tyttokuva_banneri_1920x400px.JPG
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Hakijalle / AMK-tutkinnot / Metsätalousinsinööri, metsätalous

Opiskelijoiden kokemuksia metsätalouden päiväopinnoista

Oma ala ja kunnon talvi löytyi Lapista



Pitkänen Joonas.jpg
Valitsin metsätalousinsinöörin opinnot, koska olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut luonnosta ja iän myötä myös luonnonvarojen käyttö ja metsien hyödyntäminen on alkanut kiinnostaa. Oikeastaan minusta tuntui, että tämä oli ainoa ala, joka oikeasti kiinnosti ja tiesin heti kun tästä kuulin, että tälle alalle haluaisin opiskelemaan.

Olen kotoisin Vantaalta ja syy siihen miksi tulin Rovaniemelle asti Lapin AMKiin opiskelemaan, on se että halusin mahdollisimman kauas etelästä ja Lappi on aina ollut lähellä sydäntä. Täällä Lapissa on kaipaamani neljä vuodenaikaa ja sen myötä kunnon talvi, mitä Etelä-Suomessa ei ole.

Opiskelukaupunkina Rovaniemi on sopivan pieni, mutta silti kaupunki. Täältä löytyy kaikki mitä tarvitsee ja lisäksi luonto on lähellä. Kemijoki on iso osa kaupungin maisemaa ja se myös virtaa ihan kampuksemme vierestä. Koska Rovaniemellä on sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto, täällä on vilkas opiskelija elämä ja paljon tapahtumia. Suosittelisin Rovaniemeä opiskelukaupungiksi myös muille, sillä edellä mainittujen asioiden lisäksi täällä vallitsee hyvä ilmapiiri opiskelijoiden keskuudessa ja ulkoilu sekä harrastus mahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

Opiskelen tosiaan tällä hetkellä toista vuotta metsätalousinsinööriksi ja opiskelu on mielestäni ollut mielenkiintoista ja käytännönläheistä. Sulan maan aikaan olemme ja opiskelemme paljon metsässä, talvella opinnot puolestaan painottuvat teoriaan. Kurssit ovat sisältäneet muun muassa metsän mittausta, metsikön suunnittelua, luontokohteiden tunnistamista, metsän käytön suunnittelua, luonnonhoitoa ja metsänhoitoa. Kontaktiopetus on ollut laadukasta.

Ensimmäisen vuoden keväällä ennen työharjoittelua käytännön harjoitteluun kuului mm. metsänistutusta, raivausta ja viljelyä. Syksyllä puolestaan harjoittelimme käytännön työtehtäviä esimerkiksi metsän mittaamista ja suunnittelua koulun opetusmetsissä. Ryhmätöitä on myös ollut mukavasti. Opintoihin kuuluu lisäksi kaksi työharjoittelua, joista ensimmäisen suoritin Metsähallitus Metsätalous Oy:n Ivalon toimipisteessä.

Metsätuhokurssi on sellainen mikä itselläni on jäänyt erityisesti mieleen, siellä kurssilla tuli opittua niin paljon uutta. Käytännön kursseista puolestaan pidin metsän käytön suunnittelusta, jossa jokainen ryhmä sai opetusmetsästä oman alueen, jolle tehtiin hakkuusuunnitelma.

Koulutusohjelma antaa mielestäni hyvät eväät työelämään, sillä ihan nollasta olen itsekin alan opinnot täällä aloittanut, aiempaa kokemusta alasta minulla ei ennestään ollut. Näin opintojen puolessa välissä tuntuu siltä, että oppimista on tapahtunut ja kokemusta kertynyt sen verran, että joitain alan hommia osaisi jo hyvin tehdä työelämässä. Pikkuhiljaa kun pääsee soveltamaan opittua käytäntöön enemmän ja enemmän, niin osaaminen kehittyy.

Itse haluan ehdottomasti jäädä valmistumisen jälkeen töihin Lappiin, sillä Rovaniemeä etelämmäksi en halua enää muuttaa. Täällä Lapissa on paljon rennompi meininki, talvi ja luonto lähellä. On todella paljon vaihtoehtoja mihin metsätalousinsinööri voi työllistyä, tällä hetkellä minua kiinnostaisi eniten työllistyä joko suunnitteluun, metsän hoitoon, puunkorjuuseen tai puun hankintaa.

Suosittelen alan koulutusta sellaisille ihmisille, joita kiinnostaa metsien käyttäminen ja hyödyntäminen tai jos jollain esimerkiksi perhe tai suku omistaa metsää ja itse haluaisi saada siitä enemmän irti, mutta tosiaan myös pelkkä kiinnostus alaa kohtaan riittää hyvin. Se mikä Lapin AMKin vahvuus tällä alalla on, liittyy vahvasti arktiseen osaamiseen, sillä opinnoissa on vahvasti mukana pohjoinen näkökulma, jota muualla Suomessa tuskin on.

-Joonas Pitkänen, metsätalousinsinööriopiskelija-



Käytännönläheistä opiskelua luonnossa



Hakeuduin Lapin ammattikorkeakouluun opiskelemaan metsätalousinsinööriksi, sillä se tuntui luonnolliselta valinnalta, sillä myös aiempi koulutus on luontoon liittyvää. Sen vuoksi tämä oli myös oikeastaan ainoa ala joka kiinnosti, sillä luonto on edelleen lähellä sydäntä. Olen Rovaniemeltä kotoisin, joten opiskelupaikkakuntakin oli helppo valita. Sen lisäksi, että tämä oli lähellä ja ennestään tuttu kaupunki, niin tykkään asua Rovaniemellä. Täällä on selkeät neljä vuodenaikaa ja aina löytyy jostain jokin rauhallinen paikka jonne voi välillä vetäytyä. Etelä-Suomi ei houkuta minua ollenkaan.

Topi Karjalainen (metsätalous, kuva julkaisuun).jpg Metsätalous on alana erittäin käytännönläheinen. Opintoihin kuuluu perusopintojen lisäksi paljon metsässä opiskelua, myös osa luennoista pidetään metsässä. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia, sillä ei niitä asioita oikein voi muuten oppia. Kasvit ja puut tulevat paljon paremmin tutuksi kun niitä pääsee metsässä itse tutkimaan ja tunnustelemaan, sen sijaan että opiskelisi vain kirjasta. Teoriaakin opintoihin tietysti kuuluu, mutta sekin vain vahvistaa ja antaa pohjaa käytännön työlle. Näin ollen kaikissa opiskeltavissa aineissa on puolensa, kun ne ovat hyvin sidoksissa toisiinsa.

Syksyisin opiskelu tapahtuu metsässä ja talvella on sitten enemmän niitä perinteisiä luentoja. Olemme tehneet myös erilaisia projekteja opintojeni aikana, yhden niistä muistan todella hyvin, siinä teimme metsäsuunnitelmia ihan oikeaan käyttöön. Se oli mukavaa ja mielenkiintoista. Lisäksi käymme pari kertaa vuodessa alaan liittyvillä tutustumiskäynneillä eri paikkakunnilla.

Opintoihin sisältyy käytännönläheisen oppimistyylin lisäksi myös paljon harjoittelua. Ensimmäisen vuoden käytännön harjoitteluun kuuluu pää-asiassa taimikon hoitoa. Toinen harjoittelu puolestaan keskittyy jo enemmän insinöörin työhön, sillä siihen kuuluu muun muassa tila arviointia ja metsäsuunnitelmien tekoa. Oikea työ opettaa mielestäni kaikkein parhaiten ja opinnoissa suoritetut harjoittelut työllistävät myös hyvin kesän ajaksi.

Työllistymismahdollisuudet ovat muutenkin alalla hyvät ja valinnan varaakin on yllättävän paljon. Tältä alalta voi esimerkiksi työllistyä metsänhoitoyhdistyksiin tai metsä- ja ympäristöalan yrityksiin. Esimerkiksi Stora Enso on yksi iso työllistäjä tällä alalla. Itselläni ei ole vielä ainakaan mielessä mitään tiettyä paikkaa, jonne haluaisin valmistumisen jälkeen hakeutua töihin. Toisaalta mikä vain alan työpaikka kelpaa, tärkeintä on että saa tehdä töitä.

Mielestäni alaa voi tulla opiskelemaan kuka tahansa, ei tarvitse olla lainkaan aiempaa tietämystä tai osaamista metsätaloudesta, sillä opinnot aloitetaan ihan perusasioita, joita sitten pikku hiljaa syvennetään opintojen edetessä. Perusasioihin kuuluu esimerkiksi kasvien tunnistaminen, metsien tyypitys ja mittavälineiden käyttö. Opinnoissa jopa matematiikka liittyy jollain tapaa metsätalouteen.

Tämän vuoksi suosittelen alaa kaikille, joita käytännönläheinen oppimistyyli ja luonto kiinnostavat. Opiskelu on kaikin puolin vaihtelevaa sekä monipuolista. On mukavaa kun ei tarvitse aina istua koulussa neljän seinän sisällä, vaan saa olla metsässä. Opiskelu luonnossa tekee oppimisympäristöstä sopivasti rennon ja ainakin omalla kohdalla se on edistänyt oppimista tehokkaasti.

 

- Topi Karjalainen, metsätalouden opiskelija




Lähellä luontoa



Metsähommista olen ollut lapsesta asti kiinnostunut ja itse perehtyminen asiaan auttoi koulutuspaikan valinnassa. Metsätalousinsinöörin opinnot olivat minulle ainoa oikea uravaihtoehto. Vain tutkinnon avulla pääsen asioissa etenemään. Rovaniemi oli itselleni luontevin opiskelupaikka, minua ei Lapista saa mihinkään.

haastattelukuva_Ville Karppinen.JPG Opiskelu on ollut teoriapainotteista. Peruskursseja kuten matikkaa ja ruotsia ei olisi tarvinnut olla niin paljon, insinöörin työssä perus matemaattinen osaaminen ja loogisuus ovat tärkeimpiä voimavaroja. Tietotekniikan kurssit olivat hyödyllisiä, oppii uusia ohjelmia ja päivityksiä. Ne ovat opettaneet paljon. Ryhmätyöt ovat olleet myös mielekkäitä. Monenlaisia tehtäviä on tehty ja työt on jaettu niin, että se tekee kuka mitäkin parhaiten osaa, koska niin oikeissa töissäkin tehdään.

En ole vielä valmistunut, mutta toimin jo yrittäjänä. Aloitin metsätyöt jo 14-vuotiaana, joten perusasiat hoituvat kyllä. Kovin paljon en ole saanut hyväksilukuja omasta yritystoiminnasta, mutta olen saanut kehittää toimintaa sitä koulun kautta. Jos esimerkiksi toimin metsäpalveluyrittäjänä, minun on hallittava metsäneuvonta, jota koulussa opetetaan. Opiskelu tukee yritystoimintaa ja yritystoiminta opiskelua. Kaikki harjoittelut olen tehnyt omalle firmalle. Tällä hetkellä toimihenkilöharjoittelussa teen metsäsuunnittelua ja tila-laskelmien laatimista. Niissä määritetään mitä metsätila maksaa ja mitä siihen kuuluu. Nykyään metsäala on muuttunut ja metsänomistajan näkökulmista tehdään suunnitelmia sen mukaan, mitä painoarvoja omistaja tilalleen asettaa. Asiakaslähtöisyys on siis tärkeää, sillä tämäkin on palveluammatti. Asiakaspalvelupuoltakin opetetaan koulussa.

Ennen harjoitteluja meillä on kenttäkursseja. Niihin kuuluu perusmaastotyöskentelyä, johon liittyy mm. raportoinnit ja muut tietokonehommat. Projektina meillä on alkamaisillaan Muurolan kylämetsien suunnittelua. Suunnitelmat ovat jo valmiina, syksyllä toteutetaan se ja luovutetaan yhdistykselle. Hyvät metsäpuolenhommat ovat sellaisia, joissa on sekä käytännön homma ja siihen päälle vielä raportointi.

Metsätalousinsinöörin hommissa korostuu nykyään oma-aloitteisuus ja tuloshakuisuus. Kilpailu on kovaa, ja tässä työssä tulee muistaa se, että jos vertaa todistuksen numeroita ja ammattitaitoa, niin numeroista se ammattimaisuus ei välttämättä näy. Käytännön merkitys on suuressa asemassa mitattaessa ammattimaisuutta.

Jos on luonnonläheisestä ammatista kiinnostunut ja haluaa elämältä muutakin kuin pelkkää toimistotyötä, on varmasti oikea valinta hakeutua metsäpuolen insinööriksi. Mielestäni työssä on sopiva määrä sisätyötä, ulkohommia ja asiakaspalvelua. Aion itse jatkaa yrittäjänä niin kauan kuin mahdollista.

-Ville Karppinen, metsätalouden opiskelija