Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Arktista lumi- ja jääosaamista Japaniin
Blogikirjoitukset

Arktista lumi- ja jääosaamista Japaniin

Ryynänen_Kai.jpg
26.9.2017 9:41

DI Kai Ryynänen toimii lehtorina Lapin AMK:n Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa sekä asiantuntijana Arctic Civil Engineering ACE tutkimusryhmässä.

Hokkaido University Sapporossa järjesti elokuun 2017 alussa kansainvälisen kesäkoulun – The Hokkaido Summer Instituten. Kesäkoulun teema oli Regional Development and Natural Resources in Cold Cllimate – alueellinen suunnittelu ja kylmän ilmanalan luonnonresurssit. Kesäkoulun teema pohjautui keväällä 2016 aloitettuun yhteistyöhön Lapin AMK:n ja Lapin yliopiston lumi- ja jääosaajien käydessä Hokkaidossa tutustumiskäynnillä paikallisten lumi- ja jäätoimijoiden luona.

Kesäkouluun osallistui 28 opiskelijaa Japanista, Kiinasta ja Suomesta. Opiskelijoiden tausta vaihteli filosofiasta arkkitehtuuriin. Suurin osa opiskelijoista oli arkkitehtiopiskelijoita. Kesäkoulussa opiskelijat osallistuivat teoreettisille luennoille sekä aiheeseen liittyvään työpajaan.

Luennoitsijajoukkokin oli kansainvälinen, opettajina toimivat japanilaiset Hokkaido Universityn professorit. Suomalaista osaamista aiheeseen toivat Lapin yliopistosta dekaani, kuvataidekasvatuksen professori Timo Jokela, yliopisto-opettaja Antti-Jussi Yliharju sekä Lapin AMK:sta lehtori Kai Ryynänen. Lisäksi luentoja ja esimerkkiä saatiin yritysmaailman edustajilta.

Kesäkoulun teeman pohjustusta

Ensimmäinen päivä alkoi orientaatioluennolla, jossa professori Taro Mori Hokkaido Universitystä avasi kesäkoulun tarkoitusta ja aikataulua. Hän kertoi opiskelijoille ajatuksiaan siitä, mitä talvimaiseman suunnittelu on ja avasi suomalaisen ja japanilaisen lumi- ja jääosaamisen yhteistyön taustaa. Orientaatio luento oli pohtivan rauhallinen. Hän kertoi myös työpajan sisällöstä.

Ryynänen kuva 11.jpg
Kuva 1. Orientaatioluentoa kesäkoululle.

Professori Takeo Ozawa, Hokkaido University, kertoi alueiden suunnittelusta Japanissa. Hän käytti esimerkkinä Biei kaupunkia Ashakawan perikaatissa. Kyseessä on maaseutu, johon on tullut maanviljelyn lisäksi turismi osaksi liiketoimintaa. Lisäksi hän avasi mm. Amesterdamin keskustan suunnittelun kautta standardoitua aluesuunnittelua. Luennon pääajatuksena oli se, että aluesuunnittelussa tulee ottaa huomioon paikallisen kulttuurin ja alueen tarpeet.

Päivän kolmannessa luennossa Professori Hisashi Shibata, Hokkaido University, kertoi lumen ja jään talvitapahtumista Sapporossa. Esimerkkinä hän käytti Moerinoman parkin lumitapahtumia aiemmilta vuosilta. Heillä on ollut lumi- ja jäätapahtumissa vuosien aikana taiteilijoita ja kuraattoreita yhteensä 36 eri maasta. Hänellä oli hyvin värikäs ja käytännön läheinen tapa kertoa tapahtumien luonteesta, ja hän kertoi varsin innokkaasti omista kokeiluistaan jään kanssa.

Suomalaista lumi- ja jääosaamista opiskelijoiden saataville

Kesäkoulun toinen päivä alkoi dekaani Timo Jokelan, Lapin yliopisto, luennolla. Hän kertoi miten Lapin yliopisto ja hän lähestyy taiteen ja muotoilun kautta Lapin alueen ympäristöä, talviturismia sekä kaikkea muuta Lapissa olevaa toimintaa. Hänen mukaan ns. ekosysteemin palvelussa on tärkeää mitä ihminen hyötyy ja mitä hän saa ympäröivästä ekosysteemistä.

Esimerkkinä Jokela käytti kulttuurin ja toiminnan muutoksesta Ivalon Kakslauttasen matkailuyrityksen lasi-igluilla varustettuja hirsirakennuksia, joissa on mahdollisuus nähdä revontulet osana perinteistä lappilaista rakennusta. Tätä kautta yritys on kehittänyt uutta sisältöä matkailu- ja ekosysteemipalveluun.

Talvi ja sen ymmärtäminen on aina kuvannut Suomen historiaa. Jokelan mukaan lumi on myös osana nykyihmistä. Jokelan mukaan alkuperäiskansoilla on ympäri maailmaa pohjoisilla alueilla ollut vahva suhde luontoon ja erityisesti selviämiseen kylmissä olosuhteissa.

Omassa luennossani, Safe structure with Snow and Ice, käsittelin lumi- ja jäärakentamista Suomessa, alaan liittyvää rakentamisen ohjeistusta sekä mitä pitää insinöörin näkökulmasta ottaa huomioon, kun tekee lumi- ja jäärakenteita. Esityksessäni avasin myös lumen fysiikkaa ja mitoittamisen reunaehtoja, jotka tulee tuntea, kun tehdään lumi- ja jäärakenteita. Lumen ja jään erilaiset tyyppirakenteet Suomessa ja maailmalla olivat myös esitykseni keskiössä.

Päivän viimeisen luennon piti yliopisto-opettaja Antti-Jussi Yliharju Lapin yliopistosta. Hän kertoi taustoja ja lumi- ja jääsuunnittelusta eli siihen liittyvästä designista. Esimerkkinä hän käytti vuosina 2011–2014 toimineen Lapland Snow Design -hankkeen pilottikohteita Rovaniemellä.

Esityksessään hän avasi tarkemmin Snow Roomin sekä Arktikumin pihalle tehtyjen lumi- ja jääinstallaatioiden vaiheita. Hän kertoi lennokkaalla tyylillään myös teollisen suunnittelun toimintatavoista kuten conseptual design work -menetelmän soveltamisesta lumi- ja jääsuunnitteluun erityisesti kaupunkialueilla. 

Päivän lopuksi opiskelijoille avattiin tulevan työpajan toimeksiantoa. Opiskelijat jaettiin kuuteen eri ryhmään. Hei saivat tehtäväkseen suunnitella Hokkaido Universityn alueelle lumesta ja jäästä  talviaktiviteettia tai -tapahtumaa.

Professori Mori oli valinnut kampusalueelta viisi eri kohdetta, joihin suunnittelu kohdennettiin. Kampuksen kohteet olivat sellaisia, joissa ei ole mitään muuta toimintaa talvella. Asiaan perehdyttämiseksi teimme opiskelijoiden ja luennoitsijoiden kanssa kyseisillä suunnittelualueilla polkupyörillä kierroksen.

Ryynänen kuva 1.jpg
Kuva 2. Professori Mori esittelemässä kampusalueen lumirakennuskohteita.

Kolmantena päivänä workshoppia tekemään

Päivä alkoi lyhyellä professori Morin alustuksella ja toimeksiannolla. Opiskelijoille annettiin vapaus valita mihin kohteeseen Hokkaido Universityn kampusalueella he tekevät lumi- ja jääsuunnitelman. Workshop alkoi tunnin kestäneellä ideointisessiolla. Tällöin opiskelijat ryhmässä pohtivat ja kehittivät työlleen suunnitelmansa teeman ja kohderyhmän.

Ideointivaiheessa me luennoitsijat hieman avustimme opiskelijoita löytämään oikeaa polun mitä edetä. Opiskelijoiden ideapankki ei tahtonut aluksi avautua, johtuen varmaan osittain kulttuuri- ja kielimuurista ryhmien sisällä.

Ryynänen kuva 2.jpg
Kuva 3. Ideointia ja konseptin kehittämistä

Tämän jälkeen alkoi 24 tuntia kestänyt suunnittelu- ja demovaihe. Sen aikana opiskelijat laativat suunnitelmastaan mittakaavaan laaditun pienoismallin ja kirjallisen esityksen perusteluineen. Osa ryhmistä käytti tässä vaiheessa myös 3D-suunnitteluohjelmistoja. He saivat käyttää yliopiston tiloja iltaan saakka. Yöllä he joutuivat työskentelemään yliopiston arkkitehtiosaston studiotiloissa.

Kesäkoulu finaaliin esitysten ja palautteen kautta

Päivä alkoi kesäkoulun viimeisillä luennoilla. Keitzi Nambo, tuottaja, ja Hamakuzhi, lumi- ja jäärakentaja, pitivät yritysmaailman puheenvuoron Sapporon lumiosaamisesta. Hamkuzhi on toiminut alalla noin 15 vuotta. Hän on tuonut Ruotsin Jukkasjärven jäähotellin osaamista Japaniin ja soveltanut Ruotsissa saamaansa oppia japanilaisiin olosuhteisiin.

Molemmat luennoitsijat avasivat hieman yrityksensä business-konseptia. Japanissa ei esimerkiksi tällä hetkellä tehdä maanjäristysten takia lumi- ja jäärakenteita ilman tukirakenteita. Business-konseptissa tärkeintä on löytää rakennetta käyttävä toimija, jolla on tarve ja joka maksaa rakentamisen kulut. Esimerkiksi tämän vuoksi heidän jäähotellien nimi vaihtuu aina sponsorin mukaan, jopa vuosittain.

Aamun luentojen jälkeen opiskelijat viimeistelivät omien ryhmien pienoismallit sekä esitykset. Päivä huipentui ryhmien pitämiin esityksiin. Esitysten aikana opiskelijat esittivät perusteluineen omat tuotoksensa.

Me luennoitsijat annoimme palautteet kustakin suunnitelmasta. Itselleni oli mielenkiintoista nähdä, miten ahkerasti oli käytetty internettiä ja löydetty malleja mm. pohjoismaisista lumi- ja jäärakenteista. Opiskelijat olivat hoksanneet, mistä lumi- ja jäärakenteiden suunnittelussa on kysymys.  Mittakaavatasolla heillä oli vielä kuitenkin tekemistä; osa olisi täyttänyt rakennettaessa guinessin ennätystenkirjan kriteerit, sen verran suuria lumi- ja jäärakenteista olisi tullut.

Ryynänen kuva 5.jpg
Kuva 4. Yhden ryhmän lumi- ja jäärakenteen pienoismalli.

Ryynänen kuva 13.jpg
Kuva 5. Monikansallinen ryhmä esittämässä suunnitelmaansa.

Jälkitunnelmia kansainvälisestä koulutuksen yhteistyöstä

Koin työskentelytavan hyväksi ja mielekkääksi tavaksi levittää kansainväliselle tasolle Suomalaista osaamista. Mielestäni paras tapa on viedä tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kautta, koska siellä on tulevaisuuden osaajat ja päättäjät.

Myös me Suomalaiset saimme hyviä kokemuksia Japanilaisesta lumi- ja jääalasta, osaamisesta ja tekemisestä.

Kesäkoulu tulee jatkumaan ensi vuonna ns. Learning Satellite -tapahtumana. Suunnittelu on vasta aluillaan, mutta tavoitteena on saada japanilaisia opiskelijoita Suomeen tekemään joitain samankaltaista ja toivottavasti vielä talvella. Tällöin voisivat myös meidän opiskelijamme osallistua kansainväliseen yhteistyöhön – tämä olisi sitä kotikansainvälistymistä parhaimmillaan.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK