Lapin%20AMK%20pohjoisen%20tekijat%20blogikuvitus.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi / Epäonnistuneen verkkotiimin kuolinsyytutkimus

Epäonnistuneen verkkotiimin kuolinsyytutkimus

27.6.2017



Jäminki_Seija net.jpg
FT Seija Jäminki toimii lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla.

Lapin AMK on nostanut arvoissaan yhteisöllisyyden ja etäisyyksien hallinnan tärkeäksi kehityskohteeksi. Linjaus haastaa opiskelu- ja työkulttuuriamme etenkin verkkoympäristöissä.

 

Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn katapultit

Syyt painopisteisiin taitavat olla kaikille selvät; muutokset yhteiskunnassa, kaikkien toimijoiden huomioiminen ja uudenlainen työn organisointi edellyttää, että kaikki pääsevät mukaan samaan junaan.

Kuulostaa helpolta mutta kokemukset osoittavat, että yhteisöllisyyden alle mahtuu kaikkea maan ja taivaan välillä.

En lähde tieteellistämään käsitettä ”yhteisöllisyys”; mielestäni se tarkoittaa yksinkertaisesti yhteen hiileen puhaltamista, tiimityöskentelyä tai vaikkapa talkootyötä, tuota vanhojen kyläyhteisöjen hyvin hallitsemaa taitoa. Kun ponnistelemme yhdessä vastuullisesti jaetun päämäärän eteen, pystymme luomaan uusia palveluja ja tuotteita ja tyydyttämään tekijöiden luomisvimmaa.

 

Yhteisöllinen toimintakulttuuri

Mitä yhteisöllisyys verkossa edellyttää? Ensiksikin tarvitsemme hyvän toimintakulttuurin ja tahtotilan tehdä yhdessä jotain ja ymmärrämme erilaisten alojen ja ihmisten tuoman lisäarvon.

OnCreate-verkostossa toimivat eurooppalaiset verkko-opetuksen pioneerit havaitsivat tutkimuksissaan, että verkkoyhteisöllisyys edellyttää monenlaista osaamista. Englanninkielessä käytetään sanaa ”Soft skills”; meilläpä ei taida edes olla termiä käsitteelle.

Minä kuvaan termillä ”Soft skills” sellaista osaamista, joka ei liity itse teemaan tai sisältöön vaan osaamisella tarkoitetaan yksilön kykyä toimia uudenlaisissa verkostoissa verkossa. Jos nämä taidot sivuutetaan, kuten niin usein tehdään, digikulttuuriin astuminen on vaikeaa.

 

Soft skills-osaaminen

Mitä nämä ”Soft skills”-taidot sitten ovat. Mielestäni osaamisalueita on vaikea priorisoida, ne limittyvät ja ovat toisistaan riippuvaisia.

Alkuvaiheessa välttämätöntä on ryhmäytyminen, yhteiset pelisäännöt ja sitoutuminen ryhmän tavoitteisiin. Sääntöjä luodaan helposti mutta tosipaikan tullen niiden noudattaminen onkin jo toinen juttu. Vapaamatkustajat koettelevat ryhmän toimintaa ja motivaatiota mutta harvoin nämä matkustajat hyväksyvät toiminnan puutteen seuraukset.

Hyvä ryhmänvetäjä toimii iskunvaimentajana mutta helpointa olisi, jos välttämättömät perusasiat opittaisiin jo alkuvaiheessa.

Tästä pääsemmekin seuraaviin motivaatiota haastavaan tekijään eli luottamukseen ja empatiaan. Jos luottamus on menetetty, leikkikavereita ei tahdo löytyä.

Tietyissä kulttuureissa panostetaan entistä enemmän silloin kun työskentelyyn liittyy muitakin henkilöitä. Valitettavasti näin ei ole Suomessa: ”ainahan se joku toinen voi homman tehdä”.

Luottamushaaste voi koskea myös organisaation johtoa; työntekijät pitää saada työskentelemään tietyssä tilassa, valvovan silmän alla, jolloin etätyöskentely tiimeissä on hankalaa. Onneksi verkossa jälki jää ja erilaisilla analyysi-työkaluilla voidaan osoittaa tekijät.

 

Läsnäolo ja osallistuminen

Näynkö, kuulunko, olenko siis lainkaan olemassa? Eräs tärkeä seikka verkkotyöskentelyssä on ”läsnäolo”.

Opiskelijoiden palautteiden mukaan se edellyttää osallistumista ja panosta sessioiden aikana. Opettaja tai ohjaaja voi tukea läsnäolon tunnetta hyödyntämällä palautetoimintoja tai muita ohjelman työvälineitä. Verkon mahdollisuudet ja ryhmän koko voivat olla haastavia ja vaikka kameran käyttö tuo mukavan lisän toimintaan, tuloksena voi olla Aku Ankan puhetyyli.

Yhteisölliset verkko-ohjelmat virtuaalitiimin käytössä

Verkossa tarvitsemme hyvät välineet mutta viralliset järjestelmät eivät aina tue yhteisöllisyyttä.

Kansainvälisillä yrityksillä on lisenssit toimiviin verkko-ohjelmiin, jossa eri mediaan pohjautuvia työkaluja voidaan helposti ja tehokkaasti integroida keskenään ja säästää aikaa byrokratialta ja sähläykseltä. Aikaa säästyy kun työläät dokumentit syntyvät työskentelyn lomassa, eikä tietoja tarvitse jälkikäteen hakea.

Valitettavasti yksilöpohjaiset ohjelmistot ovat vielä ainakin vanhemmalla väestöllä käytössä ja kehittämisen paikka olisikin tarjolla useissa organisaatioissa.

 

Virtuaalitiimien johtaminen

Tulevaisuudentutkija Linda Gratton väittää, että parasta olisi olettaa, että virtuaalitiimi epäonnistuu. Silloin ei pety. Hänen mukaansa syy epäonnistumiseen johtuu siitä, että tiimi jätetään yksin ilman ohjausta.

Työyhteisöistä löytyy autonomisia tiimejä, jotka pystyvät toimimaan ilman ohjausta mutta aloittavat tiimit tarvitsevat apua ja tukea.

Kun hyödynnämme yhteisöllisiä verkkotoimintoja, ryhmän toimintaa on helppo piipahtaa katsomassa ja usein riittää kun kommentoi onko suunta oikea vai pitääkö tehdä korjausliikkeitä.

Vuorovaikutus, palaute ja yhteisölliset työvälineet mahdollistavat napakan yhteistyön ja vuorovaikutuskin voi olla joko henkilöiden välistä vuorovaikutusta tai ohjelmien mahdollistamaa viestintää. Peukuttaminen on varmaan tavallisin keino osoittaa hyväksyntää, vaikka joissakin kulttuureissa käyttö aiheuttaakin närää.

Ohjaustoimiin kuuluvat myös erilaisten työvälineiden käytön opastaminen mutta mielestäni ei kannata ottaa käyttöön välineitä, joiden käyttö edellyttää tuntien opiskeluja. Tärkeää on jakaa tietoa tiimin jäsenten välillä ja kun on tärkeää jaettavaa koko ryhmälle, tulokset voidaan jakaa sekä samanaikaisissa että eriaikaisissa ohjelmissa. Kun digitaalisen yhteisöllisyyden perusteet opitaan jo koulutuksen aikana, valmistuneet voivat toimia tulevaisuuden työpaikoissa ja kuntasektorilla.


….
Hyödynnän kuvauksessani OnCreate-verkostossa tuotettua tietoa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta että Lapin AMKin kaupan ja kulttuurin verkko-opiskelijoiden mielipiteitä usealta Team meetings-opintojaksolta.
OnCreate: http://colab.lincoln.ac.uk/oncreate/
Stockleben, B., Thayne, M., Jäminki, S. et al. Towards a framework for creative online collaboration: A research on challenges and context. Teoksessa Educ Inf Technol (2017) 22: 575. doi:10.1007/s10639-016-9483-z. Sähköinen versio http://link.springer.com/article/10.1007/s10639-016-9483-z?wt_mc=alerts.TOCjournals
OnCreate was co-funded by the European Union through the ERASMUS+ programme under grant agreement 2014-1-DE01-KA203-000706.




Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!