kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset
Uusimmat artikkelit

Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset

Lindholm Tuomo mv neliö.jpg
25.2.2020 8:00

MBA Tuomo Lindholm työskentelee lehtorina Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Digitalisaation vaikutusten hahmottaminen voi olla vaikeaa

Yritysten ja organisaatioiden digitalisointi on monimutkaista ja jatkuvaa toimintaa. Yksittäisten digitalisointitoimenpiteiden vaikutuksia on joskus hyvin vaikea rajata ja ennustaa tarkasti, koska ne ovat poikkeuksetta erilaisia.

Yritysten sekä niiden toimintaympäristön, menetelmien, tietojärjestelmien ja käytänteiden erilaisuuden lisäksi tämä johtuu myös siitä, että ihmiset reagoivat dataan ja digitaalisiin teknologioihin sekä niiden hyödyntämiseen liittyviin valintoihin ja päätöksiin hyvin erilaisilla tavoilla.

Digitalisoinnin valintoihin ja päätöksiin vaikuttaa esimerkiksi henkilön näkemys digitaalisten teknologioiden ja palveluiden tuomista mahdollisuuksista kehittää omaa toimintaa.

Näkemys rakentuu usein yhdistetyn henkilökohtaisen liiketoiminta- ja IT-osaamisen pohjalle. Myös aiemmat kokemukset vaikuttavat digitalisointia koskevaan päätöksentekoon. Vaikutukset kertaantuvat päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden määrän myötä.

Digitalisointia suunnittelevan työryhmän diversiteettiä on hyvä tukea, sillä erilaiset näkemykset laajentavat yritysten digitalisoinnissa tarvittavaa jaettua osaamista. Mikäli jonkin osa-alueen osaaminen puuttuu, on epätodennäköistä, että sen tavoitteet ja luonteenpiirteet kyetään ottamaan huomioon valinnoissa ja päätöksenteossa.

Keskeisen liiketoiminta ja/tai IT-osaamisen puuttumisen seuraukset voivat pahimmillaan olla katastrofaaliset digitalisoinnin onnistumiselle ja yrityksen kilpailukyvylle.

 

Liiketoimintamallin muutokset ovat digitalisaation ydin

Kun yrityksen digitalisointityöhön osallistuvien määrää kasvatetaan, on tärkeä varmistaa, että kaikki ovat yhtä mieltä liiketoimintamallista ja sen ansaintalogiikan perusteista.

Tämä vaatii erityishuomiota, koska toisistaan poikkeavat näkemykset voivat hidastaa tai jopa estää tarvittavien valintojen ja päätösten tekemisen sekä niiden vaikuttavan jalkauttamisen organisaatioon.

Yhteisen liiketoimintanäkemyksen muodostamisen tueksi on olemassa useita erilaisia työkaluja. Yksi tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevista on Alex Osterwaldin ja Yves Pigneurin kehittelemä strategisen johtamisen työkalu Business Model Canvas (BMC).

Alla kuvattu BMC on alun perin kehitetty olemassa olevien liiketoimintamallien kartoittamiseen ja visualisointiin sekä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Vuoden 2010 jälkeen siitä on jatkojalostettu uusia versioita tukemaan erilaisia liiketoimintatyyppejä ja markkinoita.


Lindholm Tuomo kuva 1.jpg
Kuva 1 Business Model Canvas (Osterwalder & Pigneur, 2013)
BMC ohjaa tutkimaan liiketoimintamallia järjestelmällisesti yhdeksän eri osa-alueen kautta. Yrityksen ja asiakkaan väliseen maastoon sijoittuvat asiakassegmentti, arvoehdotus, kanavat, asiakassuhteet ja tulovirrat. Näiden avulla selvitetään esimerkiksi, kenen ongelmaa yritys ratkaisee, millä tavoin ongelma ratkaistaan, miten ratkaisua viestitään, jaellaan ja mistä sen voi ostaa sekä millaisia asiakassuhteita muodostuu toiminnassa ja millaisia tulovirtoja ratkaisun ympärille syntyy.

Yrityksen sisäistä toimintaa lähestytään keskeisten aktiviteettien, resurssien ja kumppaneiden sekä kustannusrakenteen kautta. Nämä kertovat, mitä yrityksen tarjoaman ratkaisun tuottamisessa ja toimittamisessa tehdään, millaisilla resursseilla tämä tekeminen mahdollistetaan, millaisten kumppanuuksien avulla mahdollistetaan keskittyminen omaan tekemiseen ja mistä ratkaisun kustannusrakenne muodostuu.

 

Tietojenkäsittelijä oppii analysoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan digitalisointia

Lapin ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutuksessa on vuodesta 2016 lähtien käytetty BMC:tä erilaisten liiketoimintamallin kartoittamisen lisäksi digitalisaation vaikutusten tunnistamisessa ja liiketoiminnan digitalisoinnin suunnittelussa. Prosessi on nelivaiheinen.

Aluksi kuvataan liiketoimintamallin nykytila, sen jälkeen kuvataan miten digitalisaatio vaikuttaa kuhunkin osa-alueeseen. Lopuksi BMC:hen kuvataan digitalisoinnin tavoitetila ja siitä juonnetaan tarkemmat digitalisointitavoitteet sekä niihin vievät toimenpiteet.

Prosessin ja sitä tukevien erilaisten työkalujen hallinta mahdollistaa minkä tahansa liiketoimintamallin analysoinnin ja digitalisoinnin suunnittelun.

Prosessin läpivienti antaa oppijalle kattavan kuvan siitä millaisia erilaisia tehtäviä yritysten ja organisaatioiden digitalisointiin liittyy ja miten yhteen osa-alueeseen kohdistuvat digitalisointitoimenpiteet vaikuttavat toisiin osa-alueisiin esimerkiksi uusien tavoitteiden, mittareiden, tietovirtojen ja yhteisten tietojärjestelmien myötä.

Oppijoilta saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että tähän mennessä saadut oppimiskokemukset ovat hyviä. BMC:n on todettu auttavan digitalisaation hahmottamisessa ja konkretisoinnissa tutkittavan yrityksen kontekstiin. Tämän lisäksi on huomattu, että syventynyt ymmärrys digitalisaation liittyvästä tekemisestä auttaa tunnistamaan itselle mielenkiintoisia tehtäviä ja tarkentamaan omia oppimistavoitteita tulevaisuuden työtehtäviä varten.

 

Digiassari tarjoaa apukädet digitalisaation haasteisiin

Tässä kuvattua toimintamallia hyödynnetään kevennetyssä muodossa myös parhaillaan käynnissä olevassa 25 opintopisteen laajuisessa Digiassari-valmennuksessa, jossa päivitetään korkeasti koulutettujen työnhakijoiden osaamista vastaamaan digitalisoituvan toimintaympäristön tarpeita.

Digiassari-valmennuksen painopisteenä on digimarkkinointi ja se on käynnistynyt 10.2.2020. Lue lisää valmennuksesta www.lapinamk.fi/digiassari

 

Lähteet:

Osterwalder, A., & Pigneur, Y. (2013). Business Model Generation A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Wiley.