kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Etäopetuksen kehittäminen Sambian yliopistoissa
Uusimmat artikkelit

Etäopetuksen kehittäminen Sambian yliopistoissa

Kirjoittajat kasvot.
13.6.2024 12:00

FT Jussi Soppela työskentelee YAMK-yliopettajana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Keväällä 2020 koronaepidemian vaikutukset opetuksen käytäntöihin tulivat nopeasti eteen opetussektorilla ja verkko-opetuksen osaamisesta riippumatta oppilaitokset joutuivat siirtymään siihen kokonaan. Lapin ammattikorkeakoulussa etäopetus on ollut käytössä jo pitkään ja menetelmiä on hiottu osaamista ja kokemusta hankkimalla etenkin monimuoto- ja YAMK-koulutuksissa.

Sambian yliopistot joutuivat vastaamaan verkko-opetuksen osaamistarpeisiin ripeästi Covid-pandemian alkaessa vuonna 2020. Haasteita oli alussa runsaasti verkko-ohjelmistojen ja internetyhteyksien puutteiden vuoksi, minkä vuoksi laajamittaiseen etäopetukseen siirtymisessä oli vaikeuksia.

Puutteelliset etäopetustaidot ja nopea siirtyminen tavanomaisesta luento-opetuksesta verkkoon sai aikaan passiivisia luentoja, joissa opiskelijoiden vuorovaikutus ja motivaatio oli vähäistä. Henkilökunnan ja opiskelijoiden valmius verkko-opetukseen ja -oppimiseen ei ollut riittävällä tasolla.

Myöhemmin osa opiskelijoista on palannut kampuksille perinteisen opetuksen pariin, mutta jotkut kurssit toteutetaan edelleen puhtaasti internet-verkossa. Opetuksen laadun varmistamiseksi yliopistoissa on alettu kehittämään opetuksen suunnittelua huomioiden verkko-opetuksen ja -oppimisen pedagogisia näkökulmia.

Hankkeen kehittämistavoitteet, osallistujat ja toteutus

Taking the eLeap – Toolbox for interactive and motivating online courses -hankkeella vastataan edellä kerrottuihin haasteisiin kehittämällä Sambian yliopisto-opettajien pedagogisia taitoja verkkokurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulutus sisältää työpajoja, joissa esitellään verkko-oppimisen pedagogisia perusteita, menetelmiä ja ohjelmistotyökaluja, sekä käytännönläheisten kurssien suunnittelua, toteutusta ja arviointia.

Hankkeen ulkomaisia partnereita ovat Copperbelt University (CBU) ja Mulungushi University (MU) Sambiassa. Suomesta mukana ovat Lapin ja Karelian ammattikorkeakoulut, joista jälkimmäisellä on hankkeen koordinointivastuu.

Sambiassa järjestettiin kaksi identtistä työpajaa eri yliopistoissa, joissa osallistujat pääsivät tutustumaan edellä mainittuihin kurssisuunnittelun sisältöihin sekä aloittivat harjoitustyönä verkkokurssin laatimisen opitun pohjalta. Työpajojen toteutukseen osallistui opettaja sekä Lapin että Karelian ammattikorkeakoulusta sekä eOppimispalvelujen asiantuntija etäyhteydellä (Kuva 1).

Kuva 1 Soppela 2024.jpg

Kuva 1. Copperbeltin yliopiston opetusryhmä koolla yhteiskuvassa.

CBU:n opettajakunnan kokouksessa osallistuimme uusien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien arviointiin. Näitä olivat BSc Renewable Energy, BSc Sustainable Materials, MSc Environmental Reconstruction and Modelling sekä MSc Sustainable Materials and Energy. Energia-asiat ovat siis sielläkin ajankohtaisia tällä hetkellä ja suunnitelmista käytiin aktiivista keskustelua ja vertailuja omiin opetussuunnitelmiimme niin rakenteen kuin sisällönkin osalta. Opetussuunnitelmat olivat sisällöltään ajankohtaisia ja niissä oli selkeästi otettu huomioon tämän hetken globaalit osaamistarpeet luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian kehittämisen sektoreilla.

Kiertotaloutta olisi mielestäni voitu sisällyttää opintomoduleihin enemmän, mikä kehittämistarve ilmeni vahvasti myös omien havaintojen pohjalta alueella liikuttaessa. Vastaavasti myös luonnon kestävän käytön suhteen oli selkeitä kehittämistarpeita, jotka nousivat esiin keskusteluissa Lusakan Suomen suurlähetystön vierailun yhteydessä.

Kuva 2 Soppela 2024.jpg

Kuva 2. CBU:n biotalouden koulutuksen dekaani Charles Mugabwe esittelemässä uutta opetussuunnitelmaluonnosta.

Työpajatyöskentelyyn osallistui kaikkiaan noin 40 yliopiston opettajaa kahdessa yliopistossa samanaikaisesti. Tuutorit Lapin ja Karelian ammattikorkeakouluista fasilitoivat työpajoja ja etäyhteydet Rovaniemelle saatiin toimimaan kohtuullisen hyvin. Ongelmia syntyi lähinnä etäyhteyden saatavuudesta varattuun työtilaan. Osallistujat olivat kiinnostuneita oppimaan uusia tapoja toteuttaa opiskelijalähtöistä etäopetusta ja kurssisuunnittelu eteni suunnitelmien mukaan. Työpajan lopuksi näimme aikaansaannoksia, joista käytiin yhteistä keskustelua.

Oppimisympäristöt ja kehittämistarpeet

Sambian yliopistojen oppimisympäristöt ovat yllättävän monipuolisia, joskin infran osalta kehittämisen tarvetta ilmeni sekä rakenteiden että työvälineiden osalta (Kuva 3).

Kuva 3 Soppela 2024.jpg
Kuva 3. Vierailulla CBU:n puumateriaalilaboratoriossa.

Suurimpana haasteena tuntui olevan investointipääoman puute, mutta toisaalta opiskelijoiden ja opettajien työmotivaatio ehkä korvasi puutteita jossakin määrin. Oppimisympäristöissä tehtiin laboratorioharjoituksia ja kasvihuoneissa kasvatettiin ja testattiin paikallisia hedelmiä, erilaisia puulajeja sekä meille tuttuja huonekasveja (Kuvat 4 ja 5).

Joillakin vanhimmista opettajista oli muistoja suomalaisista metsäalan asiantuntijoista, jotka olivat olleet alueella organisoimassa metsätaloutta ja siihen liittyvää opetustoimintaa vuosikymmeniä sitten.

Kuva 4 Soppela 2024.png

Kuvat 4 ja 5. Näkymiä CBU:n kasvitieteen laboratoriosta.

Kommunikointi oli kaikkialla helppoa, koska englanti on virallinen opetuskieli. Vierailijoille opiskelijoista heijastui kohteliaisuus ja positiivinen asenne. Opettajien keski-ikä lienee selvästi alempi kuin Suomessa. Tyypillisesti he olivat hankkineet koulutuksensa kandivaiheeseen Sambiassa ja sen jälkeen maisterivaiheen Euroopassa, tavallisesti Iso-Britanniassa. Jatkotutkinto oli yleensä suoritettu joko eurooppalaiseen tai Etelä-Afrikan yliopistoon.

Käynti Sambiassa antoi konkreettisen kuvan maan olosuhteista eri näkökulmista. Välillä majoitusolosuhteet olivat eksoottisia, kun tutustuimme maastossa paikalliseen riistatilaan (Kuvat 6 ja 7). Sambiassa on kehitetty luontomatkailua perustuen alueen luonnonpuistoihin ja esim. riistatiloihin, joissa suuri osa kävijöistä harrastaa eläimistön ja luonnon tarkkailua sekä vaelluksia.

Kuva 6 Soppela 2024.png

Kuvat 6 ja 7. Nsoben riistatilan eläimistöä ja majoitusteltta.

Luontokohteiden saavuttamisessa on haasteensa tiestön kunnon ja käytön vuoksi. Pitkät rekkajonot ruuhkauttavat parempitasoisia teitä, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet. Raskaat tavarakuljetukset hoidetaan pääosin rekkakalustolla, koska junaliikenne on kehittymätöntä ja hidasta.

Logistiikan ja infran kehittämisen lisäksi kestävän kehityksen haasteet näkyvät sosiaalisen hyvinvoinnin suurina eroina maaseudun ja kaupunkialueiden välillä. Sen seurauksena kaupunkeihin muuttaa paljon kouluttamatonta väkeä, jonka työllistymisessä on vaikeuksia. Tämä johtaa slummiutumiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen kaupungin eri alueiden välillä, joka oli välillä silmiinpistävää.

Monet tapaamiset Sambian matkan aikana synnyttivät uusia kontakteja, joita voi hyödyntää uusien kehittämishankkeiden suunnittelussa. Näitä ajatuksia syntyikin matkan aikana ja niistä tullaan jalostamaan uusia hankehakuja tulevaisuudessa. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten hankerahoitusta suunnataan jatkossa Afrikkaan.

Koulutus Rovaniemellä sekä jatkotoimenpiteet

Etäopetuksen osaamisen kehittäminen jatkui huhtikuussa 2024, jolloin 12 sambialaista korkeakouluopettajaa osallistui viikon mittaiseen koulutukseen Lapin ammattikorkeakoulussa (Kuva 8). Opettajille esiteltiin erilaisia etäopetuksen menetelmiä ja parhaita käytänteitä oman talon asiantuntijoiden avulla.

Osaamista mitattiin koulutusjakson päätteeksi jokaisen opiskelijan esittelemän opintojakson arvioinnilla ja kommentoinnilla. Käänteinen opetus osoittautui suosituimmaksi toteutusmenetelmäksi, vaikka MOOC-menetelmääkin sovellettiin.

Keskeinen havainto oli ymmärrys siitä, että opiskelijoille tulee antaa erityyppisiä, aiheeseen soveltuvia tehtäviä pelkän luennoinnin sijasta. Luentojakaan ei lopeteta, mutta niiden kesto rajattiin lyhyemmäksi aiempaan käytäntöön verrattuna. Keskeisenä periaatteena ymmärrettiin, että opiskelijalle tulee antaa enemmän vastuuta oppimisestaan ja olemassa olevia sähköisiä työkaluja kannattaa hyödyntää tehokkaammin unohtamatta kuitenkaan opetuksen käytännön rajoitteita Sambian olosuhteissa. Suunniteltuja toteutuksia tullaan pilotoimaan Sambiassa ensi syksystä alkaen.

Oman verkkokurssin työstämisen lisäksi työpajassa hahmoteltiin kaikille 4 partnerikorkeakoululle yhteinen englanninkielinen verkkokurssi, jonka suunnittelu jatkuu todennäköisesti vuoden 2025 alussa. Tavoite on, että työpajaan osallistuva voi myös toimia verkko-oppimisen mentorina omassa yliopistossaan projektin jälkeen.

Sambialaisille kollegoille esiteltiin Lapin ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjä Rovaniemen ja Kemin kampuksilla, sekä alueen yritystoimintaa ja kulttuuria. Vieraat pääsivät tutustumaan mm. uusiutuvan energian ja painumattoman hirren tuotantoon, koneelliseen puunkorjuuseen sekä valtion maiden kestävän käytön hallintaan ja luonnonvarojen tutkimustoimintaan Suomessa. Vierailu päättyi ”pakolliseen” käyntiin Joulupukin pajalla.

Nykyinen hankekonsortio jätti uuden TFK-hankehakemuksen rahoittajalle huhtikuun lopussa 2024. Jatkohankkeen tavoitteena on jatkaa opettajien pedagogista koulutusta sekä toteuttaa sambialaisten yliopisto-opiskelijoiden ja konsortion suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteinen intensiivikurssi Suomessa.

Kuva 8 Soppela 2024.jpg

Kuva 8. Etäopetuksen pedagogisen kehittämisen koulutusryhmä koolla Lapin ammattikorkeakoulussa.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle