kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Kokemuksia kansainvälisestä vaihtoviikosta Vila Realissa Portugalissa

Kokemuksia kansainvälisestä vaihtoviikosta Vila Realissa Portugalissa

17.11.2022



Kirjoittajat: Lapin ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijat Mona Heino, Alisa Hirvonen, Annika Moilanen, Qamar Muuse, Henna Peteri, Vera Rauhala ja Jenna-Riina Tohmola sekä lehtori Katja Saukkoriipi ja yliopettaja Tuulikki Keskitalo

PrepaCareXR-projekti on Erasmus+ rahoitteinen tutkimus- ja kehittämishanke (ks. Home (technikum-wien.at)). Projekti toteutetaan yhteistyössä neljän partnerin kanssa: UAS Technikum Wien (Wien, Itävalta), Centro Hospitalar de Tràs os Montes e Alto Douro EPE (Vila Real, Portugali), Universidade de Tràs-os-Montes e Alto Douro (Vila Real, Portugali), Università degli studi di Bergamo (Bergamo, Italia) ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Projektin tavoitteena on kehittää erilaisia verkko- ja virtuaaliperustaisia oppimisympäristöjä sekä pedagogiikkaa, parantamaan terveydenhuollon opetuksen ja harjoittelun laatua ja kokemuksellisuutta. Projekti on hyvin ajankohtainen, sillä terveydenhuollon veto- ja pitovoima ovat kärsineet koronapandemian ja haastavan työmarkkinatilanteen johdosta. Koulutusta ja osaamista kehittämällä voidaan osittain vastata näihin haasteisiin.

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on kuvata opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia kansainvälisestä vaihtoviikosta Vila Realissa, Portugalissa 5 - 9.9.2022. Viikkoon osallistui sairaanhoidon opiskelijoita Suomesta sekä biolääketieteen insinööriopiskelijoita Itävallasta, Italiasta ja Portugalista. Tämän lisäksi mukana oli sairaalan henkilökuntaa Portugalista. Projektin näkökulmasta vaihtoviikon tavoitteena oli testata siinä kehitettyjä oppimisympäristöjä sekä kehittää pedagogisia työvälineitä yhteistyössä projektiin osallistuneiden kanssa. Opiskelijoiden näkökulmasta tavoitteena oli kartuttaa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamista sekä kokemusta uusista oppimisympäristöistä.

Matka alkaa

Ennen matkan alkua Lapin amk:n henkilöstö ja opiskelijat tapasivat tutustumispalaverissa. Kaiken kaikkiaan Lapin amk:sta matkaan lähti kolme projektityöntekijää ja kahdeksan hoitotyön opiskelijaa. Varsinainen matka alkoi 3.9. Rovaniemen lentokentällä, josta matka jatkui kohti Lissabonia. Matka Lissaboniin oli pitkä, ja perillä olimme vasta puolen yön aikaan (ks. Kuva 1).

Opiskelijoiden blogiin kuva 1.jpg

Kuva 1. Yöllinen maisemakuva Lissabonista lentokoneesta katsottuna.

Lissabonista jatkoimme aamulla lentäen Portoon, missä meitä odotti sairaalan tarjoama kyyti kohti Vila Realia. Porton ja Vila Realin alueella maasto on vaihtelevaa ja melkein, minne tahansa päin katsoi, saattoi nähdä viiniviljelmiä (ks. Kuva 2). Majoituimme MiraCorgo nimisessä hotellissa, joka oli viihtyisä ja hienolla paikalla laakson reunalla.

Opiskelijoiden blogiin kuva 2.jpg

Kuva 2. Maisemakuva matkan varrelta, Douron alueen vihreistä laaksoista.

Kokemuksia kansainvälisestä vaihtoviikosta

Ensimmäinen projektipäivä käynnistyi osallistujien ja projektin esittelyllä yliopistolla (UTAD) maanantaina 5.9. klo 12. Viikon teemana oli oppimisympäristöjen pilotoinnin ja kokemusten vaihdon lisäksi, opiskella elvytystä ja vaikean ilmatien hallintaa. Opiskelu tapahtui kampuksella Moodle-kurssin sisältöjä opiskellen ja kuuntelemalla lyhyitä, tehtäviin liittyviä luentoja. Moodle-kurssi sisälsi keskeisimmät opiskeltavat teemat. Ensimmäisessä teemassa käsiteltiin mm. hengityksen anatomiaa ja ensimmäisenä päivänä opiskelijat tekivät myös lyhyen testin koskien hengityksen anatomiaa ja fysiologiaa. Ensimmäisenä päivänä opiskelijat saivat myös Mission Impossible - ryhmätehtävän. Tehtävän tarkoituksen oli ryhmäyttää ennestään toisilleen tuntemattomia opiskelijoita keskenään hauskojen, yhteisten tehtävien avulla. Tehtävä oli tarkoitus suorittaa 48 tunnissa. Tehtävää varten opiskelijat jaettiin pienryhmiin, jossa jokaisesta maasta oli yksi opiskelija. Kaiken kaikkiaan ryhmissä oli noin 4-5 opiskelijaa. Tyypillisenä suomalaisena tehtävä tuntui alkuun hölmöltä, mutta jokainen ryhmä selviytyi siitä hienosti!

Ensimmäisen päivän iltana paikallinen yliopisto-opiskelija kierrätti opiskelijoita kaupungilla ja kertoi Vila Realista ja sen historiasta. Ilta päättyi illalliseen, jonka opiskelijat ja opettajat viettivät omissa seurueissaan. Oli hienoa huomata, että meitä varten oli suunniteltu myös vapaa-ajan ohjelmaa! Muutoin vähäinen vapaa-aika ei olisi riittänyt itsenäiseen tutkiskeluun ja monta hienoa paikkaa olisi jäänyt näkemättä. Yhteiset illanvietot ja Mission Impossible -ryhmätehtävä antoivat myös hienon tilaisuuden tutustua muihin opiskelijoihin ja heidän taustaansa projektia ajatellen.

Seuraavana päivänä (6.9.) sekä opettajilla että opiskelijoilla oli vuorossa peruselvytys (Basic Life Suppor, BLS ) -kurssi paikallisessa sairaalassa, Centro Hospitalar de Trás-os-Montes e Alto Dourossa (CHTMAD). Osallistujat olivat etukäteen suorittaneet verkkokurssina ensiavun ja defibrillaattorin käyttöön liittyvät asiat, ja nyt oli aika soveltaa teoreettista tietoa. Kurssilla harjoittelimme peruselvytystä ja automaattisen defibrillaattorin käyttöä muutaman hengen ryhmissä (ks Kuva 3). Kurssi poikkesi joiltain osin suomalaisista käytännöistä, mutta anti oli hyvää ja ohjaajat ammattitaitoisia ja mukavia.

Opiskelijoiden blogiin kuva 3.jpg
Kuva 3. Elvytyskurssilla maallikkoelvytyksen simulointia.

Valmistautuessamme ammattilaisten simulaatioharjoituksiin, suoritimme Moodle -kurssin sisältöjä yliopistolla. Suurin osa opiskelijoista oli ajatellut, että pääsemme itse osallistumaan simulaatioihin, mutta valitettavasti pääsimme vain katsomaan, kun sairaalan lääkärit ja hoitaja harjoittelivat vaikeaa intubaatiota. Simulaatioon osallistuminen olisi ollut hieno oppimiskokemus sairaanhoitajaopiskelijoille, ja opiskelijoidemme toiminta olisi varmasti tehnyt vaikutuksen myös henkilökuntaan ja projektiin osallistuville, koska suomen sairaanhoitajakoulutus on hyvin korkeatasoista ja monipuolista.

Keskiviikkona (7.9.) opintojen ja simulaation jälkeen matkustimme Douroon ja siellä vierailimme paikallisessa viinimuseossa. Viinimuseossa oli järjestetty illallinen kaikille projektiin osallistuneille. Illallisen ohessa esitimme myös Mission Impossible -tehtävän tuotoksia. Illallinen oli upea ja ikimuistoinen huomionosoitus meitä kohtaan ja oli ilahduttavaa viettää iltaa hyvässä seurassa.

Torstaina ja perjantaina opiskelijat ja ammattilaiset pääsivät viimein kokeilemaan VR-oppimisympäristöjä (ks. Kuva 4 ja 5). Ensimmäisessä VR-ympäristössä harjoittelimme vaikeassa intuboinnissa toimimista. Simulaatiossa meitä oli yhteensä kolme osallistujaa ja pystyimme näkemään toisemme simulaatiossa avattarina, jotka muistuttivat ammattihenkilöstöä.

Virtuaalitodellisuudessa pystyimme liikkumaan huoneessa käsielein, mutta mitään hoitotyön toimintoja ei ollut mahdollista tehdä. Toisessa VR-ympäristössä pääsimme testaamaan tietouttamme hankalasta intuboinnista sekä tutustumaan tarvikekärryyn, mistä löytyy kaikki tarvittava intubointia varten. VR-ympäristöjen käytössä on huonojakin puolia, kuten kaikissa keksinnöissä, mutta ympäristöjen kehittäjät olivat tietoisia asiasta ja olivat varautuneet niihin etukäteen.

Yleisimmin esiintyvä haitta VR-ympäristöjen käytössä, on pahoinvointi ja todellisuuden hahmottamisen vaikeus, cyber sickness, mistä meitä varoitettiin ennen käyttöä. VR-ympäristöt olivat vielä hieman puutteellisia, mutta saimme suoritettua tehtävät onnistuneesti. Simulaatiot ja VR-maailma olivat opiskelijoiden näkökulmasta kivoja ja mielenkiintoisia, ja kehityksen myötä niistä saa hyviä apuvälineitä terveydenhuollon ja lääketieteen opetukseen.

Opiskelijoiden blogiin kuva 4.jpg

Kuva 4 ja 5. Katja Saukkoriipi testaamassa VR-ympäristöä.

Torstaina sairaalassa järjestettiin myös toinen samanlainen ammattilaisten simulaatioharjoitus: tällä kertaa potilaana oli lapsi. Simulaation jälkeen oli mahdollisuus jäädä tutustumaan sairaalaan lääkärin opastuksella. Opastuksen aikana oli mahdollisuus nähdä mm. akuuttihuone (ks. kuva 6), jossa simulaatio toteutettiin, lasten ja aikuisten päivystyspoli, keskola ja ambulanssi. Oli erittäin mielenkiintoista nähdä, millainen portugalilainen sairaala on verrattuna suomeen. Yhtenä eroavaisuutena oli se, ettei potilaiden tietosuoja ollut niin tarkkaan vartioitu kuin Suomessa, vaan meille mm. esiteltiin potilasjärjestelmää avoimesti, missä potilaiden nimet ja muut tiedot näkyivät.

Opiskelijoiden blogiin kuva 5.jpg
Kuva 6. Akuuttihoitohuone, jossa sairaalan simulaatio järjestettiin.

Perjantaina oli projektin päätöspäivä ja aamutuntien jälkeen kokoonnuimme vielä auditorioon, jossa opettajat pitivät loppupuheenvuorot. Kävimme viikon tapahtumat yhdessä läpi ja meille jaettiin myös todistukset projektiin osallistumisesta.

Iso osa projektia oli myös palautteen antaminen, jota saimme tehdä koko viikon ajan. Jokaisen päivän päätteeksi annoimme palautteen suullisesti ja perjantaina opiskelijat antoivat vielä kirjallisen palautteen täyttämällä lomakkeen Moodlessa. Viikon aikana heräsi paljon kysymyksiä, varsinkin VR-simulaatioiden jälkeen, ja opiskelijat kokivat erittäin tärkeäksi, että heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta.

Lopuksi

Virtuaaliopetuksen tuominen hoitotyöhön ja terveydenhuoltoon on uusi ja innovatiivinen askel. Virtuaalimaailmassa hoitotyötä voidaan harjoitella turvallisesti ja monipuolisesti (esim. Kim, Choi, & Kim, 2021), useasta näkökulmasta tarkastellen. VR-ympäristöjen soveltamismahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat oppimisympäristöjen ja eri oppimistilanteiden suhteen, ja esimerkiksi taloustilanteesta riippumatta voivat opiskelijat päästä kokeilemaan uusia terveydenhuollon laitteistoja ja ympäristöjä ilman suurempia ongelmia. Etäoppiminen tuo helpotusta myös kauempana asuville, jos heille mahdollistetaan VR-ympäristön käyttö. Teknologian kehittyessä virtuaalimaailmasta tullaan saamaan hyvin realistinen toimintaympäristö opiskelijoille harjoitella esimerkiksi intubointia tai leikkaussalissa työskentelyä. Vaikka virtuaalitodellisuus ei tule korvaamaan perinteistä opetusta, luo se tulevaisuudessa opetukseen uusia mahdollisuuksia. Terveydenhuollon ja potilaiden näkökulmasta virtuaalitodellisuus voi tarjota myös potilaille sairaalassa parempaa viihtyvyyttä. VR-lasien ja virtuaalitodellisuuden aiheuttama pahoinvointi on asia, mikä voi vaikeuttaa oppimistilannetta sekä viihtyvyyttä virtuaalimaailmassa. Vaikka Cyber sickness:stä kärsiminen on yksilöllistä, opetusta suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon, että kaikki opiskelijat eivät välttämättä pysty toimimaan ympäristössä.

Lapin ammattikorkeakoulun tehtävänä projektissa on tuottaa pedagoginen käsikirja VR-ympäristöjen käyttöön ottoon ja soveltamiseen. Tätä varten jokaisen virtuaalisimulaation jälkeen pidettiin palautekeskustelua ja tehtiin kysely. Näiden kaikkien palautteiden analysointi on vielä kesken, mutta alustavien analyysien perusteella osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä harjoitteluun VR-ympäristöissä. Perinteisten, todellisessa ympäristössä järjestettävien simulaatioiden yhdistäminen verkko-oppimiseen ja VR-ympäristöihin vaikutti hyvältä ratkaisulta ammattilaisten koulutuksessa. Sen sijaan, opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteinen oppimisympäristö on haastavaa rakentaa. Keskustelua syntyi siitä, miten oppimistavoitteet, sisältö ja ympäristöt suunniteltaisiin niin, että se tukisi kummankin kohderyhmän oppimista. Tulevaisuudessa tätä on tärkeä pohtia, mikäli erilaisia oppimisympäristöjä halutaan hyödyntää perehdytyksessä ja osaamisen kehittämisessä terveydenhuollon moniammatillisessa kontekstissa.

Kaiken kaikkiaan PrepaCareXR -projektin toteuttamaan vaihtoviikkoon osallistuminen oli hieno kokemus: vaihtoviikko tarjosi uusia kokemuksia; tutustuimme portugalilaiseen kulttuuriin ja saimme englannin kielen harjoitusta. Toisaalta uuden oppiminen hoitotyöhön liittyen oli opiskelijoiden mielestä hieman vähäisempää kuin oli odotettu. Osallistujia kohdeltiin myös erittäin hyvin ja vieraanvaraisesti. Oli mahtavaa nähdä erilaista opetuskulttuuria, ja miten hoitotyötä tehdään Portugalissa. Uudet tuttavuudet ja ystävät muista maista kruunasivat kokemuksen sekä tieto mahdollisesta jatkosta ensi keväänä jäi kutittelemaan mieleen.

Opiskelijoiden blogiin kuva 6.jpg

Kuva 7. Team Lapin AMK


Opiskelijoiden blogiin kuva 8.jpg

Kuva 8. Team PrepaCareXR

Lähteet:

Kim, K. J., Choi, M. J., & Kim, K. J. (2021, August). Effects of Nursing Simulation Using Mixed Reality: A Scoping Review. Healthcare (Basel), Vol. 9, No. 8, 947.

Lisätietoja PrepaCareXR -projektista: Home (technikum-wien.at)