lehti.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Uutiset / Laatuleima Lapin ammattikorkeakoululle
22.8.2017 20:00

Laatuleima Lapin ammattikorkeakoululle

​Lapin AMK on vielä nuori organisaatio, ja kahden ammattikorkeakoulun yhdistäminen on ollut vaativa rupeama. Siitä huolimatta laatujärjestelmääkin on kehitetty systemaattisesti.


Lapin ammattikorkeakoulu on saanut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta 22.8.2017 alkaen.

Karvin mukaan Lapin ammattikorkeakoululla on systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat laatujärjestelmän arvioimiseen ja kehittämiseen. Strategialähtöisyys ilmenee selkeästi korkeakoulun laatujärjestelmässä ja perustehtävissä. Tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laadunhallinnan menettelytavat ovat toimivia.

- Laatujärjestelmänsä avulla Lapin ammattikorkeakoulu tunnistaa tehokkaasti vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, laatujärjestelmän vastuut ovat selkeitä, ja laatutyöhön sitoutunut henkilöstö kokee laadunhallinnan osaksi jokapäiväistä työtään. Laatujärjestelmä tuottaa relevanttia tietoa strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin. Lisäksi korkeakoululla on erittäin hyviä menettelyjä, joilla TKI-toiminnan ja opetuksen integroitumista varmistetaan ja vahvistetaan, toteaa auditointiryhmän puheenjohtaja koulutusjohtaja Pekka Hulkko Centria-ammattikorkeakoulusta.

Laatujärjestelmän auditoinnissa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin kolmea koulutusohjelmaa, joiden laadunhallinnan menettelytapojen todettiin toimivan hyvin. Erityisesti terveyden edistämisen YAMK-koulutuksen laadunhallinnan menettelytavat tukevat koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua erinomaisella tavalla.

Taustalla onnistunut yhdistyminen

Lapin AMK syntyi 1.1.2014 kun Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen toiminnot yhdistetiin. Samassa yhteydessä ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin.

Korkeakoulujen yhdistymiset ja fuusiot saattavat toisinaan aiheuttaa notkahduksia toiminnan laadukkuuden varmistamisessa. Lapissa näin ei ole käynyt, vaan laadunvarmistusjärjestelmä on kyetty pitämään toimivana ja sitä on kehitetty isosta hallinnollisesta muutoksesta huolimatta.

- Yhteisten toimintatapojen etsimisessä ja Lapin AMKin oman toimintakulttuurin rakentamisessa pidettiin laatuajattelu mukana. Se oli tietoinen valinta, kuvaa rehtori Martti Lampela ammattikorkeakoulun laatuajattelun perustaa.

Arviointiryhmän mukaan Lapin AMKin arviointiraporttiin kannattaakin tutustua ei vain laadunvarmistuksen, vaan myös korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta.

Arvosanat kuvaavat kehittyneisyyden astetta

Arvioitavana ovat laatujärjestelmän osa-alueiden kehitysvaiheet. Sanalliset arvosanat kuvaavat näitä kehitysvaiheita: puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt laadunhallinta. Kaikkien auditointikohteiden kehitysvaihe arvioidaan erikseen.

Lapin AMK kehitysvaiheet ovat auditointiraportin mukaan:

1. Laatujärjestelmän kehittäminen: edistynyt
2. Terveyden edistämisen koulutuksen laadunhallinta: edistynyt
3. Laatujärjestelmän kokonaisuus: kehittyvä
4. Virtuaalikampuksen kehittämisen laadunhallinta: kehittyvä
5. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunhallinta: kehittyvä
6. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan laadunhallinta: kehittyvä
7. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta: kehittyvä
8. Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen: kehittyvä
9. Korkeakoulun laatupolitiikka: kehittyvä.
10. Restonomikoulutuksen laadunhallinta: kehittyvä
11. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen laadunhallinta: kehittyvä

Edistyneelle tasolle yltäminen on haastavaa, sillä se edellyttää, että toimintaperiaatteet, tavoitteet ja vastuut ovat täsmällisesti määriteltyjä, ja että ne ovat perusteellisen ja laajan prosessin lopputulos. Lisäksi edellytyksenä on, että laatupolitiikasta on viestitty laajasti kaikille sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille.

- Emme halua uskotella kenellekään, että kahden organisaation erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen olisi helppoa. Se on meilläkin vaatinut pitkäjänteistä punnertamista ja aitoa halua kuulla toista ja tulla vähintään puoleen väliin vastaan. Olemme onnistuneet tässä työssä hyvin. Meillä on laatujärjestelmän puolesta kaikki edellytykset jatkaa systemaattista kehittämistyötä, mutta jatkossa tähän työhön on otettava entistä aktiivisemmin opiskelijat mukaan, arvioi auditoinnin tulosta laatupäällikkö Hannele Keränen.

Aina voi tehdä paremmin

Auditointiryhmä esittää korkeakoululle myös kehittämissuosituksia. Opiskelijoiden ja alumnien osallistumista laatujärjestelmän kehittämiseen tulisi vahvistaa. Auditointiryhmän mukaan keinoja tähän ovat opiskelijoiden nykyistä laajempi perehdytys ammattikorkeakoulun erilaisten kehittämisryhmien toimintaan sekä johdon ja opiskelijakunnan välisen vuoropuhelun kehittäminen.

Myös palautteen vaikutuksista viestimistä opiskelijoille tulisi kehittää. Tämä tarkoittaa selkeämpää tiedottamista opiskelijoiden antaman palautteen käsittelystä ja palautteen perusteella tehtävistä kehittämistoimista. Auditointiryhmä katsoo lisäksi, että korkeakoulun laatujärjestelmän yhtenäistämistä eri yksiköissä ja koulutusaloilla tulee jatkaa.

Ammattikorkeakoulu käy koko henkilökunnan voimin läpi kaiken saamansa palautteen. Erityisellä kiinnostuksella ammattikorkeakoululaiset alkavat käydä läpi auditointiryhmän esiin nostamia kehittämiskohteita.

Auditointi on korkeakoululle kehittämisen väline

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistettiin Suomessa jo vuonna 2005. Myös Lapin AMKin edeltäjät, Kemi-Tornion AMK ja Rovaniemen AMK läpäisivät sen vuosikymmenen alussa ensi yrittämällä.

Auditoinnissa arvioidaan laatujärjestelmää. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Auditoinnissa ei siis arvioida sitä, kuinka hyvää koulutusta tai tutkimusta korkeakoulu tarjoaa.

----

Karvi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi vastaa Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen arvioinnista. Kolme keskeistä arviointityyppiä ovat korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit, koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit.

Korkeakoulut, joilla on voimassa oleva auditointi, ovat nähtävissä auditointirekisterissä.



Läpsy.JPG



KARVI_AUDITOITU_sininen.jpg