Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / "Active Ageing" avuksi eurooppalaisen väestön ikääntymiseen

"Active Ageing" avuksi eurooppalaisen väestön ikääntymiseen

21.1.2020



Niemisalo ja Hokka.jpg
Niko Niemisalo toimii projektipäällikkönä ja Leo Hokka projektisuunnittelijana Vastuullisten palveluiden -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin AMKin Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma on mukana eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavassa LifeAge–hankkeessa, jonka teema on aktiivinen ikääntyminen suomalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa. LifeAge tulee sanoista “Promoting the shift sedentary Lifestyle towards active Ageing – LifeAge. Erasmus+SPORT toimii hankkeen rahoittajana.

Hankkeen tutkimustyö on olennainen liikunnan alan paradigma ikääntyvän eurooppalaisen väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tavoitteina ovat arvioida ikääntymisen sekä istumatyön terveysvaikutuksia eurooppalaiseen väestöön ja edistää liikkumista ja liikuntaa keskeisenä välineenä terveelle ja aktiiviselle ikääntymiselle.

Ikääntyvä eurooppalainen väestö

Tilastojen mukaan eurooppalainen väestö on ikääntymässä lähes kaikissa jäsenvaltiossa. 2060–luvulle tultaessa yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 17 prosentista jopa 30 prosenttiin. Samalla yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa 5 prosentista yli 12 prosenttiin. Lisäksi eliniän odote on kasvussa Euroopassa. Ennusteen mukaan EU:n väkimäärä ei kuitenkaan nouse nykyisestä tasosta. (Valtioneuvosto 2011; European Commission 2019.)

Ikääntyneiden osuuden kasvaessa työikäisten kansalaisten määrä vähenee. Tällä hetkellä Euroopan Unionissa on neljä työikäistä kansalaista yli 64–vuotiasta kohden. Tämä suhde tulee ennusteen mukaan olemaan 50-vuoden kuluttua vain kaksi työikäistä kansalaista yli 64–vuotiasta kohden. Tämän seurauksena tapahtuu verotulojen pienentymistä. Tämä asettaa vaaraan kansalaisten eläkkeet, terveydenhuollon- ja pitkäaikaishoidon järjestelmät. Nämä saattavat joutua taloudellisesti kestämättömiksi, koska työvoiman supistuminen ei ehkä enää pysty vastaamaan ikääntyneiden ihmisten kasvavaan tarpeeseen. (European Commission 2019; Valtioneuvosto 2011.)


Liikkumattomuus EU:ssa

Ikääntymisen vaikutuksia pahentaa lisäksi EU–kansalaisten liikkumattomuus. Tilastojen mukaan jopa kolmasosa eurooppalaisista aikuisista ei harrasta riittävästi liikuntaa. Suomessa vastaava tilasto kertoo samoja tuloksia. Fyysistä kuntoa ylläpitävää liikkumista ei toteudu riittävästi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018, 40).

Euroopassa yleisesti liikkumattomuudesta ja sen seurauksista on alkanut muodostua ongelmakohta. WHO:n mukaan jopa 59 prosenttia eurooppalaisista on ylipainoisia. Lisäksi liikalihavien määrä on ollut nousussa. Tilaston mukaan ylipainoisista liikalihavia on peräti 67 prosenttia. Erityisesti tämä kehitys näkyy nuorilla ja nuorilla aikuisilla. (WHO 2018, 24–25.)

Lihavuuden on todettu aiheuttavan terveydellisiä haittoja erityisesti ikääntyville. Ylipainoisten suurimpia riskikohtia ovat verenpainetaudit, aikuistyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikot, sekä virtsanpidätysvaikeudet. Näiden seurauksena yksilön elämänlaatu heikkenee.

Merkittävä huomio on myös lihavuuden vaikutus ikääntyvän toimintakykyyn niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. (UKK- Instituutti 2015.) Tulevaisuudessa lasten ja aikuisten aktivointi näyttää olevan yhteiskunnan suurimpia kehityksenkohteita pelkästään kansantaloutta ajatellen, puhumattakaan sen vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.


”Active Ageing” - Aktiivinen ikääntyminen

LifeAge -hankkeen pääteemoja on aktiivinen ikääntyminen. Teema on erittäin ajankohtainen ikääntyvän väestön lisääntyessä.

Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on jatkuva prosessi, jonka avulla pyritään mahdollistamaan parhaat olosuhteet hyvään terveyteen ja turvallisuuden tunteeseen. WHO:n määritelmän mukaan sanalla aktiivinen tarkoitetaan ihmisen jatkuvaa osallistumista fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaan yhteiskunnan sisällä. (WHO 2002, 12.)

WHO ja Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ovat lanseeranneet käsitteen ”Active Ageing” jo vuonna 1999. Kyseiset järjestöt olivat jo kaksikymmentä vuotta sitten tietoisia tulevaisuudessa odottavasta kasvavasta ikääntyneiden ihmisten märästä. Taustalla oli ajatus pitää ikääntyvät ihmiset mahdollisimman pitkään hyödyllisinä yhteiskunnalle.

WHO:n ja YK:n mukaan ikääntyvien osaamista, sekä voimavaroja voi hyödyntää kustannustehokkaasti samalla huomioiden yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. (WHO 2002, 12–13.)

Ikääntyminen on myös huomioitu Euroopan unionin perusoikeusoikeuskirjassa. Kirjan 25. artiklassa kerrotaan vanhusten oikeuksista seuraavaa: ”Euroopan unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään.” (European Union Agency for Fundamental Rights 2019)

Aktiivisen ikääntymisen tavoittelulle on WHO:n mukaan olemassa selvät taloudelliset syyt. Suurimpana yksittäisenä syynä voidaan pitää terveen ja toimintokykyisen vanhusten pienentyneet terveyspalveluiden menot.

Terveet ihmiset tekevät enemmän ja pidempään töitä. Euroopassa on ollut suuntaus siirtyä varhaiseläkkeelle julkisen politiikan seurauksena, jolla jopa kannustetaan ennenaikaiseen eläköitymiseen. Suurten ikäluokkien vanhetessa on syytä tehdä muutoksia eläkepolitiikkaan. (WHO 2002, 15–16.) Aktiivinen ikääntyminen olisi toimiessaan suora kompensaatio kasvaviin eläke- ja sairauskuluihin.

Aktiivista ikääntymistä tarkastellessa ei pidä puhua pelkästään taloudellisista hyödyistä yhteiskunnalle.

Liikkuminen tukee yksilötasolla fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla ikääntyvien työuria voi pidentää ja tarjota heille arvokas vanhuus.

Hankkeesta yleisesti

Hankkeena LifeAge on pitkälti aineistolähtöinen. Aineiston muodostavat jokaisessa kumppanimaassa yhteisellä sapluunalla toteutetut mittaukset ja haastattelut. Lapin alueella näihin on osallistunut yhteensä 106 kohdehenkilöä.

Tämän vuoksi mittauksissa ja tulosten tulkinnassa on ehdotettu grounded theory -perustaista näkökulmaa, jossa annamme aineiston kertoa mitä se pitää sisällään ja mahdolliset teoreettiset käsitteet muodostetaan tämän pohjalta (Metsämuuronen, 2000, 25; Godfrey 2015).

Pohjoisen ikäihmisten kokemuksia pyritään ymmärtämään aineistosta käsin. Tehtävä ei ole mitenkään helppo. Taannoin samaa aihetta on sosiologiselta pohjalta tarkastellut esimerkiksi Jaakkola (2015) väitöskirjassaan.

LifeAge-hanke on hyvä esimerkki verkostoitumisesta, joka tuottaa tuloksia. Hankkeen pääpartneri on Murcian yliopisto (UCAM) Espanjassa. Heidän edustajansa osallistui Lapin alueen isännöimään EAS-konferenssiin vuonna 2016.

UCAM on pitkään vienyt fyysisen toimintakyvyn teemaa eteenpäin kansallisella rahoituksella Espanjassa, ja päätyi hakemaan Erasmus-urheiluohjelmasta tukea vuoden 2018 hakukierroksella. Heillä oli ideana rakentaa monikansallinen konsortiumi hakemukseen, ja aiemman kontaktoinnin vuoksi Lappi ja Lapin AMK oli luonteva kumppani.

Hakemus laadittiin keväällä 2018 ja toimet saatiin alkuvuodesta 2019 käyntiin. Hanke mittaa eri ikäryhmien fyysistä toimintakykyä ja tukee osaltaan aktiivisen ikääntymisen teemaa. Hanke tuo myöskin kaivattua kansainvälistä TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulun toimintaan.

Hankkeen toimijat & yhteistyö

Espanjan lead partner on rakentanut hankkeeseen tiiviin yhteistyökuvion paikallisten kanssa. Jokaisessa kumppanimaassa (Espanja, Suomi, Italia, Irlanti ja Latvia) toteuttajana on jokin korkeakoulu tai tutkimuslaitos, joka vastaa tiedonkeruusta.

Tiedonkeruu kohdistuu paikalliseen väestöön ja hankkeen tuotoksia arvioidaan yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Focus group -tapaamisissa käsitellään materiaaleja, joita hanke on saanut aikaan. Tämän lisäksi hankkeesta järjestetään erillinen tiedotustilaisuus (multiplier event) edelleen paikallisen väestön kanssa yhdessä.

Tätä kautta varmistetaan hankkeen vaikuttavuutta. Idea ja vahvistus viedä sitä eteenpäin perustui siihen, että Lapin alueella on tarvetta ikääntymisen teeman ja fyysisen toimintakyvyn tarkasteluun. Siksi Lapin AMK lähti kumppaniksi.

Nyt kun hanketta toteutetaan, sen tulokset testataan paikallisten ihmisten parissa näissä tilaisuuksissa. Tätä kautta hanke toteuttaa myös living lab-ajattelua, jossa käyttäjät kytketään tiiviisti innovaatioprosessiin.

Lapin ammattikorkeakoulu isännöi hanketapaamista Rovaniemellä 23 - 24.10.2019. Seuraava kokoontuminen on Espanjassa huhtikuussa 2020. Sekä itse isännöimämme että vierailemamme hankekokoukset tuovat kansainvälistä vuorovaikutusta ja mahdollistavat henkilökuntavaihtoja.

Erasmus-toimista on tärkeätä olla kartalla myös siksi, että ne osaltaan mahdollistavat liikkuvuuksia. Tulevalla ohjelmakaudella vuodesta 2021 eteenpäin nämä Erasmus-hanketuet kolminkertaistuvat.

erasmus

Lähteitä

European Commission. Active Ageing. 2019. Viitattu 27.11.2019 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1062&langId=en#na-vItem-moreTopic.

Godfrey, Mary. 2015. Qualitative research in age and ageing: enhancing understanding of ageing, health and illness. Age and Ageing 2015;44: 726–727. British Geriatric Society.

Jaakkola, Elvi. 2015. Yhteisöllisyys syrjäisellä maaseudulla asuvien ikääntyneiden arjessa. Rovaniemi: Lapin Yliopisto.

Metsämuuronen, Jari. 2000. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 4. Helsinki: Methelp KY.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, pai-kallaanolo ja fyysinen kunto. Viitattu 25.6.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

UKK – Instituutti. 2015. Lihavuus heikentää ikääntyneen toimintakykyä. Viitattu 27.11.2019 http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikun-nasta/liikunta_ja_painonhallinta/lihavuus_heikentaa_ikaantyneen_toi-mintakykya

Valtioneuvosto. 2011. Väki Euroopan Unionissa vanhenee nopeaa tahtia. Viitattu 27.11.2019 https://eurooppatiedotus.fi/2011/09/20/vaki-euroopan-unionissa-vanhenee-nopeaa-tahtia/.

WHO. 2018. European health report. Viitattu 27.11.2019 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0008/379862/who-ehr-2018-eng.pdf

WHO. 2002. Active Ageing. A Policy Framework. Viitattu 27.11.2019 http://whqlibdoc.who.int/hq/2002/WHO_NMH_NPH_02.8.pdf.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK