tyttokuva_banneri_1920x400px.JPG
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Hakijalle / AMK-tutkinnot / Geronomi, geronomikoulutus

Uutta näkökulmaa vanhustyöhön

Jaana Kolvanki (geronomi) kuva julkaisuun.jpgOlen tehnyt perushoitajan töitä 25 vuotta, joista 17 vuotta on mennyt vanhustyössä hoivahoidossa. Olin päättänyt että kun lapset saavat peruskoulunsa käytyä, on minun vuoroni lähteä opiskelemaan. Vanhustyö on edelleen minun juttuni, mutta halusin saada tehdä sitä nyt hieman eri näkökulmasta kuin aiemmin. Satuin tapaamaan geronomiopiskelijan vuoden 2012 keväällä eräässä koulutuksessa, ja hänen kanssaan juteltuani tiesin että tämä on se juttu mitä haluan opiskella. Päädyin opiskelemaan Lapin AMKiin, koska Kemin yksikkö oli lähin paikka täällä Pohjois-Suomessa missä geronomiksi voi kouluttautua.

Valitsin monimuoto-opinnot, sillä se tuntui tässä elämäntilanteessa parhaimmalta vaihtoehdolta kun se mahdollistaa opiskelun töiden ohessa. Monimuotoinen opiskelu on melko vaativaa, sillä opiskelu on niin paljon itsestä kiinni. Töiden ohessa opiskelu vaatii päättäväisyyttä ja kykyä organisoida ja aikatauluttaa tekemiset niin, että tehtävät saa tehtyä ja palautettua ajallaan. Kauempaa opiskelu ei ole ollut ongelma, sillä Oulusta pystyy helposti matkustamaan lähipäiville Kemiin, kuten myös Rovaniemeltä käsin opiskelevat matkustavat Kemiin päiväreissulle. Muutamat luokkatoverini, jotka tulevat kauempaa etelästä, yöpyvät Kemissä lähipäivien ajan.

Monimuoto-opintoihin kuuluu noin 3-5 kontaktipäivää kuukaudessa, ne ovat olleet joko lähipäiviä Kemissä tai netissä tapahtuvaa ilinc opetusta kotikoneelta käsin. Lähipäivillä Kemissä meillä on luentoja sekä käytännön harjoituksia, joita ei etänä ilincin kautta pysty tekemään. kotona tehtäviä kirjallisia tehtäviä on melko paljon, joiden tekemiseen menee aikaa ja jos on oikein monta tehtävää työn alla, menevät viikonloput ja muut vapaa hetket täysin koneella istuessa. Iltaluentoja meillä ei ole ollenkaan.

Ensimmäisenä vuonna opinnoissa keskityttiin gerontologiaan ja terveyspuolen opintoihin, kuten anatomiaan ja fysiologiaan, ensiapuun, terveystietoon, vuorovaikutustaitoihin, puheviestintään, toimintakykyyn, tietotekniikkaan ja niin edelleen. Ensimmäisenä vuonna pienet orientoivat harjoittelut minulla oli mahdollista suorittaa omalla työpaikalla. Toisen vuoden opintoihin kuului sitten muun muassa sosiaalipuolen opinnot kuten palvelujärjestelmät sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta, lääkeaineoppi, ravitsemusasiat ja englanti. Toisen vuoden keväällä oli sitten jo useamman viikon harjoittelu, kuten myös nyt kolmannen vuoden keväällä. Silloin toisen vuoden kevään harjoittelun yhteydessä meillä oli myös yksi isompi ryhmäprojekti, jolloin järjestimme Kemin seniorimessut. Kolmannen vuoden aikana olemme opiskelleet ruotsia, organisaatio osaamista, esimiestyötä, työyhteisöosaamista sekä innovaatioita. Viimeinen syventävä harjoittelu suoritetaan viimeisen vuoden syksyllä, mutta siitäkin on mahdollista muokata oman tilanteen mukaan. Opinnäytetyötä olen tehnyt jo hiljalleen toisen vuoden keväästä alkaen.

Itselleni opinnoissa aluksi tuotti haastetta tietokoneen välityksellä opiskelu ja se, että on pitänyt opetella tekemään kaikki työt oikeisiin pohjiin ohjeistusten mukaan. Myös oman ajankäytön suunnittelu, että selviytyy sekä töissä käymisestä että opiskelusta on lisännyt haastetta, sillä olen tehnyt 100 % kolmivuorotyötä opiskelun ohessa. Vapaapäivät ja lomapäivät olen käyttänyt siihen, että pääsen osallistumaan kontaktipäiville. Yhtään poissaoloa ei ole vielä tullut.

Mukavinta opinnoissa on ollut uuden tiedon saaminen ikääntymisestä ja kaikesta siihen liittyvästä sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Tykkään kontaktipäivistä, sillä silloin pääsee näkemään opiskelutovereita ja opettajia. Meidän luokallamme on ollut hyvä ryhmähenki ja luokasta löytyy monen eri ammattialan edustajia, joka on lisännyt erilaisten näkökulmien jakamisen. Monimuoto-opiskelussa parasta on, että saa itse aikatauluttaa tehtävien tekemiset oman jaksamisen mukaan.

Geronomi voi työskennellä monessa eri tehtävässä, esimerkiksi palvelunohjaajana, osastohoitajana, sosiaaliohjaajana, projektityöntekijänä, palveluesimiehenä, muistineuvojana, kotihoidonohjaajana tai palveluneuvojana. Uskon että valmistumisen jälkeen geronomille löytyy varmasti koulutusta vastaavaa työ, sillä koulutus on niin laaja-alainen. Esimerkiksi hyvinvointipalvelut tarjoavat edellä mainittuja työtehtäviä. Itseäni kiinnostaa eniten palvelunohjaus, mutta omasta vakituisesta työpaikasta en silti luovu ennen kuin on varmasti uusi työpaikka tiedossa.

Geronomi opinnot ovat kehittäneen hyvin ammattiosaamistani, vaikka vanhustyö olikin minulle alana jo ennestään tuttu, sillä teoriaopinnoista olen oppinut valtavasti uutta ja harjoittelujaksot ovat syventäneet vielä kaikkea oppimaani tietoa ja osaamista käytännössä. Suosittelen monimuoto-opintoja varsinkin sellaisille, jotka aikovat käydä töissä opiskelujen ohella. Geronomi opintoihin puolestaan suosittelen hakeutumaan, jos kokee kiinnostusta ikääntymiseen liittyvistä asioista ja haluaa vanhustyön tekemiseen uutta näkökulmaa.

- Jaana Kolvanki, geronomi monimuoto-opiskelija

Monipuolista vanhustyön opiskelua

haastattelukuva_Tiia Tolppanen.JPG

Hakeuduin opiskelemaan geronomin koulutusohjelmaan, koska olen kiinnostunut vanhustyöstä. Olen aina tiennyt, että sosiaali- ja terveysala on minun juttuni. Mietin aluksi sairaanhoitoa, mutta suuntautumisvaihtoehdoista ei löytynyt vanhustyötä. Koulussa onnekseni huomasin, että tämähän on juuri sitä mitä olen aina halunnutkin tehdä. Aloittaessani opinnot, koulutusta järjestettiin vasta toista kertaa Kemissä. Toiseksi lähin paikka olisi ollut Seinäjoella, mutta en halunnut muuttaa Lapista pois. Veljenikin asuu Kemissä, joten sitä kautta löytyi myös tuttuja. Sairaanhoitajaksi valmistunut ystäväni antoi lisäksi hyvää palautetta koulusta, joten oli helppo valinta aloittaa opinnot Kemissä. Opinnoissa on monipuolinen sisältö ja saimme laajan kokonaiskuvan vanhustyössä tarvittavasta osaamisesta ja erilaisista näkökulmista. Työyhteisöosaamisen kurssi on jäänyt mieleen itselleni tärkeänä ja mielekkäänä kurssina. Kurssilla teimme paljon ryhmätöitä ja opettajat pyrkivät aktivoimaan opiskelijoita. Harjoittelupaikoissamme saimme voimauttaa työyhteisöjä, ja pohtia niiden hyviä puolia.

Lähes kaikilla kursseilla oli jotain aktiviteettia, koska opettajat halusivat keskusteluja aikaan. Luokassamme ikäjakauma oli 19 – 55, joten ikähaitari oli kohtalaisen suuri. Meillä oli paljon vapaamuotoisia kursseja, jotka sisälsivät muutamia luentoja, osallistavia tehtäviä ja erilaisia workshopeja. Kyseiset kurssit palvelivat eniten omaa osaamistani. Gerontologiaa, eli vanhustutkimusta meillä oli myös muutama kurssi. Tutkimuksissa tarkasteltiin mm. ikäihmisen toimintakykyä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen lähestymistavan kautta. Varsinkin psykologian koin mielenkiintoiseksi. Parasta on ollut se, että tulin opiskelujen aikana varmemmaksi siitä, että olen nyt oikealla alalla, teen hyvää työtä ja olen saanut loistavaa opetusta. Projektiharjoittelu mahdollisti vielä sen, että minunkin oli pakko ujona tyttönä uskaltaa nousta esille ja tehdä asioita, eikä jäädä vaan taka-alalle.

Geronomin koulutusohjelmassa meillä oli mahdollisuus päästä myös opintomatkalle. Koulutusohjelmasta valittiin kymmenen opiskelijaa Erasmus Intensive-ohjelmaan. University of South-Bohemia Tsekissä otti meidät, sekä brittiläisiä ja unkarilaisia opiskelijoita ohjelman kautta kahden viikon vierailulle. Viimeistään siellä sain intensiivikurssin myös englantia. Matkan aikana meillä oli paljon workshopeja, luentoja ja muita tehtäviä. Päivät venyivätkin lähes aina kaksitoistatuntisiksi. Viikonloput olivat onneksi vapaita, joten ehdimme myös tutustua kaupunkiin ja kierrellä lähiympäristössä. Itselleni jäi positiiviset muistot kyseisestä reissusta. On mahtavaa, että opiskelijoille annetaan tällaisia mahdollisuuksia opiskelujen aikana.

Jos tietää valmiiksi, että vanhus työ on se oma juttu, suosittelen ehdottomasti hakeutumaan kyseiseen koulutusohjelmaan. Kurssitarjonta on monipuolinen ja kattava, joten tässä kasvaa alan asiantuntijaksi. Voin olla samalla sekä hoitaja, että palveluiden kehittäjä. Itselleni tämä oli juuri oikea valinta. Koen että opiskelu antoi tämänhetkiseen työhön hyvät valmiudet ja oikeastaan myös kaikkiin muihin töihin mitä itsenäni kiinnostaisi hakeakin. Geronomi voi toimia myös lähihoitajana, mutta parasta on päästä tekemään sitä oman alan työtä johon on kouluttautunut. Jatkokoulutuskin on mahdollista. Yliopistossa voi opiskella gerontologiaa, ja ylemmässä ammattikorkeakoulussa (YAMK) olisi myös meille soveltuvia koulutuspolkuja. Olen miettinyt jatko-opiskelua, mutta tykkään työnteosta tällä hetkellä enemmän. Alalle työllistyminen riippuu omasta aktiivisuudesta, ja harjoittelupaikkoihin voi varmasti työllistyä jos on tehnyt työnsä hyvin. Nykyisen työni sain harjoittelupaikan kautta.

Ikäihmisten määrän lisääntyminen lisää myös geronomien tarvetta. Toivon, että ihmiset ja organisaatiot huomaavat ennen pitkää, että geronomi on vanhustyön kehittämiseen se, joka ymmärtää vanhuksen parhaan. Osaamme katsoa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista puolta, sekä sovellamme fysioterapiaa ja kuntouttavaa työotetta. Esimerkiksi sairaanhoitajilla ei välttämättä ole osaamista niin pitkälle. Haluaisin olla kehittämässä vanhuspalveluita, mutta mahdollisuuksia on melko vähän. Hankkeita tai projekteja menee silloin tällöin, mutta niitäkään ei niin useasti ole, että voisi aina saada töitä. Geronomi-opinnot voi suorittaa myös aikuissovelluksena. Nuorten koulutusta ei järjestetä vähän hakijamäärän vuoksi, sillä monet haluavat sairaanhoitoalalle. Mielestäni koulutusalaa pitäisi markkinoida enemmän. Tämä ei ole mielestäni samaa kuin vaippojen vaihto, vaan hoitotyönäkin antoisimmasta päästä. 

-Tiia Tolppanen, geronomi

Palveluohjaaja auttaa ikäihmisiä

Geronomiksi Lapin ammattikorkeakoulusta valmistunutta Pilvi Niemeä haastateltiin Meän Tornionlaakso -lehteen. Pilvi kuvailee työtään:

- Teen kotikäyntejä pääasiassa ikäihmisten luona, mutta sen lisäksi työhöni kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaisvierailut. Vierailujen tärkein tehtävä on palvelutarpeen kartoitus: selvitän millaisia palveluja voimme tarjota kuntalaisille ja miten voimme auttaa heitä mahdollisimman hyvin. Yhteydenotot voivat tulla suoraan avuntarvitsijoilta, omaisilta, terveyskeskuksen kautta tai vaikkapa palvelutalon sisältä. Asiakkaan avuntarpeesta riippuen hänelle tarjotaan kartoituksen jälkeen joko kunnan kotipalvelua, tai sitten ohjataan yksityisen palvelutarjoajan luokse.

Yksi tehtäväkenttään sisältyvä alue on omaishoidon tuki. Kehitysvammaiset ovat usein tässä ryhmässä. Lisäksi kaikenlainen asiaan liittyvä ohjaus ja neuvonta, kuten vaikkapa ikäihmisten eri tukien selvittäminen, kuuluvat tehtävänkuvaan. Eläkkeensaajien  hoitotuki ja kotitalousvähennykseen liittyvät asiat ovat monesti esille nousevia kysymyksiä. 

- Ohjaus ja neuvontatyö kuuluvat työhöni kiinteästi. Lähden kiertämään kentälle myös mahdollisimman pian. Näin niin asiakkaat kuin paikkakuntakin tulevat tutuiksi. Työ vaatii ihmisten luottamista, ja sen saa vain tapaamalla heitä.

 Lisää Pilvistä: http://www.tornionlaakso.net/fi/uutiset/palveluohjaaja-pilvi-niemi-auttaa-ikaihmisia