lehti.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Uutiset / Uusin eväin kohti käynnissäpidon ja kaivostoiminnan tulevaisuutta

Uusin eväin kohti käynnissäpidon ja kaivostoiminnan tulevaisuutta

Rikasta Pohjoista 2017 -foorumi järjestettiin ammattikorkeakoululla Kemissä 6.-7. huhtikuuta. Tänä vuonna teemoiksi oli valittu teollisuuden käyttövarmuuden hallinta ja kaivannaisteollisuuden nykytila.


Foorumissa käsitellään vuosittain teollisuuden käynnissäpidon ja kaivannaisteollisuuden uusimpia toimintatapoja, innovaatioita ja tulevaisuutta erityisesti pohjoisen näkökulmasta.

Tapahtuma keräsi kumpanakin päivänä Kosmos-taloon satakunta kaivos-, teräs- ja paperiteollisuuden, suunnittelutoimistojen, kunnossapidon palveluntuotannon, rahoituksen ja koulutuksen asiantuntijaa.

Käynnissäpidon johtaminen muutoksessa

Ensimmäisen päivän teemana oli teollisuuden käyttövarmuuden hallinta. Aiheeseen johdatteli Kunnossapitoyhdistys Promaintin toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä kertomalla käyttövarmuuden peruspilareista.

Käytettävyyden ja kunnossapidon johtamisen uusista menetelmistä kertoivat puolestaan Metsä Fibren Kemin sellutehtaan käytettävyys- ja kehitysvastaava Tomi Seppä ja Efora Oy:n luotettavuus ja elinkaaren hallinnan kehityspäällikkö Pertti Kukkola, jonka mukaan lean-ajattelu kannattaa ottaa avuksi myös kunnossapidon johtamiseen.

SMA Mineral Röyttän kalkkitehtaan ympäristö- ja laatupäällikkö Johanna Holm kertoi, miten käyttövarmuus toimii heillä ympäristön ja turvallisuuden näkökulmasta. Päivän aikana kuultiin myös VTT:n johtava tutkija Eija Kaasisen puheenvuoro ”Huoltomies 4.0 - Digitalisaatio ja tulevaisuuden teollinen huoltotyö”.

Pilvipalveluiden ja IoT:n hyödyntämismahdollisuuksista kunnossapidossa kertoi Jyrki Keskinen Wapice Oy:stä. Päivän päätteeksi Kone Oyj käytettävyysinsinööri Joni Ainasoja kertoi, miten heillä toteutetaan luotettavuuskeskeistä kunnossapitoa (RCM) ja luotettavuusmallinnusta osana käyttövarmuuden kehittämistä.

Malminetsintä jälleen vilkastunut

Perjantaina näkökulma vaihdettiin kaivannaisteollisuuteen ja malminetsintään.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen käsitteli puheenvuorossaan ehtymätöntä globaalia raaka-aineiden tarvetta ja sen vaikutuksia Suomeen.

Riikka Aaltosen mukaan kiertotalous ja kestävä kehitys ovat nyt keskustelussa isossa roolissa, myös aivan aiheellisesti.

- Täysin suljettu kiertotalous on jonkinasteinen utopia, Riikka Aaltonen tiivistää. Toisaalta, kiertotalouden ansiosta, elintason nousu ei nosta suorassa suhteessa uusien raaka-aineiden tarvetta.

Median huomio keskittyy Riikka Aaltosen havaintojen mukaan tällä hetkellä Keliberin litiumkaivoshankkeeseen, joka on myös hänen mielestään hyvin mielenkiitoinen.

- Toisaalta; myös Sotkamon hopeakaivoshanke etenee kuin juna, mutta tämä ei sillä tavalla ole mediaa kiinnostanut.

Kaivosteollisuus ei ole nyt kansallisissa strategioissa kovin suuressa roolissa, mutta ala on virkistymässä.

- Malminetsinnän vilkastuminen on yksi merkki kaivannaisteollisuuden virkoamisesta, samoin se, että rahoittajat ovat taas liikkeellä, Riikka Aaltonen kertoo.

Onko Suomella halua isoihin kehitysloikkiin ja erikoistumiseen?

Kansalliselta kannalta iso pohdittava kysymys on Aaltosen mukaan se, tyydytäänkö jatkossa tekemään viilauksia prosesseihin ja menettelyihin vai lähdetäänkö hakemaan isoja kehitysloikkia.

Suomella on pitkät arvoketjut, joita myös muut malmintuottajamaat kehittävät, ja se voi vaikuttaa Suomen mineraalien saantiin. Toisaalla EU listaa kriittisiä raaka-aineita, mutta ne eivät Aaltosen mukaan stemmaa kovin hyvin yhteen sen kanssa mitä suomalainen teollisuus tarvitsee ja käyttää.

- Iso kysymys kuuluu: haetaanko me raaka-aineiden massatuotantoa vai lähdetäänkö hakemaan kapeita niche-kärkituotteita?

GTK:n VTT:n, Tekesin ja koulutuksen rahoitusta on leikattu ja Aaltosen mukaan on toiveissa, että hallituksen puolivälin tarkastelussa saadaan lisää rahoitusta myös kaivannaisalan tutkimukseen.

Suomi on pitkään tehnyt yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa. Kielteisestä mediahuomiosta ja vaikeaksi koetuista lupamenettelyistä huolimatta mielikuvat Suomen tavasta hoitaa kaivosteollisuuteen liittyviä asioita ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan positiivisia. Suomi on tässä suhteessa samalla viivalla Ruotisin ja Norjan kanssa.

Perjantaina kuultiin myös Hannukainen Mining Oy:n päägeologi Jouko Pakarisen puheenvuoro Hannukaisen kaivoksen tilanteesta. Hänelle usein esitettyyn kysymykseen, missä vaiheessa liiketoiminta myydään ulkomaisille toimijoille, kuuluu vakiintunut vastaus:

- Tapojärven strategiana on pysyä suomalaisena.

 

Katso myös

Yhteydenotot:

Lapin AMK, Käynnissäpidon tutkimusryhmä:
• arja.kotkansalo(ät)lapinamk.fi p. 040 652 9389 ja
• aslak.siimes(ät)lapinamk.fi, p. 050 427 6421

Lapin AMK, Arctic Steel & Mining -tutkimusryhmä:
• rauno.toppila(ät)lapinamk.fi, p. 050 310 9542




IMG_2485.jpg