Lapin%20AMK%20pohjoisen%20tekijat%20blogikuvitus.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi

Kaupunkien älykkäät mobiiliratkaisut - onko niitä jo olemassa?

17.10.2017



Saloheimo Mika.jpg
YTM Mika Saloheimo on markkinoinnin lehtori Lapin AMKin Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla ja työskentelee EAKR-rahoitteisessa Digitaaliset älykkäät mobiiliratkaisut -hankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää, testata ja levittää uudenlaista lähestymistapaa elämyksellisiin ja osallistaviin (matkailu)kokemuksiin käyttäen hyväksi Smart City -konsepteja.


Älykkäät mobiilisovellukset kaupunkiympäristöissä

Digitaaliset Älykkäät mobiiliratkaisut -hankkeessa kehitetään mobiilisovellusta, joka palvelisi kaupunkien asukkaiden ja niissä vierailevien matkailijoiden tarpeita. Älypuhelimista ja mobiilisovelluksista on tullut arkipäivää ja ihmiset käyttävät internetiä yhä enemmän nimenomaan älypuhelimen kautta.

Smart City -teeman alla innovoidaan ympäri maailman uusia sovelluksia, joilla kaupunkiympäristöistä tehdään älykkäämpiä. Älykkyyttä voidaan lähestyä esim. kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien, elämänlaadun, liikenteen ja talouden näkökulmista (ks. http://www.smartcityexpo.com/en/ ja https://6aika.fi)

Sovellukset on suunnattu kaupunkien asukkaille, mutta myös niissä vierailijoille. Lappi on suosittu matkailukohde, joten vierailijoiden merkitys sovellusten käyttäjinä oletettavasti korostuu Lapin kaupunkiseuduilla. Hankkeen pilottikaupunkina toimii Tornio.

Benchmarkkaus - mitä muualla on tehty?

Benchmarkkaus on tehty kevään 2017 aikana ja siihen valikoitiin mukaan pääasiassa pohjoismaisia kaupunkeja. Sovellukset on haettu Applen App Storesta ja testattu iPhone SE -laitteella. Mukaan on otettu maksuttomia sovelluksia.

Saloheimo kuva 1.jpg


Kaupunkien sovellukset eivät ole näkyvillä App Storen Top-listoilla. Matkailu-kategoriassa suosituimpia sovelluksia ovat esim. joukkoliikenteeseen ja hotellimajoitukseen liittyvät sovellukset. Lisäksi mukana on matkavinkkejä tarjoavia sovelluksia, kuten Tripadvisor. Suurempien kaupunkien, kuten Lontoon matkaoppaat löytyvät myös listoilta.

Kaupunkien asukkaat ja niissä vierailevat matkailijat oletettavasti etsivät sovelluksia kaupungin nimellä. Sovelluksia voidaan myös tarjota verkkosivujen kautta, kun niitä selataan mobiililaitteella.

Tornio-hakusanalla App Storesta löytyy kaksi sovellusta: Sealapland App ja Northern Lights Alert Kemi-Tornio (maksullinen). Nämä ovat selkeästi matkailijoille suunnattuja sovelluksia. Revontulien näkemisestä ilmeisesti ollaan valmiita maksamaan myös sovelluksissa.

Kaupungeissa sijaitsevien yritysten tietojen tulisi olla nähtävillä käytännössä useammalla alustalla, esim. Google Mapsissa, Tripadvisorissa ja toisaalta myös kaupunkien omissa sovelluksissa. Tämä tarkoittaa tietysti lisätyötä yrityksille. Perustiedot ovat kuitenkin melko muuttumattomia, joten niiden lisääminen riittää kerran ja päivitykset tarpeen mukaan. On tietysti mahdollista, että alustat tarjoavat avoimia rajapintoja tietoihin, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää muissa sovelluksissa.

Kaupunkien appit esittelyssä


Meijän kaupunni
Saloheimo kuva 2.jpg

Oulun asukkaille suunnattu sovellus, jonka avulla voidaan kerätä mielipiteitä ja ideoita lyhyesti ja yksinkertaisesti. Mahdollistaa dialogin asukkaiden ja hallinnon välillä. Vaatii rekisteröitymisen. Käyttää Future Dialogin sovelluspohjaa, joka ilmeisesti voidaan lisensoida sitä tarvitseville kaupungeilla.

Lulebo
Saloheimo kuva 3.jpg

Luulajan asukkaille ja sinne muuttaville suunnattu sovellus, joka keskittyy kaupungin tarjoamiin asumispalveluihin. Sovelluksen kautta tulee push-ilmoitukset esim. vesikatkoksista. Vapaita asuntoja voi selata sen kautta. Mielenkiintoinen lisä on opastusvideot esim. palovaroittimen toimivuuden tarkistamiseen.

Visit Tampere
Saloheimo kuva 4.jpg

On nimestäkin päätellen matkailijoille tarkoitettu sovellus. Se näyttää säätilan ja sen kautta voi selata tapahtumia ja kohteita. Ensisijaisesti niitä näytetään oman sijainnin läheisyydestä. Toissijaisesti niitä voi selata kategorioittain. Lisäehtoina voi käyttää etäisyyttä ja tapahtuman ilmaisuutta. Tapahtumia ja kohteita voi lisätä suosikkilistalle.

Tromso Official City App
Saloheimo kuva 5.jpg

Sovellus on näyttävä ja se lataa paljon kuvia ensimmäisellä käyttökerralla. Sovelluksen käyttöliittymä erottuu muista designiltaan. Se on selkeästi suunnattu matkailijoille. Sovellus myös vastaanottaa tietoja beaconeiden avulla, mutta tästä ei ollut tarkempaa kuvausta saatavilla. Sovellus näyttää kaupungin lämpötilan. Kohteita ja tapahtumia voidaan hakea sijainnin läheltä, teemoittain tai kalenterista. Niitä voidaan tallettaa suosikkilistalle. Ostokset ja asiointi tapahtuu sovelluksen ulkopuolella, verkkosivustolla.

LahtiMOB
Saloheimo kuva 6.jpg


Sovelluksen avulla voi selata Lahden kaupungin tarjontaa kategorioissa kulttuuri, liikunta, luonto, tapahtumat ja vapaa-aika. Etäisyys palveluihin ilmoitetaan ja niitä voi tarkastella kartalla. Palveluista on tarjolla perustiedot, 2 kuvaa ja lyhyt tekstiesittely. Tapahtumien osalta sovellus ohjaa menoinfo.fi-palveluun, suodattaen sieltä näkyviin Lahden tapahtumat. Kohteita voi lisätä suosikkilistalle.

CitiAct
Saloheimo kuva 7.jpg


Sovelluksen avulla kaupungin asukkaat voivat ottaa puhelimellaan kuvia viallisista katulampuista, rikostapauksista, kaatuneista puista, vandalismista, huonokuntoisista teistä ja välittää ne CitiSense-palvelun kautta kaupungin viranomaisille. Kaupungin täytyy siis liittyä kyseiseen palveluun. Näiden lisäksi voidaan mitata teiden kuoppaisuutta ja ympäristön melutasoa puhelimen mikrofonia ja liikesensoreita hyödyntäen.

Helsinki-sovellus
Saloheimo kuva 8.jpg


Sovelluksen avulla voi yksinkertaisesti jättää palautetta tai kehitysehdotuksia kaupungille ja selata muiden jättämiä palautteita. Palautetta voi antaa laajasti eri teemoista ja niihin voidaan sisällyttää sijainti sekä liittää kuvia. Jätetyt palautteet ovat pitkälti vikailmoituksen omaisia. Niissä näkyy kaupungin antama vastine ja asian käsittelyn vaihe.

Kuusamo TALVI
Saloheimo kuva 9.jpg


Sovelluksen avulla voi selata Kuusamon palveluja, tässä erityisesti matkailijoille suunnattuja palveluja. Esim. ravintoloista on perustietojen lisäksi laajempaakin kuvausta. Palveluita voi kategorioittain sijainnin läheltä. Tarjolla on myös alennuksia paikallisilta yrityksiltä. Lisäksi löytyy säätietoja, rinnetietoja ja voi selata alueen matkailulehteä. Sovellus käyttää push-viestejä. Sovellukseen voi kirjautua sisään Facebook-tunnuksilla.

Kul i Malmö
Saloheimo kuva 10.jpg


Mitä kivaa voi tehdä Malmössä? Tekemiset on luokiteltu ja niiden selaaminen helppoa. Niitä voi rajata myös ikäsuosituksen mukaan. Ne on sijoiteltu kartalle ja niitä voi etsiä oman sijaintinsa läheisyydestä. Lisäksi tekemiset saa kalenterinäkymään. Kiinnostavat jutut voi tallentaa suosikkilistalle. Niille voi myös asettaa muistutuksen, jotta ei myöhästy tapahtumasta. Sovellus toimii Facebook-kirjautumisella. Facebookiin voi jakaa suosikkejaan. Ystävien suosikit ovat myös nähtävissä.

Umeå
Saloheimo kuva 11.jpg


Kaupunkilaisille suunnattu sovellus. Käyttäjä voi muokata aloitussivua ja nostaa sinne haluamiaan toimintoja. Voidaan selata kaupungin tiedotteita, yhteystietoja, tapahtumakalenteria, aukioloaikoja, koulujen ruokalistoja, avoimia työpaikkoja, pöytäkirjoja. Sovellus tarjoaa muutamia palveluja myös kaupungin työntekijöille. Sovelluksen kautta pääsee verkkosivulle, jonka kautta voi seurata valtuuston kokouksia. Sovellus käyttää myös push-ilmoituksia.

Vikailmoituksia varten on oma sovelluksensa. Sen avulla voi tehdä vikailmoituksen teiden, reittien, puistojen ja valaistuksen kunnosta. Ilmoitukseen voi liittää kuvan ja sijainti tunnistetaan.

FritidUmeå
Saloheimo kuva 12.jpg


Sovellus tarjoaa näkymän kaupungin vapaa-ajan palveluihin, mm. ulkoilualueisiin, tulipaikkoihin, hiihtolatuihin, liikuntapaikkoihin ja kokoustiloihin. Näitä voi selata kategorioittain tai kartalta. Niistä voi kerätä oman suosikkilistan. Säätiedot ovat myös saatavilla.

Muita aiheeseen liittyvä appeja

Inviita
Saloheimo kuva 13.jpg


Tarjoaa karttapohjaisesti kohteita ja inspiraatiota seurustelua, urheilua, ruokaa ja romantiikkaa varten. Toimii Facebook-kirjautumisella. Käyttäjät voivat luoda omia listojaan kohteista. Listat ovat myös muiden nähtävillä. Selailun lisäksi myös varausten tekeminen on mahdollista. Tiedot haetaan Foursquare-palvelusta. Yritysten tulisi olla siis siellä esillä. Yritykset voisivat myös luoda omia listojaan tietyistä teemoista.

Yhteenveto ja johtopäätöksiä

Edellä esitellyt sovellukset eivät ehkä ole täysin kattava esitys kaikista pohjoismaisten kaupunkien sovelluksista, mutta mukaan on valittu laaja kirjo erilaisia sovelluksia havainnollistamaan eri mahdollisuuksia.

Kaupunkisovelluksista voidaan havaita eroja seuraavilla ulottuvuuksilla:

• Kohderyhmä. Jotkut sovellukset ovat selkeästi suunnattu kaupungin asukkaille. Vapaa-ajan palvelut kiinnostavat myös matkailijoita.

• Sisältö. Jotkut sovellukset keskittyvät nimenomaan kaupunkien tarjoamiin, julkisiin palveluihin. Toiset taas korostavat yritysten tarjoamia palveluja.

• Sovellusten määrä. Tehdäänkö yksi laaja sovellus, vai useita sovelluksia, joilla on yksi selkeä käyttötarkoitus?

• Viestinnän yksi- tai kaksisuuntaisuus ja tiedon jakaminen. Jotkut sovellukset ovat yksisuuntaisia, eli käyttäjä selaa lähinnä sisältöä. Jotkut sovellukset taas keskittyvät siihen, että otetaan tietoa (tekstiä, kuvia, sijaintietoja) vastaan käyttäjältä. Lisäksi joissain voidaan jakaa tätä tietoa sovelluksen kaikille käyttäjille.

• Sijainnin hyödyntäminen. Tätä käytetään yleisesti esim. sisällön suodattamisessa.

• Ilmoitukset. Tämä on myös melko yleisesti käytössä ainakin siitä päätellen, että sovellukset pyytävät käyttöoikeuksia ilmoitusten näyttämiseen puhelimen näytöllä.

• Muun teknologian hyödyntäminen. Esimerkiksi beacon-teknologiaa hyödynsi tässä vain yksi sovellus. Mikrofonia ja liikesensoreita hyödynsi sitäkin vain yksi sovellus.

Näiden ulottuvuuksien suhteen täytyy kaupunkien tehdä valintoja. Oman ulottuvuutensa asettaa tietysti olemassa olevan teknologia: miten mobiilisovellus suhteutuu muihin kaupungin järjestelmiin. Matkailusovelluksia voivat tuottaa myös yksityiset yritykset alueella, joten myös näiden tilanne tulisi tarkastella. Sovelluksen kehittämiseen ja ideointiin on myös syytä osallistaa kaupunkien asukkaat ja siellä toimivat organisaatiot.


Lähteitä

https://blogi.eoppimispalvelut.fi/elavalappi/valkky-mobiilisovellus/digitaaliset-alykkaat-mobiiliratkaisut-hanke/

http://www.stat.fi/til/sutivi/2016/sutivi_2016_2016-12-09_tau_012_fi.html

http://www.dentsuaegisnetwork.fi/Media/DentsuAegisNetworkNewsDetaila/2016/2016-09-29



CDIO insinöörikoulutuksessa

10.10.2017



Pikkarainen ja Kantola.jpg
DI Ari Pikkarainen on konetekniikan lehtori ja TkL Lauri Kantola tekniikan koulutusvastaava Lapin ammattikorkeakoulussa Kemissä.

CDIO

Lapin AMK:n tekniikan yksikkö Kemissä on ollut mukana maailmanlaajuisessa CDIO-verkostossa jo useita vuosia. CDIO on lyhenne sanoista C (conceive), D (design), I (implement) ja O (operate). CDIO sai alkunsa vuonna 1997 MIT:ssä ja sen tavoitteena on uudistaa insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Tätä varten perustettiin komitea, joka koostui teollisuuden edustajista, yrityksistä, erilaisten akateemisten instituuttien edustajista ja erityisesti insinöörikoulutukseen keskittyvistä oppilaitoksista.

Maailmanlaajuinen organisaatio koostuu tällä hetkellä 138 korkeakoulusta ympäri maailmaa.

Pikkarainen A ja Kantola L Kuva 1.jpg
Kuva 1. CDIO-oppilaitokset maailmanlaajuisesti (www.cdio.org)

CDIO:n keskiössä on insinöörien koulutuksen ja oppimisen viitekehys, joka nojautuu 12 eri standardiin, joita sovelletaan koulutuksen kehittämiseen sekä opetussuunnitelman sisällön luomiseen ja soveltamiseen.

Joka vuosi järjestetään CDIO-konferenssi jossain verkoston jäsenkoulussa. Vuonna 2017 kunnian sai Calgaryn yliopisto Kanadassa. Konferenssiin kokoontuu jäsenkouluista henkilöitä tarkoituksenaan jakaa hyvä käytänteitä ja kokemuksia CDIO-periaatteen soveltamisesta koulutuksessa. Konferenssit koostuvat konferenssipaperien esityksistä, posteriesityksistä sekä lukuisista työpajoista, tutustumisista ja vierailuista.


CDIO-konferenssi ja LOVO-hanke

Lapin AMK:n konetekniikan koulutus osallistuu 2016–2017  ESR–hankkeeseen nimeltä LOVO (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut), jossa on mukana Lapin AMK:n lisäksi Lapin Yliopisto, Ammattiopisto Lappia, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Tornion kansalaisopisto. Hankkeen tavoitteena on luoda Lappiin enemmän oppijakeskeisempää koulutusta, digitaalisia oppimisen välineitä sekä hyödyntää verkon mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Lapin AMK:n koulutus osallistuu hankkeeseen pilotilla, jonka tavoitteena on CAD-koulutuksen monipuolistaminen monimuotokoulutuksessa käyttäen erityisesti käänteisen luokkahuoneopetuksen (flipped classroom) periaatetta. Tämä valittiin tämän vuoden CDIO-konferenssipaperin aiheeksi, sillä CDIO -konferenssin teema oli tänä vuonna ”Engineering Education in the Digital Age”.

LOVO-pilotti soveltui mitä parhaiten CDIO-konferenssin aiheeksi ja näin saimme pilotille myös kansainvälistä näkyvyyttä. Konferenssipaperimme aihe oli ”Developing Distance Learning in Computer Aided Design”.

Paperissa käymme läpi LOVO-hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja erityisesti flipped classroom -menetelmän näkökulmasta katsottuna. Lisäksemme paperin kirjoittamiseen osallistui Anu Pruikkonen, joka toi mukanaan kaivattua näkemystä ja osaamista erityisesti etäoppimisen näkökulmiin ja teoriaan.

Matkalle Kanadaan lähdettiin Oulun kentältä lauantaina 17.6. ja lento Calgaryyn kulki Helsingin ja Lontoon kautta. Vaikka nimellisesti olimme saman päivän aikana perillä, kesti matka 9 tunnin aikaeron vuoksi noin 17 tuntia. Calgaryyn laskeuduimme kello 20:00 paikallista aikaa. Otimme taksin lentokentältä hotellille, kirjauduimme sisään, söimme illallisen ja menimme nukkumaan aikaeroa pois. CDIO-konferenssi alkoi seuraavana päivänä.

Sunnuntaina pääsimme tutustumaan Calgaryn keskustaan, josta ehkä mieleenpainuvin osa kaupungin lukuisat pilvenpiirtäjät. Illalla osallistuimme konferenssin avaustilaisuuteen, jossa puhujana oli mm. Ron Hugo, joka toimi konferenssin johtajana (Chair).

Avaustilaisuudessa pääsimme tutustumaan muiden CDIO-organisaation jäsenkoulujen edustajiin ja vaihtamaan kuulumisia erityisesti kouluissa tehtävistä käytännön CDIO-projekteista.

Pikkarainen A ja Kantola L Kuva 2.jpg
Kuva 2. CDIO-konferenssin avajaiset

Maanantaina konferenssi käynnistyi täydellä teholla ja pääsimme kuulemaan muiden muassa Ed Crawleytä MIT:stä. Crawley piti innostavan puheenvuoron insinöörikoulutuksesta ja sen kehittämisestä, ja hän laittoi myös kuulijat osallistumaan vuoropuheluun.

Ed Crawley on yksi CDIO-periaatteen luojista, ja hänen näkemyksensä projektikeskisestä oppimisesta antoivat uutta näkökulmaa myös uuden OPS2017-sisällön toteuttamiseen. Luento osoitti, että CDIO on erinomainen työkalu tekniikan opetuksessa ja että OPS2017 tukee tätä erinomaisesti projektien ollessa lukukauden keskiössä.

Pikkarainen A ja Kantola L Kuva 3_2.jpg

Pikkarainen A ja Kantola L Kuva 3_1.jpg
Kuvat 3 ja 4. Ed Crawleyn esitys


Päivä oli täynnä esityksiä erilaisista CDIO-sovelluksista, joissa organisaation jäsenkoulut esittelivät omia tapojaan soveltaa CDIO:ta käytäntöön. Tämä olikin konferenssin parasta antia, sillä tällä tavoin pääsimme näkemään, miten CDIO toteutuu muualla maailmassa.

Erittäin hienoa oli myös todeta, että me teemme täysin oikeita asioita omassa insinöörikoulutuksessamme ja että suomalainen korkeakoulukulttuuri on täysin vertailukelpoinen muun maailman kanssa. Päivä päätettiin erilliseen posterisessioon, jossa kierreltiin katsomassa postereita ja kuuntelemassa esityksiä eri aiheista. Sessiossa pääsi keskustelemaan yksityiskohdista esittäjien kanssa ja siitä, miten he ovat toteuttaneet CDIO:ta.

Tiistaina konferenssi jatkui yliopistolla, jossa avauspuheenvuorojen ja aamupäivän ohjelman jälkeen osallistuimme workshoppiin, jossa harjoiteltiin ryhmässä työskentelyä ja ryhmän johtamista. Workshop oli viihdyttävä ja se herätti runsaasti keskustelua ja ajatuksia siitä, miten voit viedä ryhmän työtä eteenpäin vain pienellä määrällä informaatiota. Ja mikä hienointa, työpajan työkaluina olivat meille kaikille tutut Legot!

Työpaja todisti myös, että ihmiset ympäri maailmaa pystyvät ja voivat työskennellä yhdessä jopa yllättävänkin aiheen parissa.

Päivän kohokohta oli kuitenkin retki Kalliovuorille Banffin kylään, joka sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päästä Calgarystä. Kalliovuoret olivat huikea kokemus suomalaiselle, joka on tottunut alaviin maihin. Kylässä oli myös vuoriston kyljessä hotelli, jossa tarjottiin varsinainen konferenssi-illallinen. Illallisella pääsimme keskustelemaan muiden osallistujien kanssa hieman vapaamuotoisemmin. Illallisen jälkeen matkustimme takaisin hotellille. Päivä oli pitkä, se kesti aamu yhdeksästä puoleen yöhön saakka, eikä unta tarvinnut houkutella.

Pikkarainen A ja Kantola L Kuva 4.jpg
Kuva 5. Banff, Kalliovuoret

Keskiviikko oli meille viimeinen päivä Calgaryssä. Kirjauduimme aamulla hotellista ulos ja siirryimme yliopistolle valmistautumaan omaan esitykseemme. Esitys pidettiin isossa luokkatilassa, jonne kokoontui osallistujia eri maista kuuntelemaan. Esityksen pituudeksi oli rajattu 20 minuuttia, joten se piti valmistella huolella, jotta saimme esiteltyä kaikki tärkeimmät asiat omasta hankkeestamme.

Esitys herätti paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä, joita purettiin esityksen jälkeen kyselysessiossa. Seuraavassa on lyhyesti lueteltuina pääkysymykset, joita esitys herätti:

• Onko eroa opiskelijoiden arvosanoissa, jos verrataan kontaktiopetusta ja etäopetusta?
• Miten muutokset opetuksen käytänteissä tai ohjelmistoissa vaikuttavat opintojaksoon ja oppimiseen?
• Miten oppilaan etenemistä ja opiskelua tuetaan etäluentojen aikana?
• Miksi etäopetusta tulisi kehittää, eikö voisi keskittyä vain kontaktiopetukseen?

Erityisesti keskustelu viimeisestä aiheesta oli hyvä, sillä se avasi silmiä sille, että meillä harvaan asutuilla seuduilla opetuksen haasteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi väkirikkaissa kaupungeissa maailmalla. Samalla etäopetuksen kehittäminen on jotakin sellaista, jossa voimme olla erinomaisia myös kansainvälisessä mittakaavassa. 

Esityksemme jälkeen luvassa oli vielä yliopiston kampuskierros, jossa pääsimme tutustumaan kampukseen sekä erilaisiin oppimisympäristöihin ja laboratorioihin. Oli huikeaa huomata, kuinka paljon rahaa yliopisto käyttää tilojen monipuolistamiseen. Yliopistolla olikin menossa Tekniikan yksikössä iso remontti, jossa rakennetaan uusia laboratorio- ja työskentelytiloja.

Calgaryn yliopistolla on selvästi tekeminen pääkohteena, sillä useassa eri paikassa oppiminen tapahtuu juuri käytännön tekemisen kautta normaalin luokkahuoneopetuksen lisäksi.

Päivän päätteeksi lähdimme kotimatkalle ja lentokentälle, josta matka kotiin alkoi kello 22:00 paikallista aikaa. Tavoitteena oli ehtiä kotiin juhannusaatoksi ja tämä onnistuikin; pään pääsi painamaan omaan tyynyyn kello 02:30 Suomen aikaa torstain ja juhannusaattoperjantain välisenä yönä.

Konferenssi kytki CDIO:n ja LOVO-hankkeen erinomaisesti yhteen ja osoitti, kuinka LOVO:ssa tehtävällä työllä ja sen tuloksilla on selvä vaikutus pohjoisen insinöörikoulutuksen kehittämisessä. Kanadan matka antoi hyviä eväitä LOVO-pilottimme viimeistelyyn syksyn 2017 aikana. Oli hienoa olla esittelemässä pilottia ja sen alustavia tuloksia kansainväliselle yleisölle - Tästä on hyvä jatkaa.



Kielten ja viestinnän opetusta kehittämässä - Digitaalisuus innostaa ja aktivoi

3.10.2017



Ritva Ala-Louko.jpeg
FM Ritva Ala-Louko toimii kieltenopettajana tekniikan ja liikenteen alalla Lapin ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakoulun edustajana ammattikorkeakoulujen kielten vastuuopettajien verkostossa. Hän vastaa Lapin ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen kehittämispäivien sisällöstä ja järjestelyistä.

Lapin ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajat kokoontuivat yhteiseen kehittämispäivään 24. elokuuta. Kehittämispäivän pitopaikka oli Kulttuuritalo Korundi Rovaniemellä. Kyseessä oli järjestyksessä kolmas vuosittain pidetty kehittämispäivä.

Vuosittainen kehittämispäivä on mahdollisuus kielten ja viestinnän opettajillemme tavata eri kampuksilla ja kolmella eri paikkakunnalla työskenteleviä kollegoita.

Tämä kehittämispäivä todisti jälleen kerran sen, miten tärkeää on saada tavata, jakaa kokemuksia ja keskustella yhdessä kielten ja viestinnän opetuksen asioista.

Onnistunut ohjelma

Yksi toivotuista teemoista oli digitaalisuus kielten ja viestinnän opetuksessa ja opiskelijoiden aktivointikeinot monimuoto-opetuksessa. Päivän aikana käytimme itsekin erilaisia digitaalisia työkaluja. Samoja työkaluja, joita voi käyttää myös omassa opetuksessa.

Pohdimme myös kielten ja viestinnän opetuksen nykytilaa ja yhteisiä käytänteitä. Keskustelua herätti myöskin uusi opetussuunnitelma, jossa kieli- ja viestintäopintoja on integroitu muiden aineiden kanssa.

Korundissa kun oltiin, niin päivän kruunasi tutustuminen Rovaniemen taidemuseon suomalaisen nykytaiteen näyttelyyn.

Kaiken kaikkiaan päivä koettiin onnistuneeksi ja ohjelma sai kiitosta.

Alalouko kuva 1.jpg
Kuva 1. Kielten ja viestinnän opettajia tutustumassa taidenäyttelyyn Korundissa


Digitaalisuus monipuolistaa opetusta

Päivän aikana selvisi, että kielten ja viestinnän opettajat käyttävät monipuolisesti
erilaisia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä aktivoidakseen opiskelijoita.

Kokosimme käytössä olevia menetelmiä ja työkaluja Padlet -seinälle (kuva 2).

Alalouko kuva 2.jpg
Kuva 2. Opiskelijoiden aktivointikeinoja monimuoto-opetuksessa ja digitaalisia työkaluja

Kielten ja viestinnän opetukseen sopivia digitaalisia työkaluja on runsaasti tarjolla. Ja mikä parasta, suurimman osan peruskäyttö on ilmaista. Kuten Padlet -seinästä (kuva 2) voi nähdä, niin kielten ja viestinnän opettajat ovat innokkaasti ottaneet käyttöön monenlaisia digitaalisia välineitä. Se on ymmärrettävää, koska digitaaliset työkalut mahdollistavat niin kirjallisten kuin suullisten viestintätilanteiden harjoittelun.

Käytössä on monia yhteisölliseen työskentelyyn sopivia välineitä (esim. GAFE-pilvipalvelu). Kirjoittamiseen ja ideointiin kielten ja viestinnän opettajat käyttävät erilaisia muistiotyökaluja ja miellekarttoja (esim. Etherpad, Corkboard, Padlet, Coggle, Flinga).

Digitaaliset työkalut sopivat erinomaisesti suullisiin tehtäviin ja puheharjoituksiin (esim. Vocaroo), esitysten pitämiseen ja niiden videointiin (esim. Screencast-O-Matic), sanaston opiskeluun (esim. Quizlet) ja pelien tekemiseen ja pelaamiseen (esim. Kahoot ja Quizizz).


Digitaaliset työkalut innostavat oppimaan

Esittelin kieltenopettajille kokemuksiani muutamista digitaalisista työkaluista, joita olen käyttänyt tekniikan alan englannin opetuksessa. Seuraavassa yhteenveto niistä.

Olen tehnyt erilaisia pelejä sekä Kahootilla että Quizizzilla. Pelit toimivat erinomaisesti myös etä- ja monimuoto-opetuksessa. Kuvassa 3 on esimerkki maanmittausalan englannin opetukseen tekemästäni Kahoot-pelistä. Sen tarkoituksena on opettaa ja opiskella ammattialan terminologiaa.

Alalouko kuva 3.jpg
Kuva 3. Esimerkki Kahoot-pelistä ammattialan terminologian opiskelussa


Kuvassa 4 on esimerkki Quizizzilla tehdystä pelistä, jonka avulla opiskellaan englanninkielistä työelämän terminologiaa.

Alalouko kuva 4.jpg
Kuva 4. Esimerkki Quizizz-pelistä englanninkielisen työelämän terminologian opiskelussa

Tekemäni pelit ovat liittyneet myös itseopiskelutehtävien tarkistamiseen, kielioppiasioiden opettamiseen valmentavalla englannin opintojaksolla ja englanninkielisen opinnäytetyön raportin kirjoittamiseen. Muita pelien aiheita ovat olleet esimerkiksi tekstinymmärtäminen ja kulttuurienvälisen viestinnän opettaminen. Olen käyttänyt pelejä muun muassa suomalaisen kulttuurin opettamiseen kansainvälisille vaihto-opiskelijoille.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan pelaaminen kielten tunneilla on koettu hyväksi ja innostavaksi tavaksi oppia.

Quizlet on kätevä ja helppokäyttöinen työkalu, jolla kieltenopettaja voi laatia tehtäviä eri kielten sanaston ja terminologian opiskeluun. Tehtäviä ei välttämättä tarvitse tehdä itse, vaan myös muiden laatimia Quizlet-tehtäviä voi ottaa käyttöön omassa opetuksessaan. Quizletilla laadittujen tehtävien avulla opiskelijat voivat harjoitella myös ääntämistä, koska sanastot voi kuunnella opiskeltavalla kielellä.

Kuvassa 5 on nähtävissä Quizletin erilaisia harjoitusvaihtoehtoja. Sanastoa voi opiskella monelle tavalla:
• käännettävien korttien avulla (flashcards)
• kirjoittamalla sanan käännöksen tai selitystä vastaavan termin (learn)
• kirjoittamalla kuulemansa sanat (spell)
• tekemällä sanakokeen (test).

Quizletissa on myös pelillisiä ominaisuuksia. Opiskelijat voivat pelata aikaa vastaan harjoituksia tehdessään (match, gravity). Myös opiskelijaryhmä voi pelata reaaliajassa (live).

Alalouko kuva 5.jpg
Kuva 5. Quizletin erilaisia harjoitusvaihtoehtoja

Viimeisimpiä digitaalisia työkaluja, joihin olen tutustunut, on PowToon. Sillä voi tehdä esityksiä ja videoita, jotka näyttävät animaatiolta. Videoihin on mahdollista myös lisätä ääntä. Opettaja voi käyttää videoita vaikkapa opintojakson tai uuden opiskeltavan asian esittelyyn.

Olen esimerkiksi tehnyt PowToonilla videon, joka esittelee tietotekniikan opintoja englanniksi. Video on katsottavissa osoitteessa: https://urly.fi/O94

Toinen esimerkki on englannin opintojaksoni Moodle-ympäristön ja materiaalin esittelyvideo (kuva 6). Kolmas esimerkki liittyy sähköpostiviestinnän opettamiseen (kuva 7).


Alalouko kuva 6.jpg
Kuva 6. Opintojakson materiaalin esittelyvideon aloitussivu


Alalouko kuva 7.jpg
Kuva 7. PowToonilla tehty video opettaa sähköpostiviestintää

Vaikka kieltenopetukseen sopivia digitaalisia työkaluja on runsaasti tarjolla, niihin perehtyminen vaatii aikaa ja paneutumista. Uusien välineiden käyttöönottoon tarvittaisiin myös koulutusta.

Kieltenopettajat toivoivat omaa työpajaa, jossa keskityttäisiin nimenomaan kieltenopetukseen sopiviin digitaalisiin välineisiin.

Monipuolisia tehtäviä

Kielten ja viestinnän opettajiemme joukko on pienentynyt viime vuosina. Jäljellä on enää runsaat 20 päätoimista opettajaa, jotka vastaavat koko Lapin ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksesta.

Koska tapaamme koko porukalla harvoin, ohjelmaan kuuluivat myös ajankohtaiset kuulumiset eri aloilta ja koulutusohjelmista. Kukin meistä kertoi mitä tekee ja millaisia työtehtäviä hoitaa tänä lukuvuonna. Kävi selväksi, että meillä on todellakin paljon muitakin tehtäviä kuin opetusta.

Esimerkkinä tehtävistämme mainittakoon tässä muutamia. Kielten ja viestinnän opettajia on mukana koulutusalojen kehittämistehtävissä ja alojen hanketoiminnassa sekä opetussuunnitelmien kehittämisessä. Heitä toimii vieraskielisten koulutusohjelmien ja kansainvälisten asioiden koordinaattoreina. Joukossamme on myös opettajatutoreita ja luottamusmiehiä. Kieltenopettajia osallistuu myös kansainvälisiin opettajavaihtoihin tänäkin lukuvuonna. Osalla opettajista on pätevyys opettaa muutakin kuin kieliä ja viestintää, esimerkiksi oikeustieteellisiä opintoja ja suunnistusta.

Me kielten ja viestinnän opettajat olemme monipuolisesti mukana ammattikorkeakoulun toiminnassa ja sen kehittämisessä.


Kielten ja viestinnän opetuksen nykytila

Kuvasimme oman ammattikorkeakoulumme kielten ja viestinnän opetuksen nykytilaa tekemällä aiheesta sanapilven. Työkaluna käytimme AnswerGardenia. Sen avulla voi koota lyhyitä vastauksia (enintään 20–40 merkkiä) sanapuutarhaksi. Mitä useampi vastaa samalla tavalla tai on samaa mieltä, sitä suurempana vastaus näkyy sanapilvessä.

Alalouko kuva 8.jpg
Kuva 8. Kielten ja viestinnän opetuksen nykytila kuvattuna sanapilven muodossa. AnswerGardenissa tehty sanapilvi on muokattu kuvaksi Tagxedolla.


Kielten ja viestinnän opetuksen nykytila näyttäytyy pirstaleisena. Siihen vaikuttaa muun muassa kieliopintojen integrointi. Kielten ja viestinnän opetus saattaa olla hajautettu moneen pieneen osaan suurempien opintokokonaisuuksien sisälle.

Uusi opetussuunnitelma haastaa kielten ja viestinnän opettajat. Yhteisopettajuus ja integroitujen opintojen arviointi tuovat uudenlaisia haasteita opetukseen. Suuret opetusryhmät ja opiskelijoiden lähtötasoerot vaikuttavat opetuksen käytännön toteutukseen. Lähiopetuksen väheneminen ja etäopetuksen lisääntyminen mietityttävät.

Kielten ja viestinnän opetuksemme tasoa pidetään korkeana. Kiitos siitä kuuluu päteville ja ammattitaitoisille kielten ja viestinnän opettajillemme.


Kieli- ja viestintätaito osana ammattitaitoa

Uudet opetussuunnitelmat ovat juuri nyt ajankohtainen asia Lapin ammattikorkeakoulussa. Tänä syksynä aloittavat opiskelijat tulevat opiskelemaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti.

Pohdimme uuden opetussuunnitelman vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia kielten ja viestinnän opetuksen näkökulmasta. Teimme tästä aiheesta SWOT-analyysin, jossa käytimme Flinga wall -viestiseinää.

Suurimpina vahvuuksina (kuva 9) nähdään se, että kieli- ja viestintätaito korostuu tärkeänä osana ammattitaitoa. Kieli- ja viestintäopinnot kytkeytyvät kiinteästi työelämään. Integroidut kielten ja viestinnän oppimistehtävät tukevat opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittymistä. Uusi opetussuunnitelma korostaa parhaimmillaan kielten ja viestinnän opettajien asiantuntijuutta.

Alalouko kuva 9.jpg
Kuva 9. Kielet ja viestintä opetussuunnitelmissa: vahvuudet

Uuden opetussuunnitelman mahdollisuudet on esitetty kuvassa 10. Yhteisopettajuus tarjoaa
mahdollisuuksia oppia puolin ja toisin. Kieltenopettajilla on mahdollisuus oppia ammattialaa ja ammattiaineiden opettajilla puolestaan kieliä ja viestintää. Myös opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus saada parempi käsitys viestintätaitojen tarpeesta ja työelämän viestintätilanteista, kun kieliä ja ammattiaineita opetetaan yhdessä.

Alalouko kuva 10.jpg
Kuva 10. Kielet ja viestintä opetussuunnitelmissa: mahdollisuudet

On selvää, että uuteen tilanteeseen liittyy myös uhkia. Seuraavassa yhteenveto keskustelussa esille tulleista heikkouksista ja uhista.

Suurimpana uhkana nähtiin se, että kielten ja viestinnän opintojen laajuutta ei voida turvata integroiduissa opinnoissa. Vaarana on, että joissakin koulutusohjelmissa kieliopintoja voi olla käytännössä jopa alle viiden opintopisteen verran. Näin voi käydä, jos kieliopintoja ei ole selkeästi kuvattu ja määritelty opetussuunnitelmassa.

Kieltenopetuksen resurssit saattavat vähentyä. Vaarana on ajattelutapa, jonka mukaan kielten ja viestinnän osaaminen tulee opittua muun ohessa eikä kieli- ja viestintätaitoa tarvitse erikseen opettaa. Pitäisi kuitenkin ottaa huomioon, että kielenoppiminen vaatii aikaa, riittävästi mahdollisuuksia harjoitella kielitaitoa ja saada palautetta osaamisestaan. Ilman kielten ja viestinnän opettajien ohjausta ja palautetta opiskelijoiden kieli- ja viestintätaito ei kehity toivotulla tavalla.

Arviointi voi olla ongelmallista, kun kieli- ja viestintäopinnot ovat osana laajempia opintokokonaisuuksia. Integrointi ja yhteisopettajuus myös osaltaan lisäävät kieltenopettajan työn kuormittavuutta. Kieltenopettaja voi olla mukana usean eri koulutusalan ja koulutusohjelman opetuksessa samanaikaisesti. Monen eri alan ammattikielen ja viestintätilanteiden erilaisuus lisää työn vaativuutta.

Integrointi saattaa myös häivyttää kielen osaamisen. Tutkintotodistuksessa ei enää välttämättä näy kieli- ja viestintäopintoja ollenkaan, joten kielitaidon osoittaminen työnantajille voi vaikeutua.

Yhteiset käytännöt laadun tukena

Kielten ja viestinnän opetuksen yhteisiä käytäntöjä ja kieliopinnoista tiedottamista käsittelimme pienryhmissä.

Yhteisten käytänteiden lähtökohtana toimivat ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukseen laaditut valtakunnalliset käytäntösuositukset Niiden tavoitteena on tukea ja edistää ammatillisen kieltenopetuksen yhdenmukaisuutta ja valtakunnallista vertailtavuutta sekä ammattikorkeakoulujen laatutyötä. (KIVI-foorumi 2017.)

Yhteistä käytänteitä suositellaan esimerkiksi toisen kotimaisen kielen taidon osoittamiseen, integrointiin, kielitaidon lähtötason huomioon ottamiseen, kypsyysnäytteen arviointiin ja hyväksilukemiseen.

Eri ammattialojen kieli- ja viestintäopintojen osaamiskuvaukset ja niihin liittyvät arviointikriteerit ovat myös osa yhteisiä käytäntösuosituksia. Ne auttavat esimerkiksi työelämässä hankitun osaamisen tunnistamisessa.

Opiskelijoiden on tärkeää saada tietää tutkintoonsa kuuluvista kielitaitovaatimuksista ja kieliopintojen tarjonnasta heti opintojen alusta lähtien. Hyvä käytäntö on se, että uusille opiskelijoille järjestetään kieliopintojen esittely heidän orientaationsa yhteydessä. Verkkosivuille koottu tietopaketti kieli- ja viestintäopinnoista ja kielitarjonnasta on myös hyvä tapa tiedottaa opinnoista.

Lähteet

KIVI-foorumi 2017. Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016. Viitattu 25.8.2017 https://kivifoorumi.wordpress.com/kieltenopetuksen-kaytantosuositukset/

Linkit

AnswerGarden https://answergarden.ch/
Coggle https://coggle.it/
Flinga https://demo.flinga.fi/tools
Korundi http://www.korundi.fi/fi/Etusivu
Padlet http://padlet.com
PowToon www.powtoon.com
Tagxedo http://www.tagxedo.com/
Quizlet https://quizlet.com/
Quizizz https://quizizz.com/



Arktista lumi- ja jääosaamista Japaniin

26.9.2017



Ryynänen_Kai.jpg
DI Kai Ryynänen toimii lehtorina Lapin AMK:n Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa sekä asiantuntijana Arctic Civil Engineering ACE tutkimusryhmässä.

Hokkaido University Sapporossa järjesti elokuun 2017 alussa kansainvälisen kesäkoulun – The Hokkaido Summer Instituten. Kesäkoulun teema oli Regional Development and Natural Resources in Cold Cllimate – alueellinen suunnittelu ja kylmän ilmanalan luonnonresurssit. Kesäkoulun teema pohjautui keväällä 2016 aloitettuun yhteistyöhön Lapin AMK:n ja Lapin yliopiston lumi- ja jääosaajien käydessä Hokkaidossa tutustumiskäynnillä paikallisten lumi- ja jäätoimijoiden luona.

Kesäkouluun osallistui 28 opiskelijaa Japanista, Kiinasta ja Suomesta. Opiskelijoiden tausta vaihteli filosofiasta arkkitehtuuriin. Suurin osa opiskelijoista oli arkkitehtiopiskelijoita. Kesäkoulussa opiskelijat osallistuivat teoreettisille luennoille sekä aiheeseen liittyvään työpajaan.

Luennoitsijajoukkokin oli kansainvälinen, opettajina toimivat japanilaiset Hokkaido Universityn professorit. Suomalaista osaamista aiheeseen toivat Lapin yliopistosta dekaani, kuvataidekasvatuksen professori Timo Jokela, yliopisto-opettaja Antti-Jussi Yliharju sekä Lapin AMK:sta lehtori Kai Ryynänen. Lisäksi luentoja ja esimerkkiä saatiin yritysmaailman edustajilta.

Kesäkoulun teeman pohjustusta

Ensimmäinen päivä alkoi orientaatioluennolla, jossa professori Taro Mori Hokkaido Universitystä avasi kesäkoulun tarkoitusta ja aikataulua. Hän kertoi opiskelijoille ajatuksiaan siitä, mitä talvimaiseman suunnittelu on ja avasi suomalaisen ja japanilaisen lumi- ja jääosaamisen yhteistyön taustaa. Orientaatio luento oli pohtivan rauhallinen. Hän kertoi myös työpajan sisällöstä.

Ryynänen kuva 11.jpg
Kuva 1. Orientaatioluentoa kesäkoululle.

Professori Takeo Ozawa, Hokkaido University, kertoi alueiden suunnittelusta Japanissa. Hän käytti esimerkkinä Biei kaupunkia Ashakawan perikaatissa. Kyseessä on maaseutu, johon on tullut maanviljelyn lisäksi turismi osaksi liiketoimintaa. Lisäksi hän avasi mm. Amesterdamin keskustan suunnittelun kautta standardoitua aluesuunnittelua. Luennon pääajatuksena oli se, että aluesuunnittelussa tulee ottaa huomioon paikallisen kulttuurin ja alueen tarpeet.

Päivän kolmannessa luennossa Professori Hisashi Shibata, Hokkaido University, kertoi lumen ja jään talvitapahtumista Sapporossa. Esimerkkinä hän käytti Moerinoman parkin lumitapahtumia aiemmilta vuosilta. Heillä on ollut lumi- ja jäätapahtumissa vuosien aikana taiteilijoita ja kuraattoreita yhteensä 36 eri maasta. Hänellä oli hyvin värikäs ja käytännön läheinen tapa kertoa tapahtumien luonteesta, ja hän kertoi varsin innokkaasti omista kokeiluistaan jään kanssa.

Suomalaista lumi- ja jääosaamista opiskelijoiden saataville

Kesäkoulun toinen päivä alkoi dekaani Timo Jokelan, Lapin yliopisto, luennolla. Hän kertoi miten Lapin yliopisto ja hän lähestyy taiteen ja muotoilun kautta Lapin alueen ympäristöä, talviturismia sekä kaikkea muuta Lapissa olevaa toimintaa. Hänen mukaan ns. ekosysteemin palvelussa on tärkeää mitä ihminen hyötyy ja mitä hän saa ympäröivästä ekosysteemistä.

Esimerkkinä Jokela käytti kulttuurin ja toiminnan muutoksesta Ivalon Kakslauttasen matkailuyrityksen lasi-igluilla varustettuja hirsirakennuksia, joissa on mahdollisuus nähdä revontulet osana perinteistä lappilaista rakennusta. Tätä kautta yritys on kehittänyt uutta sisältöä matkailu- ja ekosysteemipalveluun.

Talvi ja sen ymmärtäminen on aina kuvannut Suomen historiaa. Jokelan mukaan lumi on myös osana nykyihmistä. Jokelan mukaan alkuperäiskansoilla on ympäri maailmaa pohjoisilla alueilla ollut vahva suhde luontoon ja erityisesti selviämiseen kylmissä olosuhteissa.

Omassa luennossani, Safe structure with Snow and Ice, käsittelin lumi- ja jäärakentamista Suomessa, alaan liittyvää rakentamisen ohjeistusta sekä mitä pitää insinöörin näkökulmasta ottaa huomioon, kun tekee lumi- ja jäärakenteita. Esityksessäni avasin myös lumen fysiikkaa ja mitoittamisen reunaehtoja, jotka tulee tuntea, kun tehdään lumi- ja jäärakenteita. Lumen ja jään erilaiset tyyppirakenteet Suomessa ja maailmalla olivat myös esitykseni keskiössä.

Päivän viimeisen luennon piti yliopisto-opettaja Antti-Jussi Yliharju Lapin yliopistosta. Hän kertoi taustoja ja lumi- ja jääsuunnittelusta eli siihen liittyvästä designista. Esimerkkinä hän käytti vuosina 2011–2014 toimineen Lapland Snow Design -hankkeen pilottikohteita Rovaniemellä.

Esityksessään hän avasi tarkemmin Snow Roomin sekä Arktikumin pihalle tehtyjen lumi- ja jääinstallaatioiden vaiheita. Hän kertoi lennokkaalla tyylillään myös teollisen suunnittelun toimintatavoista kuten conseptual design work -menetelmän soveltamisesta lumi- ja jääsuunnitteluun erityisesti kaupunkialueilla. 

Päivän lopuksi opiskelijoille avattiin tulevan työpajan toimeksiantoa. Opiskelijat jaettiin kuuteen eri ryhmään. Hei saivat tehtäväkseen suunnitella Hokkaido Universityn alueelle lumesta ja jäästä  talviaktiviteettia tai -tapahtumaa.

Professori Mori oli valinnut kampusalueelta viisi eri kohdetta, joihin suunnittelu kohdennettiin. Kampuksen kohteet olivat sellaisia, joissa ei ole mitään muuta toimintaa talvella. Asiaan perehdyttämiseksi teimme opiskelijoiden ja luennoitsijoiden kanssa kyseisillä suunnittelualueilla polkupyörillä kierroksen.

Ryynänen kuva 1.jpg
Kuva 2. Professori Mori esittelemässä kampusalueen lumirakennuskohteita.

Kolmantena päivänä workshoppia tekemään

Päivä alkoi lyhyellä professori Morin alustuksella ja toimeksiannolla. Opiskelijoille annettiin vapaus valita mihin kohteeseen Hokkaido Universityn kampusalueella he tekevät lumi- ja jääsuunnitelman. Workshop alkoi tunnin kestäneellä ideointisessiolla. Tällöin opiskelijat ryhmässä pohtivat ja kehittivät työlleen suunnitelmansa teeman ja kohderyhmän.

Ideointivaiheessa me luennoitsijat hieman avustimme opiskelijoita löytämään oikeaa polun mitä edetä. Opiskelijoiden ideapankki ei tahtonut aluksi avautua, johtuen varmaan osittain kulttuuri- ja kielimuurista ryhmien sisällä.

Ryynänen kuva 2.jpg
Kuva 3. Ideointia ja konseptin kehittämistä

Tämän jälkeen alkoi 24 tuntia kestänyt suunnittelu- ja demovaihe. Sen aikana opiskelijat laativat suunnitelmastaan mittakaavaan laaditun pienoismallin ja kirjallisen esityksen perusteluineen. Osa ryhmistä käytti tässä vaiheessa myös 3D-suunnitteluohjelmistoja. He saivat käyttää yliopiston tiloja iltaan saakka. Yöllä he joutuivat työskentelemään yliopiston arkkitehtiosaston studiotiloissa.

Kesäkoulu finaaliin esitysten ja palautteen kautta

Päivä alkoi kesäkoulun viimeisillä luennoilla. Keitzi Nambo, tuottaja, ja Hamakuzhi, lumi- ja jäärakentaja, pitivät yritysmaailman puheenvuoron Sapporon lumiosaamisesta. Hamkuzhi on toiminut alalla noin 15 vuotta. Hän on tuonut Ruotsin Jukkasjärven jäähotellin osaamista Japaniin ja soveltanut Ruotsissa saamaansa oppia japanilaisiin olosuhteisiin.

Molemmat luennoitsijat avasivat hieman yrityksensä business-konseptia. Japanissa ei esimerkiksi tällä hetkellä tehdä maanjäristysten takia lumi- ja jäärakenteita ilman tukirakenteita. Business-konseptissa tärkeintä on löytää rakennetta käyttävä toimija, jolla on tarve ja joka maksaa rakentamisen kulut. Esimerkiksi tämän vuoksi heidän jäähotellien nimi vaihtuu aina sponsorin mukaan, jopa vuosittain.

Aamun luentojen jälkeen opiskelijat viimeistelivät omien ryhmien pienoismallit sekä esitykset. Päivä huipentui ryhmien pitämiin esityksiin. Esitysten aikana opiskelijat esittivät perusteluineen omat tuotoksensa.

Me luennoitsijat annoimme palautteet kustakin suunnitelmasta. Itselleni oli mielenkiintoista nähdä, miten ahkerasti oli käytetty internettiä ja löydetty malleja mm. pohjoismaisista lumi- ja jäärakenteista. Opiskelijat olivat hoksanneet, mistä lumi- ja jäärakenteiden suunnittelussa on kysymys.  Mittakaavatasolla heillä oli vielä kuitenkin tekemistä; osa olisi täyttänyt rakennettaessa guinessin ennätystenkirjan kriteerit, sen verran suuria lumi- ja jäärakenteista olisi tullut.

Ryynänen kuva 5.jpg
Kuva 4. Yhden ryhmän lumi- ja jäärakenteen pienoismalli.

Ryynänen kuva 13.jpg
Kuva 5. Monikansallinen ryhmä esittämässä suunnitelmaansa.

Jälkitunnelmia kansainvälisestä koulutuksen yhteistyöstä

Koin työskentelytavan hyväksi ja mielekkääksi tavaksi levittää kansainväliselle tasolle Suomalaista osaamista. Mielestäni paras tapa on viedä tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kautta, koska siellä on tulevaisuuden osaajat ja päättäjät.

Myös me Suomalaiset saimme hyviä kokemuksia Japanilaisesta lumi- ja jääalasta, osaamisesta ja tekemisestä.

Kesäkoulu tulee jatkumaan ensi vuonna ns. Learning Satellite -tapahtumana. Suunnittelu on vasta aluillaan, mutta tavoitteena on saada japanilaisia opiskelijoita Suomeen tekemään joitain samankaltaista ja toivottavasti vielä talvella. Tällöin voisivat myös meidän opiskelijamme osallistua kansainväliseen yhteistyöhön – tämä olisi sitä kotikansainvälistymistä parhaimmillaan.



Kehittyvä kolmevuotias

19.9.2017



Keranen_Hannele.jpg
KTM Hannele Keränen on Lapin ammattikorkeakoulun laatupäällikkö.

Saimme Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnissa laatuleiman elokuussa 2017.

Arviointi kohdistui Karvin auditointimallin mukaisesti niihin menettelytapoihin, joilla pidämme yllä ja kehitämme toimintamme laatua. Arviointikohteista valtaosa sai arvion ’kehittyvä’ asteikolla puuttuva-alkava-kehittyvä-edistynyt.

Aika hyvin parikymppisten ”vanhempien” yhteiseltä aikaansaannokselta – Lapin AMK on kehittyvä kolmevuotias! Organisaatiomme nuori ikä johdattelikin minut surffaamaan netissä ja etsimään tietoja kolmevuotiaista. Löydökset olivat kiinnostavia, vaikka olisihan nämä luonnehdinnat pitänyt muistaa ilman atk:n apua; kotona on kolme harjoituskappaletta, jotka ovat käyneet tämän kehitysvaiheen läpi.

 

Pitkään jatkunut kyselykausi

Vau.fi –sivuston mukaan kolmevuotiaat ovat innokkaita kielen tutkijoita, jotka kuuntelevat, oppivat ja myös matkivat toisten puhetta. Kolmevuotiaat myös kyselevät paljon – ja usein asioista, joihin he jo tietävät vastauksen. Tämä luonnehdinta sopii hyvin meihin: puhetta strategiasta, laadusta, oppimisnäkemyksestä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja opetuksen integraatiosta on riittänyt Lapin AMKin perustamisesta asti.

Puhe ei ole ollut turhaa: strateginen profiilimme ja identiteettimme ovat selkiytyneet ja olemme onnistuneet kehittämään menettelytapoja, jotka tukevat profiloitumistamme arktiseen olosuhdeosaamiseen.

Auditointiryhmän mukaan strategialähtöisyys ilmenee hyvin laatujärjestelmässämme ja perustehtävissämme, ja tämä on keskeinen vahvuutemme. Strategiaan valitut painoalat pohjautuvat toimintaympäristön tarpeisiin ja ne tunnistetaan hyvin sekä korkeakouluyhteisössä että ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Laatujärjestelmämme tuottaa myös tarkoituksenmukaista tietoa strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin.

 

Tehdään yhdessä!

Vau.fi-sivuston mukaan kolmevuotiaiden tekemisissä korostuu yhteistyö, ja heillä on aiempaa selkeämpi käsitys siitä, mitkä ovat yhteisen tekemisen tavoitteet. Silti kaikki ei aina suju täysin kitkattomasti; kolmevuotiaat ovat hyvin määrätietoisia, ja varmoja siitä, miten kaikki tehdään. Kolmevuotiaat saattavat myös nähdä toisten toiminnan, mielipiteet ja ideat esteinä ja hankaluuksina sen sijaan, että ne nähtäisiin mahdollisuutena oppia jotain uutta.

Sen vuoksi ei olekaan yllättävää, että välillä syntyy erimielisyyttä siitä, mitä toimintatapoja noudatetaan ja kenen mielipiteitä kuunnellaan. Tältä osin laatujärjestelmän kehittämisessä on kuitenkin onnistuttu hyvin, koska auditointiryhmä toteaa raportissaan laatujärjestelmän vastuiden olevan selkeitä. Lisäksi laatutyöhön sitoutunut henkilöstö kokee laadunhallinnan osaksi jokapäiväistä työtään.

Tekemämme kehittämistyö tuli auditoinnissa laajemminkin esille vahvuutena. Samalla auditointiryhmä pyytää meitä kuitenkin kiinnittämään huomiota kehittämiskohteiden priorisointiin.

Lisäksi meitä kannustetaan jatkamaan hyvässä vauhdissa olevaa toimintatapojen yhtenäistämistä erityisesti tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Sitoutumisessa yhteisiin menettelytapoihin on jonkin verran yksikkö- ja koulutuskohtaisia eroja, mikä johtuu osin fuusion vaiheittaisesta etenemisestä nimenomaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Olemme siirtyneet vasta tänä syksynä kaikissa koulutuksissa yhtenäiseen oppimisnäkemykseen perustuvien opetussuunnitelmien toteuttamiseen.

 

Yksilöllisistä eroista

Vau.fi –sivusto havainnollistaa kolmevuotiaiden yksilöllisiä eroja kielenkäytön näkökulmasta. Kun kielellisesti edistyneempi sanoo: ”Minulla on nälkä, haluan voileivän”, toinen saattaa sanoa: ”nälkä voileipä”. Molemmat saavuttavat kuitenkin saman lopputuloksen.

Meidän kontekstissa osassa toiminnoista virheettömyys on tärkeää (”nälkä voileipä” ei siis riitä), kun taas osassa toiminnoista jonkinasteiset erot ovat jatkossakin mahdollisia ja sallittuja, kunhan ne eivät vaikuta merkittävästi koettuun laatuun.

Auditoinnissa nousi esille positiivisena asiana, että laatukulttuurimme avoimuus sallii virheiden kautta kehittymisen. Jos virheiden tekemistä pelätään tai niihin suhtaudutaan ylikriittisesti, uuden oppimisesta tulee lähes mahdotonta.

Yhdenmukaiset menettelytavat herättävät korkeakouluyhteisöissä usein ristiriitaisia tuntemuksia: osa kokee ne opetuksen ja tutkimuksen vapautta rajoittavaksi turhaksi byrokratiaksi, kun taas osalle ne ovat työn tekemistä jäsentäviä ja tukevia reunaehtoja, joiden puitteissa opetuksen ja tutkimuksen vapautta voi harjoittaa.

Auditoinnissa todettiin niin tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laadunhallinnan menettelytavat toimiviksi. Olemme siis onnistuneet välttämään turhan byrokratian rakentamista.

Silti järjestelmämme on osin menettänyt joustavuutensa organisaation koon kasvaessa ja tähän on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota.

Samalla eri toimijoiden on hyvä käydä aktiivista vuoropuhelua siitä, missä asioissa yksilölliset erot tuottavat lisäarvoa ja missä ne vaikeuttavat kohtuuttomasti arjen työtä ja tuottavat pullonkauloja tai hukkaa.

 

Paras tapa oppia?

Laatukulttuurimme luo hyvän pohjan yksilöllisiin eroihin ja yhteisiin menettelytapoihin liittyvien keskustelujen jatkamiselle: auditoinnissa tuli ilmi vahva yhteisöllisyys, ja sitoutuminen laadun ylläpitämiseen ja edistämiseen jatkuvan kehittämisen hengessä. Meidän on kuitenkin selvennettävä ja vahvistettava opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistumista ja vastuuta laatujärjestelmän kokonaisuudessa.

Yksi tapa päästä paremmin perille eri toimijoiden roolista laatujärjestelmässämme on tarkastella asioita omasta toiminnasta käsin. Apuna voi käyttää kuvataitelijaksi Lapin AMKista valmistuneen Rami Erosen piirroksia, jotka kytkevät itsearvioinnin osaksi jatkuvan kehittämisen kehää (Plan-Do-Check-Act) niin työskentelyn (kuva 1) kuin opiskelun (kuva 2) näkökulmasta.


Henkilöstö.jpg


Kuva 1. (Rami Eronen)

Opiskelija.jpg

Kuva 2. (Rami Eronen)

Kysymykset myös hoksauttavat miettimään ulkoisten sidosryhmien osallistumista ja vastuuta.

Laatu kiinnittyy monin eri tavoin meidän käytäntöihin, ja niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on hyvä arvioida säännöllisesti. Tästä syystä itsearviointi on keskeinen osa Karvin toteuttamaa ulkoista auditointia. Se oli kuitenkin Lapin AMKissa yksi vaikeimmista vaiheista auditointiin valmistautumisessa: eri työryhmissä käytiin värikkäitä keskusteluja siitä, mitä laatutyö on, mikä itsearvioinnin tarkoitus on ja mitä auditoinnissa arvioidaan. Opiskelija.jpg

Valtava määrä kysymyksiä, vastauksia, vastaantuloja ja väittelyjä – niistä oli Lapin AMKin auditointiin valmistautuminen tehty!

Turhautumisilta ja konflikteilta ei vältytty, mutta kolmevuotiaan reippaudella ja rohkeudella niistäkin selvittiin. Saimmekin auditointiryhmältä tunnustusta avoimesta ja positiivisesta keskustelukulttuurista, joka rohkaisee tuomaan aktiivisesti esille parannuskohteita.

Tosin arvioinnin ammattilaisia täynnä olevassa yhteisössä on paikoitellen luontevampaa kohdistaa arviointi ensisijaisesti muiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Oman tekemisen kehittävän arvioinnin kautta on kuitenkin helpointa saada aikaan näkyviä tuloksia. Siihen pätee samat lainalaisuudet kuin laihduttamiseen, kunnon kohottamiseen tai vaikkapa uuden oppimiseen: mitään niistä ei voi tehdä toisen puolesta eikä pelkkä puhe esimerkiksi kunnon kohottamisesta tuota tuloksia. Tarvitaan tekoja.

Muutoksen ja kehittymisen ei tarvitse tarkoittaa tiikerinloikkia, vaan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja menettelytapoihin, rakentavaa ja ennen kaikkea hyväksyvää vuorovaikutusta, välittämistä, toisten huomioimista ja muita pieniä arjen tekoja, jotka näkyvät parempana yhteistyön laatuna ja parempina tuloksina.

Itsearviointia ei pidä sotkea minäkeskeisyyteen; kyse on mitä suurimmassa määrin yhteisöllisyyttä edistävästä käytännöstä, vaikka arvioinnin kohteena onkin oma toiminta.

 

Pienistä arjen teoista tiikerinloikkiin

Oren Harari on todennut, että "Edison’s electric light did not come about from the continuous improvement of the candle".

Toiminnan kehittämiseen ei siis aina riitä arjen pienet teot, vaan eteemme voi tulla myös arjen järjestyksen hajottavia isoja uudistuksia. Lapin AMK on saanut alkunsa tällaisesta arjen järjestyksen muuttaneesta uudistuksesta.

Korkeakoulujen arviointijaoston mielestä auditointiraporttimme onkin kiinnostava myös rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta. Raportista voi lukea, millaisen matkan olemme tähän mennessä kulkeneet. Kun auditointia tarkastelee eräänlaisena fuusiomme etenemiseen liittyvänä ”välitilinpäätöksenä”, niin voimme kai todeta, että olemme yhdessä paljon enemmän kuin yksin, vaikka muutosmatkaamme onkin liittynyt ilon hetkien ja onnistumisten ohella myös pettymyksiä ja luopumisia.

Lämmin kiitos kaikille korkeakouluyhteisömme jäsenille osallistumisesta Lapin AMKin kehittämiseen! Henkilöstömme on tehnyt lujasti töitä viimeiset vuodet ja turnausväsymystä on ollut ajoittain ilmassa. Auditointi tarjosi kuitenkin hienon tilaisuuden reflektoida tekemäämme kehittämistyötä ja osoitti, että yhdessä punnertaminen ei ole mennyt hukkaan. Lapin AMKilla on tämän työn ansiosta tunnistettava ja ennen kaikkea omaleimainen identiteetti.

Emme siis ole osiemme summa, vaan aidosti pohjoista tekoa.

Erityiskiitoksen saavat opiskelijat, jotka ovat osallistuneet eri tavoin arjen laatutyöhön ja kannustaneet meitä niin ruusujen kuin risujen muodossa parantamaan toimintaamme.

Kiitos myös ulkoisille sidosryhmille meidän sparraamisesta kohti parempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja aluekehitystyötä, jotka kiinnittyvät vahvasti meidän perustehtäviin. Tästä on hyvä jatkaa kohti 3. auditointikierrosta ja uudistettua arviointimallia, joka painottaa korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä.

Auditoinnin päätösseminaari pidetään 29.9.2017 klo 12.30 alkaen Rovaniemellä Borealis-salissa (Jokiväylä 11 B). Seminaariin voi osallistua myös etäyhteyksien välityksellä joko omasta työpisteestä, Kosmoksen auditoriosta (Kemi) tai Minervan Liikehuoneesta (Tornio). Paikalle tulevat auditointiryhmän puheenjohtaja, koulutusjohtaja Pekka Hulkko Centria-ammattikorkeakoulusta ja Karvin projektipäällikkö, arviointineuvos Jani Goman. Seminaarissa on oiva tilaisuus keskustella auditoinnin tuloksista. Tervetuloa mukaan!



Englanninkielisen koulutuksen pelätty kuolinisku meni ohi

12.9.2017



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori

Suomen lainsäädäntö on mahdollistanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lukuvuosimaksut jo vuoden 2016 alusta lukien, mutta laajassa mitassa lukukausimaksut on otettu käyttöön vasta tänä syksynä.

Laissa on märitelty, että maksuja ei voida periä Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenmaiden asukkailta, ja minimimaksuksi on määritelty 1500 euroa. Lisäksi lainsäätäjä velvoitti korkeakoulut rakentamaan apurahajärjestelmän maksulliseen koulutukseen osallistuvien tukemiseksi.

Ensimmäinen rasti oli päättää, mille tasolle lukuvuosimaksut pitäisi asettaa. Muutaman kuukauden pallo pomppi vapaasti, kunnes näkemykseksi vakiintui, että maksu pitää kattaa opetuksesta aiheutuvat kulut. Käytännössä suurin osa korkeakouluista päätyi hintahaarukkaan 7000–9000 euroa/lukuvuosi. Täällä Lapissa teimme yliopiston kanssa yhteisen päätöksen 8000 euron maksusta.

Sen sijaan apurahajärjestelmät ovat korkeakoulujen kesken hyvinkin erilaisia.

Lapin AMKissa päädyimme järjestelmään, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijan on maksettava 80 prosenttia täydestä lukukausimaksusta, eli 1600 euroa. Seuraavina vuosina lukuvuosimaksu on 8000 euroa ellei opiskelija kerää vähintään 55 opintopistettä lukuvuoden aikana. Mikäli pisteitä kertyy riittävästi, maksu alenee 60 prosentilla (4800 euroa/vuosi). Lisäksi määräaikana valmistuvalle opiskelijalle palautetaan viimeisen lukuvuoden maksu. Tällä matematiikalla kolme ja puolivuotisen tutkinnon hinnaksi muodostuu meillä 1600 + 4800 + 4800 +1600 – 4800 = 8000 euroa, mikä on hämäävästi täsmälleen sama, kuin yhden vuoden lukukausimaksu ilman apurahaa.

Monet korkeakoulut ovat luoneet apurahajärjestelmiä, joissa opiskelijoita verrataan toinen toisiinsa, ja tässä vertailussa menestyvät pääsevät apurahaopiskelijoiksi. Lapin AMKin malli taas perustuu ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin.

Sellaiset opiskelijat, joista AMK rahoitusmallin kautta hyötyy muita enemmän, pääsevät apurahan piiriin. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että vaikkapa kaikki maksuvelvolliset opiskelijat saisivat apurahan.

Itselleni etukäteen jännittävin hetki oli tammikuun kansainvälinen yhteishaku. Kun samaa tavaraa oli aikaisemmin myyty hintaan 0 euroa/vuosi, tuntui hyppy maksulliseen maailmaan todella suurelta. Uneen vaipumista ehtoolla eivät ainakaan parantaneet tiedot Ruotsista ja Tanskasta, jossa samassa nivelvaiheessa menetettiin valtaosa hakijoista.

Yllätys oli sitten melkoinen, kun hakijamäärä romahduksen sijaan karvan verran nousi. Meillä tarjonta ja aloituspaikkamäärä olivat täsmälleen samat kuin 2016, eli tämän ja viime vuoden tulokset ovat aidosti vertailukelpoisia. Hakijaprofiilikaan ei juuri muuttunut - oikeastaan ainoa selvä muutos oli venäläisten hakijoiden määrän selvä lasku.

Tämän jälkeen pidettiin pääsykokeet ja kun tulokset olivat valmiit, laitettiin kutsut ja laskut liikkeelle. Paluuposti tuotti seuraavan tuloksen:

Taulukko: Maksuvelvollisuuden toteutuminen koulutuksittain (7.8.2017 tiedoilla)

 Koulutus

 Opiskelemaan  
kutsutut 
Maksuvelvollisten  
määrä 
 Maksaneet 
Nursing  26  19  19
Tourism  35  18  13
International Business  38  26  23
Business Information Technology 17  14  4
International Business Management  19  0  -
Total  135  77  59


Kaiken kaikkiaan kutsun saaneista maksuvelvollisia oli 77 ja heistä oli elokuun 7. päivään mennessä maksunsa (1600 €) hoitaneet 59 eli runsaat kolme neljäsosaa. Ainoastaan Business Information Technology on takertunut lähtötelineisiin, mutta sielläkin tilanne voi vielä kirkastua varsin hyvin sujuneen kesähaun ansiosta.

Kun tulosta pohtii, niin onhan se Jorma Uotista mukaillen todettava että ”Ei paha”. Pakkohan tässä on tunnustaa, että jossakin vaiheessa itsekin päässä liikkui sellaisia ajatuksia, että lukukausimaksut olisivat kuolinisku meidän englanninkieliselle koulutukselle. Siihen nähden ei voi kun todeta, että on ilo olla väärässä.

Ja vaikka en muiden AMKien tilanteesta tässä vaiheessa mitään tiedä, niin uskallan olettaa, että vähintään samassa vauhdissa ollaan kuin muutkin.



Suomalaiset luovan alan yrittäjät osallistuvat vielä heikosti kansainväliseen toimintaan

7.9.2017



Puukko Saila-Inkeri net.jpg
KM Saila-Inkeri Puukko toimii Projektisuunnittelijana Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla. Hän koordinoi Pohjoisen periferian ja arktisen ohjelmasta rahoitettua Creative Momentum –projektia.

Suomessa on toistaiseksi vähän kansainvälisillä markkinoilla toimivia luovan alan yrittäjiä, toteaa TEMin Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia vuodelta 2015. Voisiko tilanteeseen löytyä ratkaisu?

Tässä blogitekstissä nostan esiin Creative Momentum -projektissa toteutettavan Creative Hotspot –toimenpiteen, jonka tavoitteena on tuoda osallistuvien maiden luovia PK-yrittäjiä yhteen, ennalta valittuun tapahtumaan kussakin kumppanimaassa. Toimenpiteen avulla on pyritty madaltamaan kynnystä kv-verkostojen rakentamiseen tarjoamalla suoria kontakteja.

Projekti pyrkii ratkaisemaan osaltaan myös resurssikysymystä tarjoamalla yrittäjille matkat ja majoituksen kohteessa. Perifeeristen alueiden ollessa kyseessä tuodaan yhteen myös muita periferiassa toimivien yrittäjiä ja heidän haasteita.

Tähän mennessä tapahtumia on järjestetty Keski-Ruotsissa - Urkult –folk festivaaleilla, Pohjois-Irlannissa - Digital DNAssa sekä Rovaniemellä - Arctic Design Weekissä. Vastaavia tapahtumia järjestetään tekstin kirjoitushetkellä vielä Islannissa kesäkuussa 2017 (Vaka folk festivaalit) ja Irlannissa heinäkuussa 2017 (Galwayn elokuvajuhlat).

Hotspotit tukevat yrittäjien keskinäistä verkostoitumista

Ensimmäinen tapahtuma, Urkult –festivaalit järjestettiin elokuussa 2016. Mukaan Suomesta lähti rovaniemeläinen käsityöyrittäjä Annika Konttaniemi, SusiVillasta sekä torniolainen muusikkopariskunta Elina Söderström ja Esa Rautiainen Studio E-Citystä. Annika oli festivaaleilla yhdessä muiden partnerimaista tulleiden käsityöyrittäjien kanssa myymässä omia tuotteitaan.

Tapahtumassa hyödyllisimmäksi koettiin valittujen yrittäjien keskinäinen verkostoituminen, jota edesauttoi tiivis yhdessäolo tapahtuman aikana. Laajempi verkostoituminen paikallisten yrittäjien kanssa koettiin haastavaksi. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin kaikille avoin PechaKucha –esitys. PechaKucha on kehitetty erityisesti luovan työn esittelyyn, ideana esitellä 20 kuvaa, jokaista tasan 20 sekunnin ajan (lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pecha_Kucha). Tämä koettiin hyväksi menetelmäksi, mutta se ei toiminut kyseisessä festivaalityyppisessä tapahtumassa.

Kuva 1 Saila Puukko syyskuu.jpg

Kuva 1. Annika Konttaniemi Urkultissa (kuvan ottaja: Henri Finström)

Syksyllä 2016 Pohjois-Irlannissa järjestetyn Digital DNAn osalta kokemukset vaihtelivat sen mukaan, miltä alalta yrittäjä oli. Tapahtumaa ei oltu suunnattu millekään spesifille luovan alan sektorille. Mukaan oli valittu oululaiset Soma media, EverWhatProductions ja rovaniemeläinen Julius Oförsagd Company. Tapahtuman sisältö oli seminaarityyppinen ja käsitteli yleisesti digitaalisutta. Verkostoituminen oli paljolti yrittäjän omalla vastuulla.

Tilaisuuden haasteena oli, että valitut yritykset tulivat kovin monelta luovan alan sektorilta. Oman kokemukseni mukaan yrittäjät pyrkivät lähtökohtaisesti verkottumaan saman alan edustajan kanssa, yhteisiä puheenaiheita on ainakin helpompi rakentaa. Tämä toki riippuu pitkälti siitä, mitä yritys hakee yhteistyökumppanilta. Selkeää suunnitelmaa kumppaneiden kartoittamiseksi on kuitenkin vaikea laatia, jos tilaisuuden osallistujat eivät ole ennakkoon tiedossa. Mukaan valituille yrittäjille koostettiin yritysbio, jotta he pääsevät tutustumaan toisiinsa ennakkoon. Seminaarin muihin osallistujiin eivät yrittäjämme päässeet tutustumaan.

Suomesta kyseisiin tapahtumiin on tähän mennessä osallistunut 6 yrittäjää. Islantiin ja Irlantiin on lähdössä vielä 5 yrittäjää. Ennen jokaista tapahtumaa järjestettiin avoin haku ja valinnat tehtiin yhteistyössä tapahtuman järjestävän organisaation kanssa. Järjestävän organisaation pääintressi oli saada osallistujia, jotka sopivat tapahtuman ideologiaan ja tematiikkaan. Esimerkkinä tästä Urkult -festivaalien tarkka linjaus, jonka mukaan käsityöyrittäjien tulee tuotteissaan suosia kestävää kehitystä. Urkult osoittautuikin todelliseksi hippi –festivaaliksi ja vegaanien paratiisiksi.

Rovaniemen muotoiluviikot osana Suomen hotspottia

Creative Hotspot järjestettiin viime helmikuussa myös Rovaniemen Arctic Design Weekissä. Mukana ei ollut suomalaisia yrittäjiä, koska emme järjestäneet hakua Pohjois-Suomessa. Vierailevia yrittäjiä oli kuitenkin ennätysmäärä, noin kaksikymmentä. Vieraita tilaisuudessa oli lisäkseni isännöimässä liiketalouden lehtori Jorma Mölläri.

Jorman kanssa olimme yrittäneet saada vieraillemme mahdollisimman hyvän kosketuspinnan lappilaisiin design-yrityksiin järjestämällä mini-designkävelyn ympäri Rovaniemen keskustaa. Design-kävely on järjestetty aiempina vuosina designviikkojen toimesta ja siitä on olemassa karttapohja verkossa. Valitsimme mielenkiintoisimmat kohteet aloittaen Tiedekeskus Pilkkeestä ja päätyen Kahvila Kauppayhtiöön päivälliselle.

Designviikkojen toimesta järjestettiin iltatapahtumana Matchmaking –verkostoitumistapahtuma. Olin jo aiemmin keskustellut festivaalien organisaattorin Julius Oförsagdin kanssa mahdollisuudesta saada yrittäjiämme verkostoitumaan paikallisten toimijoiden kanssa. Julius itse osallistui aiemmin Digital DNA tapahtumaan, joten hänellä oli omakohtaista tietoa siitä, mikä toimii ja mikä välttämättä ei toimi. Ensimmäisen illan aikana pyrittiin panostamaan kutsuttujen yrittäjien keskinäiseen verkostoitumiseen.

Kuva 2 Saila Puukko syyskuu.jpg

Kuva 2. Thanks fo visiting Lapland – ryhmäpotretti Arctic Design Weekiltä (kuvan ottaja: tuntematon)

Haussa uusia kansainvälisiä markkinoita – onko Creative Hotspot siihen vastaus?

Creative Hotspotin taustaideana on niin luovien alojen yrittäjien verkottaminen paikallisten toimijoiden kanssa kuin omien tuotteiden markkinointi kansainvälisillä foorumeilla. Myös rahoittajia haetaan. Tästä esimerkkinä Galwayn elokuvajuhlat, joissa valitut leffaproduktion pääsevät kansainvälisille areenoille tapaamaan elokuva-alan keskeisiä rahoittajia. Kumppaneita haetaan myös yhteistuotantoihin. Odotukset ovat tämän osalta korkealla. Galwayn elokuvajuhlilla tapaavat ensimmäistä kertaa suomalainen ja irlantilainen tuottaja mielessään kansainvälinen yhteistuotanto. Nämä suunnitelmat on pistetty alulle jo hetki sitten, Creative Momentum –projektin vertaismentoroinnissa.

Tähän mennessä kokemukset ovat varovaisen positiivisia, yhteistyö on virinnyt osallistuvien yrittäjien välillä, mutta konkreettisia tuloksia on vielä vaikea näyttää toteen. Tämä edellyttäisi pidempiaikaista seurantaa, yli projektin toiminta-ajan.

Haasteena on löytää erilaisille luovien alojen edustajille sopivia foorumeita. Pohjoisen periferian alueella sopivia tapahtumia on rajoitetusti ja ne voivat olla hankalien ja kalliiden kulkuyhteyksien päässä. Jokainen yrittäjä on hyvin yksilöllinen omine tarpeineen ja toiveineen. Vaikka kielellisiä esteitä ei ole ilmennyt, vaatii toimivan yhteistyön luominen paljon yhteistä tahtoa. Hyvin alkanut yhteistyö voi kuivua helposti kokoon arkipäiväisen kiireen ja pitkien etäisyyksien vuoksi.

Creative Momentum –projekti tarjoaa aloittaville ja olemassa oleville luovien alojen yrityksille tukea kansainvälistymiseen Euroopan harvaanasutuilla alueilla eli Pohjois-Suomessa, Keski-Ruotsissa, Irlannissa, Islannissa ja Pohjois-Irlannissa. Rahoitus tulee Pohjoisen Periferian ja Arktisen ohjelmasta. Projekti on käynnissä vuoden 2018 kevääseen.


Lähteet:

Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia:
http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/0816ED955B37BECBC22572AC001C5AAC/$file/jul10elo_2007_netti.pdf

Linkit:

http://www.urkult.se
https://digitaldna.org.uk
http://arcticdesignweek.fi/fi/
http://www.thjodlist.is/
http://www.galwayfilmfleadh.com




Opinnäytetyön kautta asiantuntijaksi työelämään

29.8.2017



Poikajärvi Miika net.jpg
Insinööri (AMK) Miika Poikajärvi työskentelee projekti–insinöörinä Lapin AMK:n Arctic Civil Engineering–tutkimusryhmässä.

Moni opiskelija huomaa opiskeluidensa loppuvaiheessa yhden ainoan asian olevan heidän valmistumisensa esteenä: opinnäytetyöaihe puuttuu.

Allekirjoittanut kamppaili saman pulman parissa. Ratkaisu löytyi lopulta Lapin AMKin TKI-toiminnasta.

 

Hanketyöstä ponnistusvoimaa valmistumisen kynnyksellä

Opiskelijaryhmämme Facebook–sivuille ilmestyneessä ilmoituksessa haettiin opinnäytetyön tekijöitä Future Possibilities for CLT–hankkeelle. Ilmoitus tuli kuin tilauksesta!

Tapaaminen saatiin sovittua nopealla aikataululla hankkeen projektipäällikön kanssa ja pääsimme käymään opinnäytetöiden aihetarjontaa läpi. Laajasta aihevalikoimasta löysin itselleni sopivan ja pääsin vihdoin etenemään valmistumista kohti.


Projektityöskentely tutuksi harjoittelun kautta

Opinnäytetyöprosessin aikana tuli esille mahdollisuus toimia harjoittelijana hankkeessa ja osana Arctic Civil Engineering–tutkimusryhmää. Asiaa alettiin selvittää ja kun muodollisuudet saatiin hoidettua pois alta, pääsin aloittamaan työni projektiharjoittelijana.

Tutkintoon vaadittavien opintopisteiden ollessa jo kasassa ja hyvän opiskelumenestyksen myötä harjoittelu voitiin suorittaa ilman opiskelijoita normaalisti koskevia viikoittaisia työaikarajoitteita.

Olin innoissani, että pääsin heti työskentelemään kokoaikaisena tiimin jäsenenä! Positiivisena yllätyksenä tuli myös se, että harjoittelu oli palkallinen, mikä ei ole itsestäänselvyys monessakaan paikassa.

Talonrakentajan kulttuurishokki

Rakennustyömailla fyysiseen työhön tottuneelle talonrakentajalle, projektityöskentelyn rauhallisempi työntekokulttuuri vaati hieman totuttelua. Kaikki muutos ei kuitenkaan ole pahasta. Paukkuva pakkanenkaan ei enää kylmettänyt mieltä, kun tiesin pääseväni tuoreen kahvikupposen ääreen lämpimään toimistoon.

Harjoittelun aikaiset työtehtävät olivat monipuolisia, vaihdellen erilaisten raporttien kirjoittamisesta tiedonhakuun ja yritysten puhelinhaastatteluihin. Mukavaa vaihtelua koneen äärellä istumiselle toivat muutamat rakennuslabrassa vietetyt päivät, jolloin pääsin tutkimaan opinnäytetyössäni käsittelemääni aihetta käytännössä.

Reissuhommiin tottuneena oli myös mukavaa päästä kokemaan ensimmäinen itsenäinen seminaarimatka Oulussa, jossa luennoitiin puukerrostalotyömaan käytännöistä.

 

Projektiharjoittelijasta projekti–insinööriksi

Kolmen kuukauden harjoittelun aikana sain opinnäytetyöni päätökseen ja tutkintotodistuksen taskuun. Harjoittelun lopulla hain avoinna olevaa projekti–insinöörin tehtävää. Tehtävään valinnan myötä pystyin jatkamaan jo tutuiksi tulleissa työtehtävissäni Future possibilities for CLT–hankkeessa.

Mielenkiinnolla odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan hanketehtävien muodossa!



Nordic collaboration to promote medication safety

22.8.2017



Mikkola 2017 5.jpg
Henna Hannila, Arttu Kinnunen and Heath Nhandara are Bachelor students in Nursing Program and RN, MSc (Health Care) Anja Mikkola is their Senior lecturer.

Intensive week in Lappeenranta 27. - 31.4.2017

The authors participated in the Nurses' confidence in medication safety-intensive course, organized by Medico group and Saimia University of Applied Sciences.

Medico, funded by Nordplus is a collaboration consisting of professionals in the nursing education. The participants of this week came from Finland, Åland, Sweden, Norway, Denmark and Iceland.

The aims of the week were to support students' confidence in medication safety, promote exchange of experience, bring up the differences in the cultures in medication safety, and promote exchange of best practices between Nordic countries.


Mikkola 2017 1.jpg

Photo 1. The participants.

Students´ confidence

During the week, the students were encouraged to engage into inter professional and inter nordic collaboration. The emphasis was on promoting safety culture and importance of holistic view to medication care.

Through lectures and group works, the students got tools to administer medication safely e.g. “9-rights” and how to manage an error situation. The importance of reporting errors and near-miss situations was also an integral part. During the lectures, it was highlighted how important communication is to prevent errors, and when errors have already occurred.

By having participants from different countries and experience-levels, it was possible to widen the participants´ perspectives and knowledge base.

The intensive week was a combination of group works and lectures held by the experts from the medication safety field. During the group works the master students lead the work and gave their views to the topics from the experiences in the practical field. By including a pharmacist in the panel discussion that was held during the week, the interprofessional collaboration in the medication safety was pointed out in a practical way.

 

Cultural differences

During the week, it was encouraged that the students share information about their health care environments, systems, and safety strategies in different Nordic countries. Based on the discussion and group works, the students made a conclusion that the systems used in the Nordic countries are similar, but some differences still exist. The students were really intrested in these questions and the discussion continued even after the lectures.

Mikkola 2017 2.jpg

Photo 2.

The lectures were build up on evidence based knowledge, and international sources were used to widen the views of the field of medication safety. The photo beside shows something that was new to the students. Professionals’ experience from different countries was used to show the students how the things are done in practice.

Activities outside the classroom

There was also different activities during the week. The students were connected together with sports like wall climbing (Photo 3) and all the participants were ice-floating in the lake Saimaa (Photo 4).

Mikkola 2017 3.jpg

Photo 3.

Mikkola 2017 4.jpg

Photo 4. This photo tells about the beautiful scenery, fine weather and wonderful feelings in ice floating.

This week was an important experience and gave tools to improve the working methods in medication safety and enjoying memories of working, learning, and imagining. Feedback from the course was good. Thank you.


Ulkomaalaisista matkailijoista jopa 30–40 prosenttia on ilmaismajoittujia

15.8.2017



Pasi Satokangas Venetsia tori.jpg
YTM Pasi Satokangas toimii hankesuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun matkailupalvelujen osaamisalalla.

Logot Satokangas.JPG

 

 

 

Vanha sanonta muistuttaa maksuttomuuden harhasta. Jos ilmaista lounasta ei ole, niin miten on yöpaikan laita? Joku on tietysti maksanut seinätkin, mutta yksi matkailijoiden yöpymisten alalaji kulkee ilmaismajoituksen nimellä.

Sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla mökillä

Maassamme tehtiin suomalaisten toimesta vuonna 2015 noin 19 miljoonaa yön yli kestänyttä ilmaismatkaa (Tilastokeskus 2016). Vanhan, 1980-luvulta peräisin olevan tiedon mukaan suomalainen asuntokunta saa aikaan sukulaisten ja tuttavien luona keskimäärin 25 yöpymistä vuodessa. (Kauppila 2001, 43). Vieläkö luku osuu oikeaan, sitä voi itse kukin arvioida oman kokemustensa perusteella.

Kansanviisaus kertoo, että kalojen säilyvyys ja vieraiden kanssa viihtyminen voidaan rinnastaa toisiinsa. Ruokatiedon mukaan tuore kala säilyy jääkaapissa 1–2 vuorokautta. Tutkimustiedon perusteella pari vuorokautta kuitenkin sopii paremminkin hotellissa asuvien matkailijoiden viipymäksi, kun taas tuttavien luona yövytään kaksi kertaa kauemmin (Visit Finland 2016a; Visit Finland 2017).

Ilmaismajoittujissa on myös runsaasti oman katon alla yöpyviä. Omissa vapaa-ajan asunnoissa käyttöaste on Suomessa keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Suunta on kasvamaan päin, koska vuonna 2008 käyttövuorokausia oli 75. Käyttöaste riippuu mm. mökin iästä, mökin varustetasosta ja mökkimatkan pituudesta. (Koski & Miettinen 2016, 27.)

Ulkosuomalaisia

Talvikaudella 2015–2016 Suomessa vierailleista ulkomaalaista matkailijoista lähes 30 % ilmoitti rajahaastatteluissa yöpyvänsä sukulaisen tai tuttavan luona. (Visit Finland 2016a). Ulkomaalaista kesämatkailijoista puolestaan jopa yli 40 % yöpyy maksuttomassa majoituksessa.

Prosenttisosuudet kertovat siitä, että kohdejoukossa on paljon ”ulkosuomalaisia”. Vuonna 2015 joka kymmenes ulkomaalainen matkailija saapui Suomeen Ruotsista. Näistä lähes joka toinen saapui tuttavia tai sukulaisia tapaamaan. Ruotsista saapuvista matkailijoista lähes 20 % on Suomen kansalaisia. (Visit Finland 2016b.)

Sohvilla surffaten

Aikaisemmin ilmaismajoittujat siis yöpyivät lähinnä sukulaisten ja tuttavien luona. Jakamistalouteen kuuluvan sohvasurffauksen myötä ilmaismajoituksen kolmanneksi alakategoriaksi muodostui ”koko maailman luona” yöpyvät. Surffaus nosti ilmaismajoituksen trendikkääksi ilmiöksi. Lapissa sohviaan jakaa yli 1 200 tarjoajaa, joista tosin vain osa on aktiivisia (Liljedahl 2017, 15).

Kuten tunnettua, jakamistalouden alustojen kautta välitetään nykyään myös maksullisia yöpymisiä, jotka ovatkin nousseet hyvin suosituiksi. Jakamistalouden kattokäsitteen alla ovat siis kasvaneet niin ilmaiseksi, kuin maksua vastaan jakaminen.

Tilma tukee matkailutilastointia

EAKR-rahoitusta Lapin liitolta saava Tilastoista tietopohjaa Lapin matkailun kehittämiselle -hanke (Tilma) tuottaa tietoa matkailutilastojen tueksi ja tilastotiedon käytön parantamiseksi. Tilmassa mm. tehdään laskelmia Lapin kunnissa yöpyvien ilmaismajoittujien määristä.

Ilmaismajoittujat ovat siis varsin huomattava matkailijaryhmä, joiden määrästä on hyvä olla selvillä mm. matkailun vaikuttavuuden mittaamiseksi. Lisäksi Tilmassa kartoitetaan rekisteröimätöntä majoitusta pienissä yrityksissä ja yksityisten vuokraajien luona sekä tuotetaan tietoa matkailijoiden rahankulutuksesta.

Kirjallisuus

Kauppila P. (2001) Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001.
Koski S. & Miettinen H. (2016) Mökkibarometri 2016. FCG Finnish Consulting Group Oy. Saaristoasiain neuvottelukunta, Maa- ja metsätalousministeriö.
Liljedahl P. (2017) Majoittajan luottamuksen rakentuminen couchsurfing-profiilin kautta osana tavoiteltua turvallisuutta. Lapin yliopisto, Matkailututkimus, Kandidaatintutkielma.
Tilastokeskus (2016) Tilastot, Liikenne ja matkailu, Suomalaisten matkailu 2015, kotimaanmatkailu. Luettu 16.2.2017 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/smat/2015/smat_2015_2016-03-30_kat_002_fi.html
Visit Finland (2016a) Visit Finland matkailijatutkimus 2015. Visit Finland tutkimuksia 3. Finnpro, Visit Finland, Helsinki 2016. Luettu 25.4.2017 osoitteesta: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/3-Visit-Finland-matkailijatutkimus-2015.pdf?dl
Visit Finland (2016b) Visit Finland Matkailijatutkimus. Talvikausi 2015–2016. Visit Finland tutkimuksia 5. Luettu 16.2.2017 osoitteesta: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/10/5-Visit-Finland-Matkailijatutkimus-talvi-2105-2016-marras-huhtikuu_p%C3%A4iv.pdf?dl
Visit Finland (2017) Visit Finland, Tilastopalvelu Rudolf. Luettu 25.4.2017 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/050_matk_tau_332.px/table/tableViewLayout1/?rxid=b5d17340-4079-4ad4-ab78-74d29b39ccd0



Edellinen 1 2 3 ... 7 8 9Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!