lehti.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Uutiset / Insinöörin ei tarvitse olla matematiikkanero
5.6.2017 12:00

Insinöörin ei tarvitse olla matematiikkanero

Insinöörikoulutukset vetävät huonosti nuoria, vaikka työpaikka on valmistumisen jälkeen lähestulkoon varma. Väärät mielikuvat koulutuksesta ja insinöörien työtehtävistä voivat olla osasyy.


"Suomea uhkaa hälyttävä insinööripula" - Valmistuvat saavat valita työpaikkansa. Näin otsikoi Talouselämä juttunsa jo viime vuoden kesäkuussa. Jutun taustalla oli tieto insinöörikoulutuksen vetovoiman hiipumisesta kevään yhteishaussa.

Uutisen mukaan valmistuvat saavat käytännössä valita työpaikkansa. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Insinööripulasta on ollut huolissaan myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Opetusministeriön selvityksen mukaan lähivuosina paikkoja tulee runsaasti auki eläköitymisten myötä. Myös Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto on ilmaissut huolensa samasta aiheesta.

Turussa korkeakoulut ovat jo reagoineet insinööriosaamisen puutteeseen. Osaajapulan pelätään vahingoittavan Varsinais-Suomen vientiteollisuutta, kertoo Turun Sanomat jutussaan.

 

Perusasioiden osaaminen arvossa

Työvoimapula uhkaa eniten perinteisiä insinöörialoja eli kone-, sähkö- ja rakennustekniikkaa, mutta myös tietotekniikan aloita työpaikka löytyy nyt aiempaa varmemmin.

Tekniikka ja talous -lehden haastattelussa Suomen suunnittelu- ja konsulttiyritysten liiton, SKOL:n toimitusjohtaja Matti Mannonen kertoo, että rakentamisen vilkastuminen on ajanut insinööritoimistot kapasiteettinsa ylärajoille. Mannosen mukaan insinööripula vain pahenee parin kolmen seuraavan vuoden aikana.

Sanomalehti Kaleva uutisoi 1.6.2017, että Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen aloitetaan 2018. Projektijohtaja Minna Forsström kertoo Kalevan haastattelussa, että yhtiöllä on ollut ongelmia löytää riittävästi sähköinsinöörejä ja -suunnittelijoita. Ulkomailta ei tähän apuja saada, sillä ydinvoimalaitos rakennetaan suomalaisten sähköstandardien mukaan.

Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Aila Petäjäjärven mukaan myös uusiutuvien luonnonvarojen kuten tuulivoiman lisääntyvä käyttö aiheuttaa sähköverkon hallintaan haasteita. Energiatehokkuus ja kestävä kehitys leimaavat tulevaisuutta.


Kärsivällisyys on insinöörin hyveistä tärkein

Insinööriopinnot tai insinöörin työ ei ole matemaattisten yhtälöiden ratkaisemista, vaan ongelmien ratkaisemista. Matematiikka kuuluu keinovalikoimiin, mutta käytännössä koneet tekevät laskutyöt.

- Ihmisessä on insinööriainesta silloin, kun ongelmat ärsyttävät ja niitä haluaa alkaa ratkoa, kuvailee Aila Petäjäjärvi insinöörin perusolemusta.

Insinööriopinnot kysyvät enemmän kärsivällisyyttä kuin briljanttia älyä. Ratkaisu ei yleensä löydy välähdyksenomaisena ahaa-elämyksenä, vaan vasta kärsivällisen pyörittelyn ja kokeilujen jälkeen.

Vanhat mielikuvat teollisuustyöstä rasittavat myös mielikuvaa insinöörin työstä teollisuuden palveluksessa.

- Mielikuva teollisuustyöstä vanhoillisena ja epämukavana on kaukana todellisuudesta. Insinöörit painavat työtehtävissään tehtaissa ja tuotantolaitoksissa kehityksen kärkijoukoissa, luomassa ja tuomassa uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tuoden näin lisäarvoa teollisuudelle, Aila Petäjäjärvi valaisee.

 

Nuorten sukupolvella on teknologista etumatkaa

Insinöörien ammattitaitotarpeita selvitettiin Lapin alueen teollisuudelta osana YAMK-opinnäytetyötä. Haastattelujen mukaan tulevaisuuden insinööri käyttää tieto- ja viestintätekniikka mobiilisovellusten avulla mitä moninaisimmissa tuotannon ja kunnossapidon jokapäiväisissä työtehtävissä.

Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia insinöörin osaamiselle, mutta Aila Petäjäjärven mukaan nykynuorilla on siihen parhaat eväät jo osittain hallussa. Kun osaa käyttää sujuvasti uusinta mobiiliteknologiaa hyödykseen päivittäisessä elämässä, tarvitsee enää hankkia insinöörin koulutus, jotta ura aukeaa.

 

Rekrytointi on nyt aktiivista

Insinöörien kohentunut työtilanne on näkynyt myös Lapin ammattikorkeakoululle välitykseen jätettyjen työpaikkailmoitusten määrässä. Rekrytointi-ilmoituksia on tullut koululle tänä keväänä ennätystahtiin.

Teknologiateollisuuden selvitysten mukaan yhä useammin insinöörien työpaikka löytyy pk-yrityksestä.

Insinööriliiton alkupalkkasuositus tänä vuonna valmistuville insinöörille on noin 3000 euroa. Insinöörien kuukausipalkan keskiarvo on 4160 euroa. Lisätietoja insinöörin ammatista löytyy Insinööriliiton sivuilta.

x x x

Insinöörikoulutukset Lapin ammattikorkeakoulussa

 

Insinööri AMK ja metsätalousinsinööri AMK

Lapin ammattikorkeakoulussa voi opiskella insinööriksi sekä päiväopiskelijana että työn ohessa monimuoto-opiskelijana.

Rovaniemellä voi opiskella myös metsätalousinsinööriksi.

 

Insinööri YAMK

Jo insinööriksi valmistuneille on ammattikorkeakoululla tarjota jatko- ja erikoistumiskoulutuksia. Esimies- ja johtamistaitojensa hiomisesta kiinnostuneille insinööreille järjestetään ylempään AMK-tutkintoon tähtäävät

joissa master-tason tutkinto on mahdollista suorittaa noin 1½ - 2 vuodessa.

 

Muuntokoulutus

Kaivosalan muuntokoulutuksessa voivat insinööritutkinnon suorittaneet päivittää tutkintonsa. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.

 

Seuraavat hakuajat insinööri AMK ja insinööri YAMK -koulutuksiin

Kesän lisähaku 17.7. - 7.8.2017 vapaaksi jääville paikoille

Yhteishaku syksyllä 2018 alkaviin koulutuksiin 14.3. - 28.3.2018



Sähkötekniikka%20Jesse%20Tamski%20DSC7745%20web.jpg

Sähkötekniikan insinööriopiskelijoita kuvattuna Lapin AMKin sähkölaboratoriossa Kosmoksessa.