kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / ’’Ohjausta voisi olla tasaisesti koko opintojen ajan.’’
Blogikirjoitukset

’’Ohjausta voisi olla tasaisesti koko opintojen ajan.’’

Helena Kangastie ja Moona Naakka
20.10.2020 7:00

Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu ja Moona Naakka, KM, projektikoordinaattori, Lapin yliopisto

VAHTO - vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanke käynnistyi elokuussa 2019 ja jatkuu 2021 vuoden loppuun saakka. Sen kehittämistuloksena syntyy korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli.

Hankkeen toimenpiteillä kehitetään myös korkeakouluopiskelijoita ohjaavien ura- ja tulevaisuusohjausvalmiuksia. Lisäksi parannetaan korkeakouluopiskelijoiden valmiuksia tunnistaa erityisvahvuutensa, määrittää uratavoitteita ja onnistua opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä.

Hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuneille. Kyselyn avulla selvitettiin valmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta. Kysely toteutettiin 8–31.10.2019 ja sen tuloksia hyödynnetään hankkeen työpajoissa ja VAHTO-mallin kehittämisessä.

Tässä blogikirjoituksessa kuvaamme Opintojen aikainen vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus Lapin korkeakouluissa -kyselyn avoimien vastauksien analyysia ja tuloksia. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla kysymyskohtaisesti. Auki kirjoitetut autenttiset ilmaukset pelkistettiin, luokiteltiin ja luokitukset yhdistettiin isommaksi pääluokaksi.

Aineistoa varten rakennettiin luokittelutaulukko, joka perustuu Martin Seligmanin ym. laatimaan luokitteluun kuudesta universaalista hyveestä ja niiden vahvuuksista. Hyveisiin sisältyy 24 vahvuutta. (Taulukko 1). Taulukkoa hyödynnettiin erityisesti vahvuuksien ja niiden antamien hyötyjen analysoinnissa oman alan työtehtävissä.

Vahvuudet ja niiden antamat hyödyt alan työtehtävissä

Vastaajat olivat luetelleet vastauksiinsa erilaisia vahvuuksia, luonteenpiirteitä sekä osaamisalueita, joka osaltaan kertoo siitä, etteivät vastaajat ole täysin tietoisia mitä vahvuuksilla tarkoitetaan.

Molempien korkeakoulujen vastaukset sijoittuivat pääosin viisaus, rohkeus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus hyveiden alle. Kohtuullisuus ja henkisyys hyveiden alle sijoittui vähiten vastauksia. Alla oleva taulukko havainnollistaa aineistosta nousseiden vahvuuksien sijoittumista taulukossa. Hyveiden alla olevat värjätyt vahvuudet esiintyivät aineistossa.

Taulukko 1 Aineistossa esiintyvät hyveet ja vahvuudet
Taulukko 1 Kangastie ja Naakka.jpg

 

Vahvuuksien tunnistamisen tilanteet

Vahvuuksien tunnistamisen tilanteet liittyivät työn vuorovaikutustilanteisiin, työn tekemisen tapoihin ja työprosessin toteuttamiseen. Lisäksi tilanteita tunnistettiin opinnoissa, esimerkiksi ryhmätyötilanteissa, opinnäytetyön tekemisen tilanteissa ja muissa kirjallisissa töissä.

’’Asiakkaisen kanssa toimiminen, läsnäolo ja kuuntelu.’’

 

Vahvuuksien soveltamisen ohjaus

Vahvuuksien soveltamisen ohjaus liittyi opintopolun eri vaiheisiin ja opiskelijan ammatilliseen kasvuun. Lisäksi se yhdistettiin ohjaajan antamaan palautteeseen ja kannustukseen. Lisäksi opintojen aikaiset vuorovaikutustilanteet, kuten opinnäytetöiden ohjaus, ryhmätyötilanteet, harjoittelun ohjauskeskustelut ja tutorkeskustelut liitettiin vahvuuksien soveltamisen ohjaukseen.

’’Harjoittelupaikan ohjaaja tuki, kannusti ja kertoi vahvuuksista ym. Vaati paljon, mutta myös ohjasi. Hyvät kaksi harjoittelua, joista oppi paljon.’’

 

Harjoittelujakson aikainen vahvuuksien hyödyntäminen

Harjoittelujakson aikainen vahvuuksien hyödyntäminen yhdistettiin oman alan työtehtävien harjoitteluun sekä työssä tarvittaviin osaamisiin. Oman alan työtehtävien harjoittelu yhdistettiin työtehtäviin, joissa oppimaansa pääsi soveltamaan. Tällaisia työtehtäviä olivat esimerkiksi käytännön työ, itsenäinen työ sekä vuorovaikutus- ja palautustilanteet.

’’Pääsin harjoittelussa ensimmäisen kerran opettelemaan käytännössä oman alan työelämätaitoja eli esiintymistä sekä teorian soveltamista käytäntöön.’’

 

Vahvuuksien soveltamisen ja tunnistamisen ohjaus harjoittelujakson aikana

Harjoittelujakson aikainen vahvuuksien soveltamisen ja tunnistamisen ohjaus yhdistettiin moneen eri henkilöön, esimerkiksi opetus- ja ohjaushenkilöstöön sekä harjoittelupaikan esimiehiin ja kollegoihin. Vastauksista tuli esille myös opiskelijan näkökulman merkitys sekä palautteen saaminen vahvuuksien soveltamisessa ja tunnistamisessa. Vahvuuksien soveltamisen ja tunnistamisen ohjauksessa on tärkeää luottaa opiskelijan kykyihin ja antaa kannustusta. ‘’palautelainaus’’

’’Harjoittelun ohjaajilta sain tosi kattavaa palautetta ja neuvoja tulevaan.’’

 

Omien vahvuuksien huomioimisen tavat työllistymisen suunnittelussa

Omien vahvuuksien huomioimisen tavat työllistymisen suunnittelussa yhdistettiin mielenkiintoon ja asenteeseen. Esteeksi vastaajat tunnistivat verkostojen puutteen, taloudellisen tilanteen, ikään liittyvät haasteet, vahvuuksien tunnistamisen puutteen sekä heikon työtilanteen ja rajalliset työmahdollisuudet.

’’Kehitän itseäni ja pohdin vahvuuksiani ja seuraan uteliaana erilaisia ammatteja pohtien olisiko minusta tuohon.’’

 

Vahvuudet huomioivan ohjauksen kehittäminen

Vahvuudet huomioivan ohjauksen kehittäminen yhdistettiin opintoihin, opintojen aikaiseen ohjaukseen ja opiskelijalähtöisyyteen. Lisäksi tuloksista tuli esille toive ohjauksesta, joka toteutuu tasaisesti koko opintojen ajan.

’’Aloittaa mahdollisimman varhain keskustelu työelämästä ja siellä tarvittavista taidoista, jotta työllistyminen ja työelämä eivät olisi mörköjä, jotka kohdataan vasta kun gradu on valmis.’’


Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiskohteita

Tulosten perusteella aineistosta löytyi useita kehittämiskohteita, joita on koottu taulukkoon kaksi.

Taulukko 2. Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiskohteet.

Taulukko 2 Kangastie ja Naakka.jpg

’’Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen sekä oman osaamisen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa koko opintojen ajan. Opiskelijalle olisi annettava työkalut, joilla hän voi arvioida muutosta näissä asioissa.’’


Kehittämisessä huomioitavia kysymyksiä

Kuinka ohjaajat tunnistavat omia vahvuuksia ja pystyvät auttamaan opiskelijoita tunnistamaan niitä itsessään?

Pohdittavaksi tulee nykyään korostuva ja lisääntyvä itsenäinen työskentely. Miten tämä mahdollistaa vahvuuksien tunnistamisen tilanteita vuorovaikutuksessa ohjaajan kanssa? Kuinka lisätään ohjauksessa kannustusta ja palautteen antoa?

Kuinka opiskelija saa harjoitella paikassa, jossa hänen osaamisensa kehittyy omien vahvuuksien pohjalta? Kuinka opiskelija saa myös harjoittelupaikoissa vahvuusperustaista ohjausta?

Kuinka edistetään sellaisia työelämän kohtaamispaikkoja, joissa ne voivat omalta osaltaan auttaa opiskelijaa tunnistamaan ja hyödyntämään vahvuuksiaan? Kuinka ohjausta voidaan toteuttaa opiskelijalähtöisesti niin, että opiskelijan tarpeet ovat ohjauksen lähtökohtana?

 

Lopuksi

Korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisessa tulevaisuusohjauksessa tulee kiinnittää huomiota ohjauksen suuntaan ja ohjauksen jatkumoon. Ohjauksessa olisi hyvä tunnistaa vahvuuksia kokonaisvaltaisesti ja suunnattava ohjausta myös kohtuullisuus ja pidättyväisyys sekä henkisyys ja ylimaailmallisuus -hyveisiin ja niiden vahvuuksiin. Tällaisia vahvuuksia ovat esimerkiksi vaatimattomuus, itsesäätely, kiitollisuus, huumorintaju ja toiveikkuus.

Auttaisiko esimerkiksi toiveikkuus vahvuuden vahvistaminen vähentämään väsymistä ja uupumista ja jaksamisongelmia?

Ohjauksen jatkumolla tarkoitetaan sitä, että vahvuuksien soveltamisen ohjausta tulisi antaa opintopolun eri vaiheissa (ennen opintoja, opintojen alku-, keski- ja loppuvaiheessa) ja tasaisesti koko opintojen ajan. Tämä vahvistaa vahvuuksien soveltamisen ohjaukseen liittyvää tulosta.

Tärkeää on myös ohjauksessa ohjaajilta saatava palaute ja kannustus. Niillä on tärkeä merkitys opiskelijan hyvinvoinnin edistämisessä, oppimisessa ja opintojen etenemisessä. Palaute edistää ja ohjaa reflektointiin sekä opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen. Reflektointi on keskeinen asia oppimisessa. Reflektion avulla opiskelija pyrkii ymmärtämään toiminnan perusteluja ja seurauksia. Sen tavoitteena on syventää ymmärrystä:

Millaisia vahvuuksia minulla on ja miten minä voin niitä hyödyntää ja kehittää opiskelussa, työssä ja henkilökohtaisessa elämässä.

Työelämäyhteistyö on tärkeää myös korkeakouluissa ja sitä on pyritty vahvistamaan monella eri tavalla esimerkiksi lisäämällä opetussuunnitelmaan ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu antaa opiskelijalle tilaisuuden vahvuuksiensa hyödyntämiseen, reflektoimiseen sekä palautteen saamiseen. Myönteinen palaute voi auttaa vahvistamaan opiskelijan käsityksiä omista vahvuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Opiskelijan asenne harjoittelujakson aikana voidaan nähdä merkityksellisenä lähtökohtana vahvuuksien tunnistamiselle, hyödyntämiselle sekä soveltamiselle.

Vahvuusperustaista ohjausta voi antaa moni ohjaaja, kuten harjoittelun ohjaaja, harjoittelusta vastaava opettaja, harjoittelupaikan esimies ja harjoittelupaikan kollegat. Vahvuusperustaisen ohjauksen osaamista tulisi rohkeasti levittää kaikkia ohjaustyötä tekeviä koskevaksi riippumatta siitä, mikä ohjaustyötä tekevän nimike on.

Lisäksi työelämäyhteistyö vahvuuksien huomioimisessa on erityisen tärkeää, koska esimerkiksi työelämästä saatujen verkostojen vaikutus työllistymiseen voi olla merkittävää. Korkeakouluopiskelijoiden työelämäyhteistyön muotoja, esimerkiksi TKI-toiminnan integrointia, olisi hyvä kehittää yhdessä työelämän kanssa.

 

Lähteet

Kangastie, H. 2019. Opiskelijan vahvuudet esille ohjauksessa. Pohjoisen tekijät-Lapin AMKin blogi.https://www.lapinamk.fi/blogs/Opiskelijan-vahvuudet-esille-ohjauksessa/elbc0y4s/63428b26-bc56-4b1b-ae20-c1f977fc5ff9

Kangastie, H. ja Löf, J. 2020. Vahvuuksilla kohti työelämää. AMK verkkolehti 1/2020. https://uasjournal.fi/1-2020/vahvuuksilla-tyoelamaan/

Kangastie, H. ja Löf, J. 2020. VAHTO Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Pohjoisen tekijät-Lapin AMKin blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/VAHTO---Vahvuusperustainen-tulevaisuusohjaus--hankkeen-kyselyn-alustavia-tuloksia-Lapin-ammattikorkeakoulussa/40628/e6a62226-8d58-46ca-927e-d843f723ee80

Kangastie, H. ja Naakka, M. 2020. VAHTO- Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus. Laadullisen aineiston raportti. Julkaisematon.

VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen. 2019-2021. https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus--ja-kehittamispalvelut/Osaamisen-taydentaminen/VAHTO---Vahvuusperusteista-ohjausosaamista-kehittamassa




Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle