todella teimme niin! Havainnoimme niitä tilanteita, osallistuimme niihin itse ja lopuksi vielä keskustelimme siitä kokemuksesta ja mietimme yhdessä, kenelle tämä voisi sopia, mikä siitä teki hyvän ja miten voisimme kehittää sitä vielä eteenpäin ja monistettavaksi palveluksi.
Mitä opimme ikääntyvien käsityksistä liittyen hyvinvointiteknologiaan?
Keskustelujen kautta päästiin käsiksi ihmisten käsityksiin, ajatuksiin ja mielikuviin aiheeseen liittyen. Kun kysyttiin, että käyttääkö henkilö jotain apuvälinettä tai hyvinvointiteknologiaa arjessaan tai ovatko tällaiset apuvälineet tuttuja, niin yleensä tunnistettiin jonkun kolmannen osapuolen käyttävän tai hyötyvät apuvälineistä (esim. äiti, naapuri, sisko, veli, setä), mutta usein oltiin hieman helpottuneita, ettei itse vielä tarvitse:
”Hieno juttu tämä tällainen, mutta onneksi en itse vielä tarvitse tällaisia apuvälineitä.”
Erilaiset asenteet ja mielikuvat asettavat haasteita palvelun suunnittelulle ja toteutukselle. Tässä hankkeessa heräsimme juuri siihen, että ikääntyvien hyvinvointiteknologiaan liittyvät palvelut täytyy todella miettiä helposti saavutettaviksi ja lähestyttäviksi, esimerkiksi viemällä palvelut paikkoihin, joissa ikääntyvät jo ovat ja toisaalta puhumalla asioista leimaamatta ketään avun tarvitsijaksi.
Monet kertoivat lapsen tai jonkun muun lähiomaisen kannustavan apuvälineiden, teknologian ja palveluiden käyttöön. Motivaatio laitteen käyttöönottoon oli usein noussut tarpeesta pitää yhteyttä muualla asuviin läheisiin, mutta käytön myötä oli rohkaistuttu käyttämään teknologiaa laajemminkin:
”Tytär toi tabletin ja opetti sen käyttöä. Ensin me vain soiteltiin videopuheluita, mutta nykyään minä luen sillä uutisetkin.”
Ikääntyvien hyvinvointiteknologian ja apuvälineiden käyttöön liittyy hyvin vahvasti myös omaisten ja muiden läheisten suhtautuminen ja tuki, joka parhaimmillaan kannustaa ja motivoi uusien asioiden opetteluun. Toisaalta omaiset ja läheiset voivat olla myös hidasteena palveluiden käytölle epäillen esimerkiksi ikääntyvän taitoja, osaamista tai kykyä oppia uusien apuvälineiden ja teknologian käyttöä.
Iloisia yllättäjiä ja tietyllä tavalla edelläkävijöitä kohdattiin myös. Muutamat kertoivat innokkaasti eri palveluista ja laitteista, joita hyödyntävät arjen helpottamiseksi:
”Minulla käy siivooja ja ruoan tilaan kotiin. Ja onhan mulla nämä silmälasit ja kuulolaite ja kotonakin liesivahti, palohälytin, lääkemuistuttaja ja monia muita juttuja. Jos joku ei onnistu, niin hankitaan apuväline! Olen moderni näissä asioissa.”
Käyttäjäymmärrys pohjana palvelun muotoilulle
Ikääntyviä osallistettiin erityisesti hankkeen kahdessa työpajassa palvelumuotoilun keinoin, mutta yhtä lailla tietoa kohderyhmän toiveista ja tarpeista selvitettiin myös muissa tapahtumissa ja sähköisen kyselyn avulla. Kaikki nämä yhdessä ovat tarjonneet tärkeitä kohtaamisia ikääntyvien ja muiden kohderyhmien kanssa.
Living Lab on jo sanana ja toimintana niin vieras, että se itsessään luo haasteita kehittämistyölle ja työpajoille. Valitsimme toimintatavan, jossa emme yrittäneet taustoittaa, mistä on kyse, vaan pyrimme käynnistämään keskustelun aiheesta havainnollistavien kuvien ja käytännön tekemisen kautta. Annoimme esimerkkejä, mitä hyvinvointiteknologiaan liittyvät palvelut voisivat olla ja tämä antoi yhteiskehittämiselle hyvän lähtökohdan rasittamatta ihmisiä kontekstin ymmärtämisellä.
Keskustelut ikääntyvien kanssa johtivat aikaisempien ideoiden kriittiseen tarkasteluun ja uusien palveluideoiden muodostumiseen. Tarvitaanko Living Lab Pruntsille kiinteät, pysyvät tilat jostain vai voisiko tämä olla toimintaa ja palveluita, joiden avulla apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa tehdään ikääntyville tutuksi ja mahdollisestaan tutustuminen ja kokeilu? Eri kohderyhmien kanssa pidettyjen työpajojen ja selvitysten myötä hankkeessa on hahmoteltu Living Lab Pruntsin palvelumallia, joka kuvaa, miten Living Lab Pruntsi toimii ja millaisia palveluita se tarjoaa eri asiakkaille. Työpajat ja niissä kertynyt ymmärrys on toiminut pohjana erilaisten vaihtoehtoisten palvelumallien kehittämisessä.
Lähteet:
Heikkanen, S. & Österberg, M. 2012. Living Lab ammattikorkeakoulussa. Haaga-Helia 2012.
Lapin AMK 2022. Kemin Pruntsi-kortteliin uusinta älykkään asumisen teknologiaa. Uutinen verkkosivuilla 31.3.2022. https://www.lapinamk.fi/news/Kemin-Pruntsi-kortteliin-uusinta-alykkaan-asumisen-teknologiaa/29272/ccc45cf2-010c-4ba6-92cc-b5bc06b1cb38
Lehto, P. & Malkamäki, S. 2023. Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030. Sitra 2023.
Miettinen, S. (toim.) 2011. Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuus 2011.
Vahtola, K., Marjanen-Korkala, T., Meinilä, A., Jauhola, P. & Alatalo, H. 2022. Living Lab Pruntsi ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry blogi 15.12.2022. https://www.valli.fi/living-lab-pruntsi-ikaantyneiden-kotona-asumisen-tueksi/
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle