Agrologi (ylempi AMK) Reeta Sipola toimii projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla. MK
Globaalisti kemikaaliylikuormitus on vakava ongelma sekä ympäristölle että ihmisille. Tekstiiliteollisuus on suuri ala, joka käyttää paljon kemikaaleja kaikissa tuotantoketjun vaiheissa raaka-aineiden viljelystä niiden jalostukseen ja tekstiilien valmistukseen.
Kemikaaleilla lisätään tekstiilin käyttömukavuutta ja kestävyyttä mm. erilaisilla viimeistelymenetelmillä. Kankaaseen tehdään erilaisten puhdistusmenettelyjen lisäksi esim. homeenestokäsittelyjä, antistaattisuuskäsittelyjä, biologista suojausta, siliävyyden/rypistyvyyden/pehmeyden lisäämistä, palosuoja-, veden hylkimis- ja vanumattomuuskäsittelyjä. Kysyntää uudenalaisille käsittelyaineille on olemassa, sillä kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen saa tekstiiliteollisuuden toimijat etsimään uusia myrkyttömiä vaihtoehtoja.
Arktisen alueen erityispiirteistä yhteistyöllä maailmalle
Arktinen muotoilu ja arktiset kehittämisympäristöt tuottavat uusia innovaatioita parantamaan Lapin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Jotta jotain uutta voisi syntyä, tarvitaan monialaista osaamista, rohkeutta kokeilla ja nähdä tuttuja asioita uudella tavalla.
Lapissa tehdään laajaa maakunnallista TKI-yhteistyötä uudenlaisen monitieteisen rajapinnassa syntyvän osaamisen kehittämiseksi sekä yhä enemmän myös kansainvälistä yhteistyötä eri verkostoissa.
Lapin ammattikorkeakoulun tekniikan ja luonnonvarojen osaaminen, Lapin yliopiston tekstiili- ja vaatesuunnittelun ja teollisen muotoilun tutkimus, sekä Luonnonvarakeskuksen luonnontieteiden, kasvien, kemian ja biokemian tutkimus muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Omat osaamisensa ja tutkimus- ja kehittämisympäristönsä yhdistämällä nämä kolme vahvaa toimijaa pystyvät luomaan paikallisille raaka-aineille uusia korkeamman jalostusasteen käyttökohteita ja sen myötä nykyistä suurempaa hyötyä alueelle.
Luonnonmukaisia älytekstiilejä Lapista maailmalle?
Idea Lapin luonnonmateriaaleja hyödyntävän, myrkyttömän ja luonnonmukaisen älytekstiilin kehittämiseksi syntyi Arctic Smartness Excellence (ASE) - hankkeen puitteissa Lapin yliopistolla innovaatioleirillä marraskuussa 2016. Vuoden 2017 aikana ideaa on jalostettu eteenpäin Luonnonvarakeskuksen, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisissä työpajoissa ja palavereissa, ja poikkitieteellinen tutkimuskokonaisuus on saanut nimen Future Bio-Arctic Design (F.BAD).
Kansainvälistä verkotoitumista on myös jo alotettu esittelemällä tutkimusideaa Non-Timber Forest Products and Bioeconomy-seminaarissa Rovaniemellä marraskuussa yhteistyökumppaneiden löytämiseksi.
Kuva 1. Yhteistyökumppaneilla on toisiaan täydentävää osaamista
Lapin puhdas luonto, pohjoisen luonnon jalostamat laadukkaat kasvit tehoaineineen, vahva paikallinen kulttuuri ja arktiset olosuhteet innostavat etsimään luonnonmukaisia vaihtoehtoja älykkääseen myrkyttömään tekstiiliin.
Perinnetieto kasvien käyttötavoista tarvitsee todentamista nykyaikaisella tutkimuksella. Tutkimuksen avulla Lapin yrityksiin voitaisiin kehittää uusi tuote, joka olisi innovoitu ja prototypoitu paikallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi lappilaisista raaka-aineista tehty, luonnonmukainen ja turvallinen vaatetus- ja sisustustekstiilimateriaali, josta valmistetut vaatteet, tekstiilit tai asusteet soveltuvat mm. paikallisten safariyritysten tai puolustusvoimien käyttöön.
Luonnontuotealalta odotetaan biotaloudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia joiden toteutuminen edellyttää tutkimusta, tuoteinnovaatioita ja talteenottomenetelmien kehittämistä. Ala on alueellisesti merkittävä Lapissa, se tarjoaa ansaintamahdollisuuksia syrjäisimmillekin seuduille.
Lapin ilmasto ja luomumetsät antavat lisäarvoa luonnontuotteille myös vientiä ajatellen, ja luonnontuotteiden hyödyntämisessä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Future Bio-Arctic Design (F.BAD) -tutkimuksen tavoitteena on luoda Lapin alueen luonnonmateriaaleista myrkytön ja luonnonmukainen älytekstiili, jossa aktiiviset kasviyhdisteet ovat mukana. Tällaisen tekstiilin valmistamiseen kokeillaan eri tekniikoita ja testataan eri materiaalivaihtoehtoja tutkimus- ja kehittämisyhteistyönä.
Uuden tutkimussuunnan avaaminen vaatii tutkimuksen ja kehittämistoiminnan erityisosaamista, ja tällainen rohkea avaus voi toteutua ainoastaan vahvojen TKI-organisaatioiden pitkäjänteisenä yhteistyönä. Useat yritykset tekstiili- ja vaatetusaloilta sekä matkailun ja luonnontuotealan puolelta ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ja yhteistyöhalukkuutensa ideaa kohtaan. Näin alkuvaiheessa olevan tutkimuksen tekeminen yritysten omilla resursseilla ei kuitenkaan vielä ole mahdollista, vaan tutkimuskokonaisuudelle haetaan rahoitusta eri lähteistä.
Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää liiketoimintalähtöistä ajattelutapaa. Kiinteä yhteistyö yritysten kanssa jo alkuvaiheessa takaa, että tutkimusta suunnataan kohteisiin jotka tuottavat parhaan taloudellisen hyödyn.