tyttokuva_banneri_1920x400px.JPG
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Hakijalle / AMK-tutkinnot / Metsätalousinsinööri, metsätalous

Joustavaa ja mielekästä monimuoto-opiskelua

juho Haveri-Heikkilä (metsätalous).jpg

Valitsin metsätalousalan opinnot, koska koin alalla olevan monia työmahdollisuuksia ja tulevaisuudessa niitä on luvassa vielä enemmän metsäalan kasvamisen ja eläköitymisen johdosta. Sukulaisillani on myös metsää ja olen ollut aina kiinnostunut metsänhoidosta. Metsässä työskentely on minulle mielekästä kun pääsee tekemään töitä raittiissa ilmasta. Lapin AMKiin päädyin opiskelemaan sen vuoksi, että olen aina viihtynyt Lapissa ja pitänyt Lapin luonnosta. Pohjoisessa myös ihmiset ovat rennompia, eikä heillä ole niin kiire joka paikkaan kuin etelässä. Lisäksi monimuoto-opiskelu oli tehty helpoimmaksi työnohella opiskelevalle nimenomaan Lapin AMKissa.

Metsätalous oli alana minulle aivan uusi. Ennen metsätalousopintoja työskentelin ravintola kokkina kymmenen vuotta ja työskentelen edelleen opiskelujen ohella siihen asti, että saan töitä metsätalouden alalta. Mielestäni metsätalousalan yksi parhaimmista puolista on se, että alalta voi työllistyä niin moniin eri tehtäviin. Metsätalousinsinööri voi työskennellä esimerkiksi metsäsuunnittelu tehtävissä, virkistys- ja suojelualueiden tehtävissä luontopalveluiden puolella, puunhankintayritysten puun osto- ja korjuutehtävissä, metsäyritysten toiminnanjohto- ja metsäneuvojan tehtävissä, muissa johto- ja esimiestehtävissä, opettajina ja asiantuntijoina tai itsenäisinä yrittäjinä. Alalla työtehtävien kirjo on siis todella laaja ja edellä mainitut tehtävät olivat vain niitä yleisimpiä, joten mahdollisuuksia kyllä riittää.

Työllistyminen alalla kasvaa esimerkiksi uusien biotalous tehtaiden tullessa toimintaan, joka lisää puun korjuuta koko maassa. Eläkkeelle myös on jäämässä lähivuosina monia ammattilaisia, joka myös puolestaan lisää työpaikkoja tulevaisuudessa opintojeni jälkeen. Myös asuinpaikkakunnallani Jyväskylässä työllistyminen lisääntyy lähivuosina, koska vuonna 2018 on tarkoitus valmistua uusi Äänekosken biotuotetehdas, joka varmasti lisää työtä metsätalousalalla Keski-Suomen alueella. Työllistyminen eri tehtäviin on monialainen, koska vaikutukset puun myynnin ja kuljetuksen osalta ovat niin suuret. Itse en ole vielä lyönyt lukkoon omia urasuunnitelmiani, mutta tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti metsäsuunnittelu tehtävät ja työllistyminen luontopalveluiden puolella. Asiakaspalvelutyötä tehneenä esimerkiksi asiakaspalvelutyöt metsänomistajien parissa olisivat myös luontevia ja kiinnostavia työtehtäviä.

Monimuoto-opinnoissa opiskelu koostuu paljon iLinc luennoista tietokoneella. Luentoja on arki iltaisin 3-4 kertaa viikossa ja luennot ovat sijoittuneet maanantaista torstaihin klo 17 - 20:30 välille. Joillain kursseilla meille annetaan myös harjoitustöitä ja projekteja, jotka tehdään joko ryhmä- tai yksilötyönä. Niiden palautusajoissa on onneksi huomioitu se, että opiskelu tapahtuu monella työn ohessa, joten joustoa löytyy. Lähijaksoja meillä on kerrankuussa ja niiden kesto on 2-3 päivää. Syksyisin lähijaksot ovat tosiaan pidempiä maastoharjoitusjaksoja, jotka kestävät 1-3 viikkoa. Kauempaa opiskelu onnistuu mielestäni oikein hyvin, koska opiskelu on niin joustavaa ja lähes kaikki onnistuu nykyään tietokoneen kautta. Myös matkustamiseen kuluvan ajan voi hyvin käyttää opiskeluun jos liikkuu julkisilla. Opiskelu vie tietenkin aikaa töiden ohella ja muutenkin, kun arki-iltoina töiden päätteeksi on iltaluentoja ja viikonloppuisin täytyy myös harjoitella ja tehdä tehtäviä. Aikaa vieväähän tämä on, mutta hyvillä ajankäytönsuunnitelmilla kyllä pysyy opintojen perässä. Työharjoittelujaksoja opintoihin kuuluu kaksi neljän vuoden aikana. Ensimmäisenä vuonna on käytännön harjoittelu kestää 10 viikkoa, joka pitää sisällään muun muassa istutustöitä ja taimikonhoitoa. Kolmantena vuonna puolestaan on johtotehtäviin painottuva harjoittelu, joka kestää noin kolme kuukautta.

Ensimmäisenä vuonna opinnoissa keskitytään perusasioihin, kuten kasvien-, metsätyyppien- ja kasvupaikkojen tunnistaminen, puu raaka-aineena, puu jalostus ja puutavaran mittaus, puun kemia ja muut yleiset oppiaineet kuten matematiikka. Toisena vuonna syvennytään enemmän esimerkiksi metsäkuvioiden suunnitteluun, logistiikan tarpeen suunnitteluun, luonnonhoitoon, luonnonsuojeluun, metsällisiin mittauksiin ja paikkatietoon, kannattavaan luonnonvarayrittämiseen ja yrityksen liiketoimintaan. Kolmantena vuonna sitten perehdytään enemmän suometsien hoitoon ja opinnäytetyöhön. Maastoharjoituksia meillä on useasti yleensä syksyisin. Toisen vuoden syksyllä on pitkä 3 viikkoa yhtäjaksoisesti kestävä maastoharjoitus, joka on ollut tähän mennessä yksi parhaimmista ja kiinnostavimmista opetuksen muodoista. Myös monimuoto-opiskelijat pääsevät olemaan maastossa paljon ja itse koen käytännön opiskelun maastossa juuri yhdeksi parhaimmista tavoista oppia. Mikä voisi olla parempaa kuin juoda nokipannukahvia ja paistaa makkaraa nuotion ääressä lounastauolla miellyttävissä Lapin maisemissa, seurana motivoituneet opiskelija toverit, suosittelen!

Metsätalousalan opinnoissa mielekkäintä minun mielestäni ovat mainitsemani maastoharjoitukset metsässä sekä mielenkiintoiset projektit ja työharjoittelut. Opinnot ovat hyvin kehittäneet ammatillista osaamistani, sillä metsätalousala oli minulle uusi, opinnot vastaavat siis koko minun ammatillista osaamistani alasta valmistumisen jälkeen. Opinnot ovat kehittäneet sosiaalisia taitoja, toimimista käytännön tehtävissä, joustavuutta ja antanut paljon tietoa metsätalousalasta. Haastavinta opinnoissa on ollut ajan järjestäminen arkiasioiden, koulun ja työelämän suhteen ainakin siinä tapauksessa, jos tekee töitä kokoaikaisesti. Kannattaa tehdä järjestelmälliset suunnitelmat, että mitä opiskelee ja tekee minäkin päivänä. Mukavinta opiskelussa on ehdottomasti ollut mahtavat luokkatoverit, joilta voi pyytää apua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja viettää heidän kanssaan vapaa-aikaa lähijaksoilla. Myös maastojaksot ovat mukavimpia ja varsinkin oppimisen kannalta kaikkein antoisampia.

Yleisesti opiskelu monimuoto-opintojen parissa on joustavaa, koska opiskelu tapahtuu tietokoneen välityksellä missä vain, ja jos iltaluonnot jäävät jostain syystä väliin, ne voi kuunnella myöhemmin nauhoituksista. Monimuoto-opiskelu on myös aika itsenäistä puuhaa ja tiedonhankintaa täytyy harjoitella, sillä sitä täytyy tehdä paljon. Monimuoto-opiskelujen valitseminen oli minulle luontevaa, koska olen työssäkäyvä eikä minun sen vuoksi tarvinnut edes tukeutua pelkästään opintotukeen, sillä töissä käyminen onnistuu opiskelujen ohessa niin hyvin. Monimuoto-opiskelu mahdollisti myös sen, ettei minun tarvinnut muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Suosittelen monimuoto-opintoja myös muille, koska se on joustava tapa opiskella uutta ammattia töiden ohessa ja on hienoa päästä Lappiin joka kuukausi lähijaksojen ajaksi. Metsätalousalaa suosittelen puolestani sen vuoksi, että työllistymisen mahdollisuudet ovat hyvät tulevina vuosina ja metsätalousalalla työtehtävien määrä on vaihtelevaa, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Kaikkien metsistä ja luonnosta kiinnostuneiden kannattaa lähteä opiskelemaan metsätalousalaa Lapin AMKiin.

- Juho Haveri-Heikkilä, metsätalouden monimuoto-opiskelija

Käytännönläheistä opiskelua luonnossa

Topi Karjalainen (metsätalous, kuva julkaisuun).jpgHakeuduin Lapin ammattikorkeakouluun opiskelemaan metsätalousinsinööriksi, sillä se tuntui luonnolliselta valinnalta, sillä myös aiempi koulutus on luontoon liittyvää. Sen vuoksi tämä oli myös oikeastaan ainoa ala joka kiinnosti, sillä luonto on edelleen lähellä sydäntä. Olen Rovaniemeltä kotoisin, joten opiskelupaikkakuntakin oli helppo valita. Sen lisäksi, että tämä oli lähellä ja ennestään tuttu kaupunki, niin tykkään asua Rovaniemellä. Täällä on selkeät neljä vuodenaikaa ja aina löytyy jostain jokin rauhallinen paikka jonne voi välillä vetäytyä. Etelä-Suomi ei houkuta minua ollenkaan.

Metsätalous on alana erittäin käytännönläheinen. Opintoihin kuuluu perusopintojen lisäksi paljon metsässä opiskelua, myös osa luennoista pidetään metsässä. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia, sillä ei niitä asioita oikein voi muuten oppia. Kasvit ja puut tulevat paljon paremmin tutuksi kun niitä pääsee metsässä itse tutkimaan ja tunnustelemaan, sen sijaan että opiskelisi vain kirjasta. Teoriaakin opintoihin tietysti kuuluu, mutta sekin vain vahvistaa ja antaa pohjaa käytännön työlle. Näin ollen kaikissa opiskeltavissa aineissa on puolensa, kun ne ovat hyvin sidoksissa toisiinsa.

Syksyisin opiskelu tapahtuu metsässä ja talvella on sitten enemmän niitä perinteisiä luentoja. Olemme tehneet myös erilaisia projekteja opintojeni aikana, yhden niistä muistan todella hyvin, siinä teimme metsäsuunnitelmia ihan oikeaan käyttöön. Se oli mukavaa ja mielenkiintoista. Lisäksi käymme pari kertaa vuodessa alaan liittyvillä tutustumiskäynneillä eri paikkakunnilla.

Opintoihin sisältyy käytännönläheisen oppimistyylin lisäksi myös paljon harjoittelua. Ensimmäisen vuoden käytännön harjoitteluun kuuluu pää-asiassa taimikon hoitoa. Toinen harjoittelu puolestaan keskittyy jo enemmän insinöörin työhön, sillä siihen kuuluu muun muassa tila arviointia ja metsäsuunnitelmien tekoa. Oikea työ opettaa mielestäni kaikkein parhaiten ja opinnoissa suoritetut harjoittelut työllistävät myös hyvin kesän ajaksi.

Työllistymismahdollisuudet ovat muutenkin alalla hyvät ja valinnan varaakin on yllättävän paljon. Tältä alalta voi esimerkiksi työllistyä metsänhoitoyhdistyksiin tai metsä- ja ympäristöalan yrityksiin. Esimerkiksi Stora Enso on yksi iso työllistäjä tällä alalla. Itselläni ei ole vielä ainakaan mielessä mitään tiettyä paikkaa, jonne haluaisin valmistumisen jälkeen hakeutua töihin. Toisaalta mikä vain alan työpaikka kelpaa, tärkeintä on että saa tehdä töitä.

Mielestäni alaa voi tulla opiskelemaan kuka tahansa, ei tarvitse olla lainkaan aiempaa tietämystä tai osaamista metsätaloudesta, sillä opinnot aloitetaan ihan perusasioita, joita sitten pikku hiljaa syvennetään opintojen edetessä. Perusasioihin kuuluu esimerkiksi kasvien tunnistaminen, metsien tyypitys ja mittavälineiden käyttö. Opinnoissa jopa matematiikka liittyy jollain tapaa metsätalouteen.

Tämän vuoksi suosittelen alaa kaikille, joita käytännönläheinen oppimistyyli ja luonto kiinnostavat. Opiskelu on kaikin puolin vaihtelevaa sekä monipuolista. On mukavaa kun ei tarvitse aina istua koulussa neljän seinän sisällä, vaan saa olla metsässä. Opiskelu luonnossa tekee oppimisympäristöstä sopivasti rennon ja ainakin omalla kohdalla se on edistänyt oppimista tehokkaasti.

- Topi Karjalainen, metsätalouden opiskelija


LÄHELLÄ LUONTOA

haastattelukuva_Ville Karppinen.JPGMetsähommista olen ollut lapsesta asti kiinnostunut ja itse perehtyminen asiaan auttoi koulutuspaikan valinnassa. Metsätalousinsinöörin opinnot olivat minulle ainoa oikea uravaihtoehto. Vain tutkinnon avulla pääsen asioissa etenemään. Rovaniemi oli itselleni luontevin opiskelupaikka, minua ei Lapista saa mihinkään.


Opiskelu on ollut teoriapainotteista. Peruskursseja kuten matikkaa ja ruotsia ei olisi tarvinnut olla niin paljon, insinöörin työssä perus matemaattinen osaaminen ja loogisuus ovat tärkeimpiä voimavaroja. Tietotekniikan kurssit olivat hyödyllisiä, oppii uusia ohjelmia ja päivityksiä. Ne ovat opettaneet paljon. Ryhmätyöt ovat olleet myös mielekkäitä. Monenlaisia tehtäviä on tehty ja työt on jaettu niin, että se tekee kuka mitäkin parhaiten osaa, koska niin oikeissa töissäkin tehdään.

En ole vielä valmistunut, mutta toimin jo yrittäjänä. Aloitin metsätyöt jo 14-vuotiaana, joten perusasiat hoituvat kyllä. Kovin paljon en ole saanut hyväksilukuja omasta yritystoiminnasta, mutta olen saanut kehittää toimintaa sitä koulun kautta. Jos esimerkiksi toimin metsäpalveluyrittäjänä, minun on hallittava metsäneuvonta, jota koulussa opetetaan. Opiskelu tukee yritystoimintaa ja yritystoiminta opiskelua. Kaikki harjoittelut olen tehnyt omalle firmalle. Tällä hetkellä toimihenkilöharjoittelussa teen metsäsuunnittelua ja tila-laskelmien laatimista. Niissä määritetään mitä metsätila maksaa ja mitä siihen kuuluu. Nykyään metsäala on muuttunut ja metsänomistajan näkökulmista tehdään suunnitelmia sen mukaan, mitä painoarvoja omistaja tilalleen asettaa. Asiakaslähtöisyys on siis tärkeää, sillä tämäkin on palveluammatti. Asiakaspalvelupuoltakin opetetaan koulussa.

Ennen harjoitteluja meillä on kenttäkursseja. Niihin kuuluu perusmaastotyöskentelyä, johon liittyy mm. raportoinnit ja muut tietokonehommat. Projektina meillä on alkamaisillaan Muurolan kylämetsien suunnittelua. Suunnitelmat ovat jo valmiina, syksyllä toteutetaan se ja luovutetaan yhdistykselle. Hyvät metsäpuolenhommat ovat sellaisia, joissa on sekä käytännön homma ja siihen päälle vielä raportointi.

Metsätalousinsinöörin hommissa korostuu nykyään oma-aloitteisuus ja tuloshakuisuus. Kilpailu on kovaa, ja tässä työssä tulee muistaa se, että jos vertaa todistuksen numeroita ja ammattitaitoa, niin numeroista se ammattimaisuus ei välttämättä näy. Käytännön merkitys on suuressa asemassa mitattaessa ammattimaisuutta.

Jos on luonnonläheisestä ammatista kiinnostunut ja haluaa elämältä muutakin kuin pelkkää toimistotyötä, on varmasti oikea valinta hakeutua metsäpuolen insinööriksi. Mielestäni työssä on sopiva määrä sisätyötä, ulkohommia ja asiakaspalvelua. Aion itse jatkaa yrittäjänä niin kauan kuin mahdollista.

-Ville Karppinen, metsätalouden opiskelija