Lapin%20AMK%20pohjoisen%20tekijat%20blogikuvitus.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi

Ulkomaalaisista matkailijoista jopa 30–40 prosenttia on ilmaismajoittujia

15.8.2017



Pasi Satokangas Venetsia tori.jpg
YTM Pasi Satokangas toimii hankesuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun matkailupalvelujen osaamisalalla.

Logot Satokangas.JPG

 

 

 

Vanha sanonta muistuttaa maksuttomuuden harhasta. Jos ilmaista lounasta ei ole, niin miten on yöpaikan laita? Joku on tietysti maksanut seinätkin, mutta yksi matkailijoiden yöpymisten alalaji kulkee ilmaismajoituksen nimellä.

Sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla mökillä

Maassamme tehtiin suomalaisten toimesta vuonna 2015 noin 19 miljoonaa yön yli kestänyttä ilmaismatkaa (Tilastokeskus 2016). Vanhan, 1980-luvulta peräisin olevan tiedon mukaan suomalainen asuntokunta saa aikaan sukulaisten ja tuttavien luona keskimäärin 25 yöpymistä vuodessa. (Kauppila 2001, 43). Vieläkö luku osuu oikeaan, sitä voi itse kukin arvioida oman kokemustensa perusteella.

Kansanviisaus kertoo, että kalojen säilyvyys ja vieraiden kanssa viihtyminen voidaan rinnastaa toisiinsa. Ruokatiedon mukaan tuore kala säilyy jääkaapissa 1–2 vuorokautta. Tutkimustiedon perusteella pari vuorokautta kuitenkin sopii paremminkin hotellissa asuvien matkailijoiden viipymäksi, kun taas tuttavien luona yövytään kaksi kertaa kauemmin (Visit Finland 2016a; Visit Finland 2017).

Ilmaismajoittujissa on myös runsaasti oman katon alla yöpyviä. Omissa vapaa-ajan asunnoissa käyttöaste on Suomessa keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Suunta on kasvamaan päin, koska vuonna 2008 käyttövuorokausia oli 75. Käyttöaste riippuu mm. mökin iästä, mökin varustetasosta ja mökkimatkan pituudesta. (Koski & Miettinen 2016, 27.)

Ulkosuomalaisia

Talvikaudella 2015–2016 Suomessa vierailleista ulkomaalaista matkailijoista lähes 30 % ilmoitti rajahaastatteluissa yöpyvänsä sukulaisen tai tuttavan luona. (Visit Finland 2016a). Ulkomaalaista kesämatkailijoista puolestaan jopa yli 40 % yöpyy maksuttomassa majoituksessa.

Prosenttisosuudet kertovat siitä, että kohdejoukossa on paljon ”ulkosuomalaisia”. Vuonna 2015 joka kymmenes ulkomaalainen matkailija saapui Suomeen Ruotsista. Näistä lähes joka toinen saapui tuttavia tai sukulaisia tapaamaan. Ruotsista saapuvista matkailijoista lähes 20 % on Suomen kansalaisia. (Visit Finland 2016b.)

Sohvilla surffaten

Aikaisemmin ilmaismajoittujat siis yöpyivät lähinnä sukulaisten ja tuttavien luona. Jakamistalouteen kuuluvan sohvasurffauksen myötä ilmaismajoituksen kolmanneksi alakategoriaksi muodostui ”koko maailman luona” yöpyvät. Surffaus nosti ilmaismajoituksen trendikkääksi ilmiöksi. Lapissa sohviaan jakaa yli 1 200 tarjoajaa, joista tosin vain osa on aktiivisia (Liljedahl 2017, 15).

Kuten tunnettua, jakamistalouden alustojen kautta välitetään nykyään myös maksullisia yöpymisiä, jotka ovatkin nousseet hyvin suosituiksi. Jakamistalouden kattokäsitteen alla ovat siis kasvaneet niin ilmaiseksi, kuin maksua vastaan jakaminen.

Tilma tukee matkailutilastointia

EAKR-rahoitusta Lapin liitolta saava Tilastoista tietopohjaa Lapin matkailun kehittämiselle -hanke (Tilma) tuottaa tietoa matkailutilastojen tueksi ja tilastotiedon käytön parantamiseksi. Tilmassa mm. tehdään laskelmia Lapin kunnissa yöpyvien ilmaismajoittujien määristä.

Ilmaismajoittujat ovat siis varsin huomattava matkailijaryhmä, joiden määrästä on hyvä olla selvillä mm. matkailun vaikuttavuuden mittaamiseksi. Lisäksi Tilmassa kartoitetaan rekisteröimätöntä majoitusta pienissä yrityksissä ja yksityisten vuokraajien luona sekä tuotetaan tietoa matkailijoiden rahankulutuksesta.

Kirjallisuus

Kauppila P. (2001) Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001.
Koski S. & Miettinen H. (2016) Mökkibarometri 2016. FCG Finnish Consulting Group Oy. Saaristoasiain neuvottelukunta, Maa- ja metsätalousministeriö.
Liljedahl P. (2017) Majoittajan luottamuksen rakentuminen couchsurfing-profiilin kautta osana tavoiteltua turvallisuutta. Lapin yliopisto, Matkailututkimus, Kandidaatintutkielma.
Tilastokeskus (2016) Tilastot, Liikenne ja matkailu, Suomalaisten matkailu 2015, kotimaanmatkailu. Luettu 16.2.2017 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/smat/2015/smat_2015_2016-03-30_kat_002_fi.html
Visit Finland (2016a) Visit Finland matkailijatutkimus 2015. Visit Finland tutkimuksia 3. Finnpro, Visit Finland, Helsinki 2016. Luettu 25.4.2017 osoitteesta: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/3-Visit-Finland-matkailijatutkimus-2015.pdf?dl
Visit Finland (2016b) Visit Finland Matkailijatutkimus. Talvikausi 2015–2016. Visit Finland tutkimuksia 5. Luettu 16.2.2017 osoitteesta: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/10/5-Visit-Finland-Matkailijatutkimus-talvi-2105-2016-marras-huhtikuu_p%C3%A4iv.pdf?dl
Visit Finland (2017) Visit Finland, Tilastopalvelu Rudolf. Luettu 25.4.2017 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/050_matk_tau_332.px/table/tableViewLayout1/?rxid=b5d17340-4079-4ad4-ab78-74d29b39ccd0



Hyvinvoinnin ja ohjauksen viisaiden käytäntöjen etsimistä

8.8.2017



Helena Kangastie.jpg
TtM Helena Kangastie on Lapina ammattikorkeakoulun opetuspäällikkö.

Lapin ammattikorkeakoulussa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota yhtenäisten käytänteiden edistämiseen, näin myös hyvinvoinnin ja ohjauksen toiminnassa. Yhtenäiset käytännöt eivät ole päämäärä sinänsä, vaan väline toteuttaa opiskelijoille laadukasta palvelua oppimisen, osaamisen ja opiskelun edistämiseksi.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ohjauksen edistämisen linjaukset ja toimintaperiaatteet on kuvattu ammattikorkeakoulutason Hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelmaan. Siellä on kuvattu myös laatuympyrän mukainen toiminta eli suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Kuviossa 1 esitetään laadunhallinnan kokonaisuutta hyvinvoinnin edistämisessä ja ohjaustyössä.


Kaavio Kangastie elokuu 2017.JPG
Kuvio 1. Laadukas tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminta ja hyvinvoinnin edistäminen (Lapin AMKin Hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelma)

Suunnitteluvaiheessa hyvinvoinnin ja ohjauksen toimintaa ohjaa strategia, osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys ja erityisesti hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelma.

Toteutuksessa korostuu oppimisen ja opintojen ohjaus, ammatillisen kasvun ohjaus, uraohjaus ja hyvinvoinnin edistäminen. Monipuolinen palautetieto toimii kehittämisen pohjana. Tässä kirjoituksessa kuvaan erityisesti ohjausosaamisen kehittämistoimia, joita toteutettiin vuosina 2015-2017 Opitaan ja Ohjataan! koulutuksilla.

Yhteisen keskustelun ja jakamisen foorumi

Nykyään ohjaus ymmärretään laajasti ihmisen koko elämän suunnittelun ja hallinnan valmiuksien kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Voidaan ajatella, että hyvinvointi on tavoite, ja ohjaus on väline sen saavuttamiseen opiskelijoiden elämässä. Tässä työssä tarvitaan osaamista ja asiantuntijuutta ja siihen panostamista.

Ohjaustyössä asiantuntijuus ja ammattitaidon kehittyminen ovat niin yksilön kuin yhteisön kasvu- ja oppimisprosessi. Jokainen ohjaustyötä tekevä kehittää omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan hyödyntämällä niin teoria-, käytäntö- kuin kokemustietoa. Tarvitaan aikaa, tila ja paikka yhdessä pohtimiselle, ajatusten vaihdolle ja uusien ajatusten yhdessä ”pureksimiselle”. Tätä kautta mahdollistuu yhtenäinen ja laadukas palvelu sitä tarvitsevalle opiskelijalle.

Olemme järjestäneet ja toteuttaneet kolmena vuonna peräkkäin yhteisiä Opitaan ja ohjataan! kehittämis- ja koulutuspäiviä. Osallistujajoukko on koostunut hyvinvointi ja ohjaustyötä tekevistä ja erityisesti koulutus oli suunnattu opettajatuutoreille ja opinto-ohjaajille.

Saatujen palautteiden perusteella koulutusta kehitettiin eri vuosina osallistujien toiveiden mukaiseksi. Teemat ja sisällöt vaihtelivat aina ajankohtaisen tarpeen mukaisesti. Koulutuksissa käsiteltiin laajasti hyvinvointiin liittyviä sisältöjä esimerkiksi varhainen puuttuminen ja opiskelukyky. Ohjauksen sisältöinä käsiteltiin mm. opiskelutaitojen ohjausta, HOPS-prosessia, ohjausta opintopolun eri vaiheissa ja hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Monipuoliset ja vaihtelevat ryhmätyöt auttoivat tekemään näkyväksi mm. opintopolun mukaista toimintaa ohjaustyössä. Viimeisessä vastikään pidetyssä koulutuksessa tutustuttiin ryhmätöissä vaihtoehtoisiin tapoihin opintojen suorittamisessa esimerkiksi työn opinnollistaminen, avoimen AMKin kautta opiskelu ja monimuoto-opiskelu. Lisäksi perehdyttiin erilaisiin tapoihin päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluumme erillishaun kautta. Tästä esimerkkinä on Väyläopinnot.

Erityisen antoisaa kaikilla koulutuspäivillä oli opiskelijoiden mukanaolo. Opiskelijan ääni kuului hyvin valmistelluissa esityksissä, joissa tuotiin esille opiskelijoiden arjen asioita. Mitä tarkoittaa esimerkiksi käytännössä se, ellei ohjausta saa tai osaamisen arviointi viivästyy. Niiden puutteilla on suoraa vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin.

 

Arvioinnin ja reflektoinnin aika

Hyvinvointi ja ohjaustyössä olemme tehneet monipuolista arviointia, joista yksi keskeinen oli ulkoiseen auditointiin valmistautuminen vuonna 2016 toteutetulla itsearvioinnilla. Arvioinnin perusteella meillä on vielä tehtävää, mutta on jo paljon asioita, joissa olemme onnistuneet hyvin.

Opitaan ja Ohjataan! koulutuspäivät ovat olleet hyvä väline jakaa hyviä käytänteitä ja ottaa niitä yhtenäisesti käyttöön. Osallistujien palautteen perusteella niille on ollut tarve ja tilaus. Niille on myös jatkossakin tarve, koska ne ovat mahdollistaneet yhteisen keskustelun yhteisen asian äärellä.

Kuten Onnismaa (2007) toteaa, jos taitava ohjauskäytäntö rakentuu kulttuurisesti herkälle vuorovaikutukselle ja tiedolle, tällöin ohjausta voi kutsua viisaaksi käytännöksi. Viisauden tunnusmerkkejä ovat todellisuushakuisuus, maailman ja ongelmien kohtaaminen rauhallisin mielin ja myötätuntoisesti ja reflektiivinen asenne. Viisaus pitää sisällään myös kyvyn tunnistaa, milloin ja miten asiat etenevät yhteistyöllä.

Lähteet

Kangastie, H. 2016. Opitaan ja Ohjataan. –Teoksessa ”Samassa veneessä” Tietoa-, neuvontaa ja ohjausta sekä hyvinvoinnin edistämistä Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin AMKin julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 15/2016.
Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelma. Viitattu 13.4.2017. http://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20hyvinvointi-%20ja%20ohjaussuunnitelma.pdf.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.



Yrityksiä sparraamassa osaamiskartoituksin

2.8.2017



SirpaKokkonen21032017.jpg
Sirpa Kokkonen, projektisuunnittelija, Kaupan ja kulttuurin osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen tehtävä tukea työelämää ja edistää alueensa kehitystä. Monesti kehitystyötä tehdään oppilaitoksissa erilaisissa hankkeissa.

Minullakin on onni saada olla tällä hetkellä mukana useassa Tornion aluetta ja koko Lappia kehittävässä hankkeessa, joista yhden toiminnasta ja kehittämistavoitteista kerron tässä lyhyesti.

Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen – yrittäjien sparraamista

Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen (EKKU) -hanke kehittää koko Lapin yritysten toimintaa muun muassa osaamiskartoituksin. Hanke on ESR-hanke ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama ja loppuu vuoden 2018 helmikuussa.

Osaamiskartoituksessa selvitetään yrityksen ammattiryhmät ja mitä kunkin ammattiryhmän pitäisi osata hoitaakseen työnsä menestyksellä. Lisäksi osaamiset arvotetaan ykkösestä (ei niin tärkeä osaaminen) viitoseen (tärkeä osaaminen) yrityksen menestymisen näkökulmasta.

Ammattiryhmien osaamiset arvotetaan samalla tavalla, jolloin löydetään mahdolliset osaamisvajeet: jos vaikkapa asiakaspalveluosaaminen on yrityksessä arvioitu viitosen arvoiseksi, mutta sitä osataan vain kolmosen edestä, on osaamisessa kuilu ja kyseistä osaamista on tärkeää lähteä kehittämään.

Osaamiskartoitus on hyvä ”Missä mennään?” -mietintäpaikka

Useat yrittäjät ja henkilöstöstä vastaavat ovat kehuneet osaamiskartoitustilannetta hyväksi tilaisuudeksi pysähtyä pohtimaan yrityksen tilaa ja osaamisen kehittämistä. Juttuhan on niin, että maailma muuttuu aina vain nopeammin, joten pysyäkseen ”kartalla” yritysten on kehityttävä mukana.

Harmillisesti joskus joidenkin yritysten henkilöstövastaava tai yrittäjä itse näkee, että aikaa osaamiskartoitukselle ei ole. Aikaa kartoitukseen menee vain noin kaksi tuntia, mutta hyödyt lienevät ilmeiset. Osaamisen kehittäminen on avain kehityksen mukana pysymisessä.


Muita kehittämistoimia EKKU-hankkeessa

Osaamiskartoitusten lisäksi EKKU-hankkeessa tehdään myös muita toimia yritysten auttamiseksi. Yritykselle voidaan osaamispuutteiden ummistamiseksi laatia koulutussuunnitelma, pitempiaikainen kehityssuunnitelma tai jopa innovaatio-ohjelma uusien tuotteiden, palvelujen tai menetelmien kehittämiseksi. Nämä ovat hankkeen toimina yritykselle ilmaisia, mutta lasketaan kuitenkin vähämerkitykselliseksi tueksi.

Koulutussuunnitelmassa otetaan huomioon osaamiskartoituksessa löydetyt osaamisen vajeet ja niiden korjaamiseksi eli osaamisen nostamiseksi pyritään löytämään sopivia koulutuksia, työpajoja tai muita toimenpiteitä. Tähän kun lisätään vielä toisen asteen ja korkea-asteen yhteinen koulutustarjonta, niin tarvittavat opit saa todennäköisesti ihan omalta paikkakunnalta joustavasti.



Hankkeen toimijat verkostossa

EKKU-hankkeessa on mukana kolme oppilaitosta: Ammattiopisto Lappia projektin hallinnoijana ja Lapin ammattikorkeakoulu osatoteuttajana, kuten myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymä.

Opiskelijat ovat myös päässeet mukaan hankkeen toimintaan: eräs ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä sai tehtäväkseen Kehitysosaamisen opintojaksolla laatia yleisistä alakohtaisista osaamiskartoitustiedoista koulutussuunnitelmia osaamiskapeikkojen poistamiseksi. Samalla he saivat tärkeää tietoa ajantasaisista osaamisvaateista työmarkkinoilla eri aloilla.

Ammattiopisto Lappiankin opiskelijat ovat päässeet mukaan videokuvaamaan yritysten kanssa tehtyjä toimia. Hankkeiden integroinnissa opetukseen on se hyvä puoli, että opiskelijat pääsevät tutustumaan yritysmaailmaan ja työelämän aitoihin kehittämistehtäviin. Yrityksissä saadaan myös jo tuntumaa opiskelijoista ja mahdollisesti tutustutaan tuleviin työntekijöihin jo kehittämisprojektien aikana.

Kokkonen kuva 1.jpg

Kuva 1. Yhteistyöstä tehdään hankkeessa myös lyhyitä yritysvideoita. Kuvassa yrittäjä keskustelee Lappian edustajan kanssa ja opiskelijat kuvaavat kumppanuussopimuksen allekirjoituksen. (Kuva: Sirpa Kokkonen)



Epäonnistuneen verkkotiimin kuolinsyytutkimus

27.6.2017



Jäminki_Seija net.jpg
FT Seija Jäminki toimii lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla.

Lapin AMK on nostanut arvoissaan yhteisöllisyyden ja etäisyyksien hallinnan tärkeäksi kehityskohteeksi. Linjaus haastaa opiskelu- ja työkulttuuriamme etenkin verkkoympäristöissä.

 

Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn katapultit

Syyt painopisteisiin taitavat olla kaikille selvät; muutokset yhteiskunnassa, kaikkien toimijoiden huomioiminen ja uudenlainen työn organisointi edellyttää, että kaikki pääsevät mukaan samaan junaan.

Kuulostaa helpolta mutta kokemukset osoittavat, että yhteisöllisyyden alle mahtuu kaikkea maan ja taivaan välillä.

En lähde tieteellistämään käsitettä ”yhteisöllisyys”; mielestäni se tarkoittaa yksinkertaisesti yhteen hiileen puhaltamista, tiimityöskentelyä tai vaikkapa talkootyötä, tuota vanhojen kyläyhteisöjen hyvin hallitsemaa taitoa. Kun ponnistelemme yhdessä vastuullisesti jaetun päämäärän eteen, pystymme luomaan uusia palveluja ja tuotteita ja tyydyttämään tekijöiden luomisvimmaa.

 

Yhteisöllinen toimintakulttuuri

Mitä yhteisöllisyys verkossa edellyttää? Ensiksikin tarvitsemme hyvän toimintakulttuurin ja tahtotilan tehdä yhdessä jotain ja ymmärrämme erilaisten alojen ja ihmisten tuoman lisäarvon.

OnCreate-verkostossa toimivat eurooppalaiset verkko-opetuksen pioneerit havaitsivat tutkimuksissaan, että verkkoyhteisöllisyys edellyttää monenlaista osaamista. Englanninkielessä käytetään sanaa ”Soft skills”; meilläpä ei taida edes olla termiä käsitteelle.

Minä kuvaan termillä ”Soft skills” sellaista osaamista, joka ei liity itse teemaan tai sisältöön vaan osaamisella tarkoitetaan yksilön kykyä toimia uudenlaisissa verkostoissa verkossa. Jos nämä taidot sivuutetaan, kuten niin usein tehdään, digikulttuuriin astuminen on vaikeaa.

 

Soft skills-osaaminen

Mitä nämä ”Soft skills”-taidot sitten ovat. Mielestäni osaamisalueita on vaikea priorisoida, ne limittyvät ja ovat toisistaan riippuvaisia.

Alkuvaiheessa välttämätöntä on ryhmäytyminen, yhteiset pelisäännöt ja sitoutuminen ryhmän tavoitteisiin. Sääntöjä luodaan helposti mutta tosipaikan tullen niiden noudattaminen onkin jo toinen juttu. Vapaamatkustajat koettelevat ryhmän toimintaa ja motivaatiota mutta harvoin nämä matkustajat hyväksyvät toiminnan puutteen seuraukset.

Hyvä ryhmänvetäjä toimii iskunvaimentajana mutta helpointa olisi, jos välttämättömät perusasiat opittaisiin jo alkuvaiheessa.

Tästä pääsemmekin seuraaviin motivaatiota haastavaan tekijään eli luottamukseen ja empatiaan. Jos luottamus on menetetty, leikkikavereita ei tahdo löytyä.

Tietyissä kulttuureissa panostetaan entistä enemmän silloin kun työskentelyyn liittyy muitakin henkilöitä. Valitettavasti näin ei ole Suomessa: ”ainahan se joku toinen voi homman tehdä”.

Luottamushaaste voi koskea myös organisaation johtoa; työntekijät pitää saada työskentelemään tietyssä tilassa, valvovan silmän alla, jolloin etätyöskentely tiimeissä on hankalaa. Onneksi verkossa jälki jää ja erilaisilla analyysi-työkaluilla voidaan osoittaa tekijät.

 

Läsnäolo ja osallistuminen

Näynkö, kuulunko, olenko siis lainkaan olemassa? Eräs tärkeä seikka verkkotyöskentelyssä on ”läsnäolo”.

Opiskelijoiden palautteiden mukaan se edellyttää osallistumista ja panosta sessioiden aikana. Opettaja tai ohjaaja voi tukea läsnäolon tunnetta hyödyntämällä palautetoimintoja tai muita ohjelman työvälineitä. Verkon mahdollisuudet ja ryhmän koko voivat olla haastavia ja vaikka kameran käyttö tuo mukavan lisän toimintaan, tuloksena voi olla Aku Ankan puhetyyli.

Yhteisölliset verkko-ohjelmat virtuaalitiimin käytössä

Verkossa tarvitsemme hyvät välineet mutta viralliset järjestelmät eivät aina tue yhteisöllisyyttä.

Kansainvälisillä yrityksillä on lisenssit toimiviin verkko-ohjelmiin, jossa eri mediaan pohjautuvia työkaluja voidaan helposti ja tehokkaasti integroida keskenään ja säästää aikaa byrokratialta ja sähläykseltä. Aikaa säästyy kun työläät dokumentit syntyvät työskentelyn lomassa, eikä tietoja tarvitse jälkikäteen hakea.

Valitettavasti yksilöpohjaiset ohjelmistot ovat vielä ainakin vanhemmalla väestöllä käytössä ja kehittämisen paikka olisikin tarjolla useissa organisaatioissa.

 

Virtuaalitiimien johtaminen

Tulevaisuudentutkija Linda Gratton väittää, että parasta olisi olettaa, että virtuaalitiimi epäonnistuu. Silloin ei pety. Hänen mukaansa syy epäonnistumiseen johtuu siitä, että tiimi jätetään yksin ilman ohjausta.

Työyhteisöistä löytyy autonomisia tiimejä, jotka pystyvät toimimaan ilman ohjausta mutta aloittavat tiimit tarvitsevat apua ja tukea.

Kun hyödynnämme yhteisöllisiä verkkotoimintoja, ryhmän toimintaa on helppo piipahtaa katsomassa ja usein riittää kun kommentoi onko suunta oikea vai pitääkö tehdä korjausliikkeitä.

Vuorovaikutus, palaute ja yhteisölliset työvälineet mahdollistavat napakan yhteistyön ja vuorovaikutuskin voi olla joko henkilöiden välistä vuorovaikutusta tai ohjelmien mahdollistamaa viestintää. Peukuttaminen on varmaan tavallisin keino osoittaa hyväksyntää, vaikka joissakin kulttuureissa käyttö aiheuttaakin närää.

Ohjaustoimiin kuuluvat myös erilaisten työvälineiden käytön opastaminen mutta mielestäni ei kannata ottaa käyttöön välineitä, joiden käyttö edellyttää tuntien opiskeluja. Tärkeää on jakaa tietoa tiimin jäsenten välillä ja kun on tärkeää jaettavaa koko ryhmälle, tulokset voidaan jakaa sekä samanaikaisissa että eriaikaisissa ohjelmissa. Kun digitaalisen yhteisöllisyyden perusteet opitaan jo koulutuksen aikana, valmistuneet voivat toimia tulevaisuuden työpaikoissa ja kuntasektorilla.


….
Hyödynnän kuvauksessani OnCreate-verkostossa tuotettua tietoa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta että Lapin AMKin kaupan ja kulttuurin verkko-opiskelijoiden mielipiteitä usealta Team meetings-opintojaksolta.
OnCreate: http://colab.lincoln.ac.uk/oncreate/
Stockleben, B., Thayne, M., Jäminki, S. et al. Towards a framework for creative online collaboration: A research on challenges and context. Teoksessa Educ Inf Technol (2017) 22: 575. doi:10.1007/s10639-016-9483-z. Sähköinen versio http://link.springer.com/article/10.1007/s10639-016-9483-z?wt_mc=alerts.TOCjournals
OnCreate was co-funded by the European Union through the ERASMUS+ programme under grant agreement 2014-1-DE01-KA203-000706.




Geronomi on tulevaisuuden SOTE-osaaja

20.6.2017



Minna Turunen net.jpg
YTM Minna Turunen on yhteiskuntatieteellisten ja sosiaalialan aineiden tuntiopettaja hyvinvointialalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

 

Geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan tutkinto, joka perustuu monitieteiselle teoriapohjalle. Näkökulma on gerontologiassa: ikääntymisessä ja ikääntymiseen liittyvissä muutoksissa.

Geronomitutkinnon suorittaneita on viime vuosina sijoittunut ikääntyneiden palveluohjauksen ja neuvonnan tehtäviin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus eli SOTE

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen siirtyy 18 maakunnan vastuulle vuoden 2019 alusta lukien.

Palveluintegraatio on yksi uudistuksen peruspilareita eli palvelut sovitetaan yhteen kokonaisuudeksi asiakkaan tarpeiden mukaan. (SOTE ja maakuntauudistus 2017)

Ikääntyneen palveluiden yhteensovittaminen tällaiseksi kokonaisuudeksi haastaa työntekijän tarkastelemaan ikääntyneen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sosiaalisen ja terveyden näkökulmista.

Ikääntyneen hyvinvoinnin monialainen tarkasteleminen tulee ajankohtaiseksi, kun tavoitteena on ehjät palvelukokonaisuudet, sujuva palveluohjaus ja palvelutarpeiden havaitseminen sekä arviointi.


Kokemuksia geronomiopiskelijoiden opintojaksosta

Olen toiminut yhteiskuntatieteellisten ja sosiaalialan aineiden opettajana geronomikoulutuksessa noin kaksi vuotta. Opetusvastuullani on kevätlukukaudella 2017 ollut opintojakso Ikäihmisen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, jonka etenemistä olen kuvannut alla oleva kuviossa.


Kuvio Minna Turunen.JPG


Asiantuntijuuteni on yhteiskuntatieteellistä ja ko. opintojakson näkökulmasta tarkasteltuna sosiaaligerontologian sekä gerontologisen sosiaalityön sekä sosiaalityön menetelmäosaamista.

Opintojakso alkoi tammikuussa 2017. Opiskelijat saivat oppimistehtävän, jossa he ensin laativat yhdessä opettajien kanssa asiakastapaukset ja tekivät sen jälkeen valitsemalleen asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman. Luennoilla opiskeltu teoriatieto palveluohjauksesta sosiaalityön työmenetelmänä kytkettiin osaksi asiakkaan palveluprosessia. Opiskelijat suorittivat samanaikaisesti harjoittelujaksoa sekä oppimistehtävää. Opintojakso päättyi loppuseminaariin toukokuussa 2017.

Opintojakson päätösseminaarissa opiskelijoiden kanssa käytiin läpi, millaista osaamista palveluohjaus ja neuvonta ikääntyneiden parissa edellyttävät.

Keskeisinä osaamisalueina nähtiin

- palvelujärjestelmäosaaminen,
- palvelutarpeen tunnistaminen havaintojen, haastattelun ja mittausten perusteella,
- asiakkaan tarpeiden ja palvelutarjonnan kytkeminen yhteen sekä
- asiakkaan voimavarojen ja riskitekijöiden tunnistaminen.

Lisäksi moniongelmaisuus eli sosiaaliset ongelmat, useamman sairauden/vamman ja ikääntymisen aiheuttamien muutosten yhtäaikainen vaikutus yksittäisen ikäihmisen elämässä näyttäytyivät erityisinä haasteina opiskelijoiden työharjoittelujaksoilla.

Palveluohjauksen toimintamalli työn alla

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa on hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on tukea SOTE -uudistusta. Toimiva kotihoito Lappiin -hanke on osa laajempaa hallituksen kärkihanketta. Sen tavoitteena on muun muassa muodostaa toimintamalli alueelliselle palvelukokonaisuudelle ja keskitetylle asiakas-/palveluohjaukselle.

Ikääntyneiden palveluohjaus ja yhteensovitetut palvelukokonaisuudet edellyttävät toimintamallien lisäksi myös osaamista.

Geronomikoulutuksessa gerontologiaan ja gerontologiseen sosiaalityöhön linkittyy palveluohjausta sosiaalityön työmenetelmänä koskeva menetelmätieto, mikä konkretisoituu ikääntyneiden palveluohjausta ja neuvontaa koskevana gerontologisena palveluohjaus- ja neuvontaosaamisena.

Hallituksen kärkihankkeen kontekstissa olisi mielestäni oiva paikka gerontologisen palveluohjauksen ja neuvonnan osaamisen kehittämiselle ja osaamisprofiilin esiin nostamiselle geronomikoulutuksessa.

 

Lähteet:
SOTE ja maakuntauudistus 2017. Viitattu 5.6.2017. http://alueuudistus.fi/etusivu.




Lappilaisen matkailuyrityksen hyödyntämätön brändilupaus - vastuullisuus

13.6.2017



Jaana Ojuva net.jpg
YTM Jaana Ojuva on Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin viestintäsuunnittelija ja työskentelee Lapin ammattikorkeakoulun Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa –hankkeessa.


Lappilaisten yritysten vastuullisuus ja kestävät arvot nousivat maaliskuussa kansainvälisiin otsikoihin, kun matkailu-, viihde- ja lifestyle-yhtiö Virgin käsitteli blogissaan Lappia.

Kirjoittaja, Susan McPherson, oli aidosti vaikuttunut kokemuksistaan Lapissa ja otsikoi tekstinsä sen mukaisesti - eli mitä muun maailman tulisi ottaa opiksi lappilaisten yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta.

Kuva 1 Ojuva.jpg
(Kuva 1) Kuvakaappaus Virgin-yrityksen blogiotsikosta, blogitekstiä on sosiaalisessa mediassa jaettu jo lähes 6000 kertaa.

Vastuullisuus näkyy myös Suomen matkailumarkkinoissa. FinPron Visit Finland on rakentanut kansallisen brändimme sille ajatukselle, että ”modernit humanistit” muodostavat keskeisen kohdemarkkinamme. Modernit humanistit jakavat yhteisen arvomaailman, ja tähän arvomaailmaan kuuluu myös vastuullisuuden peräänkuuluttaminen.

Lähtöasetelma ei siis ole hullumpi. Kansainvälisesti Suomi ja Lappi näyttäytyvät matkailun vastuullisuuden mallimaana. Olemme itsekin ymmärtäneet tämän vahvuudeksemme houkutellessamme Suomeen matkailijoita, jotka haluavat sekä toimia vastuullisesti että odottavat palveluntarjoajilta vastuullisuutta.

Jotain jää silti puuttumaan. Vai missä ovat ne lappilaiset matkailuyritykset, jotka ottavat tästä asetelmasta kaiken hyödyn irti?

McPherson osuu harmillisen oikeaan todetessaan, että me suomalaiset olemme itse hieman sokeita omalle toiminnallemme. Otamme vastuullisuuden itsestäänselvyytenä emmekä ymmärrä sen potentiaalia yritystemme markkinointivalttina.

Eläimet osana vastuullista matkailua

Vastuullisuus ohjaa kasvavassa määrin myös kansainvälisten matkanjärjestäjien ja –portaalien (mm. Thomas Cook, Responsible Travel, TripAdvisor) toimintaa. Useat kansainväliset toimijat ovat kieltäytyneet yhteistyöstä sellaisten matkakohteiden kanssa, jossa eläinten hyödyntäminen on eettisesti arveluttavalla pohjalla.

Nyt olisikin lappilaisilla yrityksillä täydellinen hetki korostaa sitä, missä me olemme jo hyviä. Useissa yrityksissä tehdään hyvää työtä, mutta se kaikki tapahtuu piilossa asiakkailta. Jos sitä ei näy, sitä ei ole olemassa.

Lappiin saapuvista kansainvälisistä matkailijoista suurin osa on lomallaan tekemissä matkailueläinten kanssa. Kaikkiaan Lapissa on lähes 200 matkailuyritystä, jotka hyödyntävät jollain tavalla toiminnassaan eläimiä (Bohn, García-Rosell & Äijälä, tulossa). Osa yrittäjistä omistaa eläimiä, osa taas tarjoaa palveluita alihankkijoiden kautta. Poroja, valjakkokoiria ja hevosia löytyy kaikkialta, kokoluokaltaan muutamien eläinten tiloista useiden satojen yksilöiden valjakkokoira- ja porotiloihin.

Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa on yksi vastuullisen matkailutoiminnan merkittävä osa. Se on myös teema, joka loistaa poissaolollaan silloin, kun puhutaan järjestelmällisestä vastuullisen matkailun edistämisestä. Aihetta ei ole huomioitu laajemmissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa eikä myöskään virallisena osana vastuullisen matkailun kehittämistä. (Äijälä, García-Rosell & Haanpää 2016, 47.)

Kuva 2 Ojuva.jpg
(Kuva 2) Lappilaisilla tiloilla tehdään paljon ns. matkailijoille näkymätöntä työtä, jonka avulla huolehditaan eläinyksilöiden hyvinvoinnista ja niiden lajityypillisten tarpeiden täyttämisestä.

Tätä taustaa vasten eläinten hyvinvoinnin vahva esiintuominen toisi lappilaisille yrityksille merkittävän kilpailuedun. Asetelmasta hyötyisivät sekä yksittäiset yritykset että koko Lappi. Voisimme erottautua kilpailevista matkakohteista - ja antaa samalla asiakkaalle uudenlaisen lupauksen palvelun laadusta.

Brändistä työkalu vastuullisuudesta viestimiseen

Mutta miten yhdistää edellä mainitut arvomaailman muutokset, yritysten vastuullinen toiminta, kohdemarkkinointi ja matkailueläinten merkitys? Vastaus on yllättävänkin yksinkertainen: brändin avulla.

Brändiin ja sen rakentamiseen liittyy monia ennakkoluuloja. Se ei ole vain isojen ja mahtavien yritysten toimintaa. Se ei vaadi suuria lisäresursseja, kun se rakennetaan luontevaksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Se ei myöskään ole markkinointitiimin omaa salatiedettä tai kansiollinen yrityksen logollisia materiaaleja.

Brändityö on yrityksen aitoa ja näkyvää toimintaa niiden arvojen pohjalta, joihin se on toiminnassaan sitoutunut – kuten esimerkiksi huolehtimaan matkailueläinten hyvinvoinnista. Se on monipuolista suhdetoimintaa, mikä sellaisenaan on yritysten perusarkea. Toimintaa, joka näkyy kaikkien työntekijöiden arkisessa aherruksessa. Eläimiä kohdellaan hyvin, niiden lajityypilliset tarpeet huomioidaan ja aito karvaisista työkavereista huolehtiminen välittyy myös matkailijalle.

Kuva  3 Ojuva.png
(Kuva 3) Vilkkaan sesongin jälkeen otetaan rennosti, mutta se ei valjakkokoirilla tarkoita pelkkää köllöttelyä. Myös kauden ulkopuolella treenataan monipuolisesti.

Kovin moni yrittäjä tuskin kieltäytyy, jos tarjolla on mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoa, pienentää hintakilpailun vaaraa, edesauttaa uusien tuotteiden lanseeraamista ja saada vahvempi markkinaosuus. Nämä kaikki ovat onnistuneen brändäyksen tuloksia, ja niitä voi mitata euroissa. Hyvä brändi vähentää liiketoiminnan riskejä ja lisää asiakkaiden luottamusta.

Suomalaisena ja lappilaisena - vastuullisuuden mallikansalaisena - on helppo hymyillä. Mutta mikäli emme rohkeasti hyödynnä tätä teemaa osana brändityötä, pian otsikoihin pääsevät kilpailijamme ja sen jälkeen kilpailuetu on menetetty. Nopeimmat tekevät parhaat tulokset, kun brändätään matkailueläinten hyvinvointi osana vastuullista matkailua.


Silmäilyvinkkejä

Bohn, D., García-Rosell, J.-C. & Äijälä, M. (tulossa). Animal-based tourism services in Finnish Lapland. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti.

McPherson, S. (2017). What the Finnish Arctic region can teach us about corporate responsibility.

Visit Finland (2012). Moderni humanisti.

Äijälä, M., García-Rosell, J.-C., & Haanpää, M. (2016). Eläimet osana matkailutoimintaa. Matkailututkimus 2/2016, 45–59.
www.matkailuelaimet.fi



Tavataanko torilla?

6.6.2017



Hannele Kauppila ja Maria Kiistala.jpg
Terveydenhoitaja (YAMK) Hannele Kauppila ja SHO, KM Maria Kiistala toimivat lehtoreina Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa. He myös koodinoivat Hyvinvoinnin tori -toimintaa Kemissä ja Rovaniemellä.


Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen osaamisala käynnisti keväällä 2015 Hyvinvoinnin Tori -toiminnan palvelemaan verkostojamme ja mahdollistamaan monialaisen opiskelun avoimissa oppimisympäristöissä.

Toiminnan tarkoituksena on koordinoida yhteistyötä eri työyhteisöjen, järjestöjen, organisaatioiden ja yksittäisten henkilöidenkin kanssa. Yhteistyö voi olla hyvin erilaista ja pyrimme räätälöimään sitä kumppanillemme sopivaksi. Hyvinvoinnin Torilla sinun ei tarvitse kuin kontaktoida yhdyshenkilö, joka hoitaa asiaasi eteenpäin.

Hyvinvoinnin Torin toiminnan lähtökohtina ovat terveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, asiakaslähtöisyys ja monitoimijuus. Lapin AMKin oppimisympäristö tuo koulun välineistöä, laitteistoa ja osaamista asiakaskäyttöön.

Samalla opiskelijat saavat kuvaa yrittämisen toimintamallista, sillä opiskelijat saavat osallistua työn suunnitteluun, toteutustapaan ja hallinnollisiin rakenteisiin. Opiskelijat voivat tehdä myös toimintaan liittyviä opinnäytetöitä. Erilaisia tapahtumia järjestetään myös oppilaitoksen ulkopuolella.

Valitse itsellesi sopiva palvelu

Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla opiskelijoiden opintoja on integroitu työelämäyhteistyöhön. Suorittaessaan opintojaksoa opiskelija voi toteuttaa jaksoon kuuluvia osioita monin tavoin myös työelämässä. Mainittakoon näistä esimerkkinä erilaiset terveyden edistämisen tapahtumat, toimintakyvyn arvioinnit ja teemapäivät.

Opinnäytetyöt toteutetaan lähes pääsääntöisesti yhteistyönä työelämän kanssa. Tuotoksina on syntynyt muun muassa erilaisia oppaita, perehdyttämiskansioita ja esittelyvideoita vastaamaan työelämän tarpeita.

Käytössämme on erilaisia avoimia oppimis- ja kehittämisympäristöjä Kemissä ja Rovaniemellä.

  • Hyvinvointipysäkki Kemissä ja Hyvinvointiapteekki Rovaniemellä tarjoavat opiskelijatyönä monenlaista palvelua opettajien ohjauksessa. Hyvinvointipysäkki täytti tänä vuonna 20 v, joten toimintaa on toteutettu jo pitkään.
  • SKY (Kemi) ja ENVI (Rovaniemi) ovat simulaatio- ja kehittämisympäristöjä, joissa voi harjoitella esimerkiksi elvytystaitoja, aggressiivisen asiakkaan kohtaamista, ohjaamistaitoja ja johtamistaitoja.
  • Hyvinvointipalveluauto ONNI tarjoaa erilaisia terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyviä palveluita kiertämällä eri paikoissa Pohjois-Suomessa.

 

Teimme Hyvinvoinnin Torilla vuosina 2015–2016 yhteistyötä eri tahojen kanssa ja osallistuimme useisiin tapahtumiin. Kumppaneinamme ovat olleet esimerkiksi Kemin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Ammattiopisto Lappia, Järjestökeskus Majakka, Osuuskunta Gerbera, Kemi Shipping, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Rovaniemen järjestötoimijat ja vanhuspalvelukeskus sekä Lapin Liikunta ry. Toiminnoissa ovat olleet mukana kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoita.

Käynnistimme myös Hyvinvoinnin Torin verkostotoiminnan ja kokoonnuimme ensimmäisen kerran kesäkuussa 2016. Hyvinvoinnin Tori oli mukana myös Kemin syysmarkkinoilla usean eri alan opiskelijan ja opettajan voimin. Mukana oli myös ONNI-auto.

TYHY-pilotti keskussairaalan osastonsihteereille ja tekstinkäsittelijöille

Yhtenä esimerkkinä työelämän kanssa toteutetusta yhteistyöstä on työhyvinvoinnin pilot-tiprojekti Länsi-Pohjan keskussairaalan (LPKS) osastonsihteereille ja tekstinkäsitteli-jöille, missä tarkoituksena oli työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä moti-vointi omaan terveyden edistämiseen.

Projektin suunnittelu aloitettiin kesällä 2015, jolloin pidettiin yhteispalaveri keskussairaalan henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden kanssa. Paikalla oli myös edustajat Lapin ammattikorkeakoulun Kemin ja Rovaniemen kampuksilta.

Lokakuussa 2015 sovittiin, mitä erilaisia mittauksia osallistujille tehdään ja missä tiloissa. Mittauksiksi ja testeiksi sovittiin polkupyöräergometritesti, kehonkoostumusmittaus, liikkuvuustesti, perusryhti, lihaskuntotesti sekä verenpaine, kolesteroli, hemoglobiini ja verensokeri. Lisäksi jokainen asiakas sai henkilökohtaisen palautteen ja ohjaukset sekä treenire-septin. Lokakuussa tapahtui myös kohderyhmän tiedottaminen ja ajanvarausprosessi käynnistyi.

Toiminta toteutettiin marraskuussa. Tiloina käytettiin sekä LPKS:n tiloja että Kemin kam-puksen avoimia oppimisympäristöjä (Hyvinvointipysäkki). Mittaukset suorittivat Kemin kampuksen terveydenhoitajaopiskelijat sekä Rovaniemen kampuksen fysioterapiaopiskelijat ohjaavien opettajien valvonnassa.

Opiskelijoiden osallistuminen liittyi joko käytännön harjoitteluun tai tiettyihin opintojaksoihin. Mittauksiin osallistuvia henkilöitä oli yli 20.
Tapahtumaan osallistuneilta saatu palaute oli positiivista. Sekä sisällön että toteutuksen koettiin vastanneen odotuksia. Yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssa sujui hyvin.

Kehittämiskohteeksi kirjattiin erityisesti se, että tällaisessa toiminnassa olisi hyvä tehdä myös alku/väli/loppumittauksia. Tämän palautteen pohjalta on vastaavanlaisia toteutuksia muutettukin juuri niin, että seurantamittauksia tehdään.

Opiskelijat totesivat, että monialainen yhteistyö on hyvää ja tärkeää ja että yhteydenpitoa pitäisi tehdä vieläkin tiiviimmin.

Joulukuussa 2015 pidettiin järjestäjätahojen kanssa palautetilaisuus, missä todettiin, että mm. vaikuttavuuden arviointi, opinnäytetyöt ja toiminnan tarjoaminen laajemmalle osallistujajoukollekin olisi tärkeää.

Tämä pilottikokeilu on koettu hyväksi ja sitä on tarjottu ja toteutettu myös muille kohderyhmille. Esimerkiksi Kemi Shipping järjestää saman tyyppistä toimintaa työntekijöilleen niin, että mukana on myös seuranta- ja loppumittaukset. Yhteystyö pohjautuu jo aiemmalle yhteistyölle Kemi Shippingin kanssa. Tästä toteutuksesta ollaan tekemässä myös opinnäytetyötä, joka ei ole ko. yrityksen tilaamana ensimmäinen.

Kunnon mummola -toiminta

Toisena käytännön esimerkkinä mainittakoon Kunnon mummola -toiminta, missä Lapin liikunta ry ja Lapin AMK yhdessä toteuttavat kuntakohtaisia toimintakyvyn testaustapahtuma Lapin eri kunnissa.

Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2015 ja tapahtumia on pidetty eri puolilla Lappia jo toistakymmentä. Tapahtumissa on ollut mukana fysioterapia-, geronomi- ja liikunnan opiskelijoita.

Toteutukseen on kuulunut mm. erilaisia toimintakyvyn testauksia, ohjausta, neuvontaa, palautteen antamista, jumppatuokioita ja x-box –pelaamista. Osallistujia näissä tapahtumissa on ollut satoja.

Myös ONNI-auto on ollut joissakin tapahtumissa paikalla. Opiskelijoiden osallisuus mahdollistuu joko käytännön harjoittelun, jonkun opintojakson tai harjoitteluun valmentavan Training Campin kautta.

Kunnon mummolassa toteutuu monialainen yhteistyö sekä aito asiakaskontakti avoimessa oppimisympäristössä. Palaute tällaisesta yhteistyömuodosta on ollut positiivista sekä osallistujilta että toteuttajilta.

Lisäksi ikäihmisten terveyden edistäminen, kartoitukset ja ryhmämuotoiset terveysneuvontatapahtumat 80-vuotilaille Rovaniemeläisille sekä syyspäivä senioreille toteutuu vuosittain. Toteuttajina ovat fysioterapia- ja terveydenhoitajaopiskelijat.

Terveyden edistämisen teemapäivä 5-luokkalaisille

Kolmas esimerkki on sosionomiopiskelijoiden toteuttamat Terveyden edistämisen teema-päivät Kemin kaupungin 5-luokkalaisille. Nuorten koulutuksen sosionomiopiskelijaryhmästä puolet toteuttaa terveyden edistämisen opintojakson perinteisen luentotyöskentelyn ohjaamana ja toinen puoli työelämäyhteistyönä. Työelämätoteutuksessa opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat 4–5 hengen ryhmissä terveyden edistämisen teemapäivän Kemin kaupungin 5-luokan oppilaille. (Kauppila 2015, 92).

Opiskelijat jalkautuvat kouluille ohjaamaan lapsia ajankohtaisista aiheista. Aiheet valikoituvat koulujen sekä kouluterveydenhoitajien toiveista mutta myös niin, että ne liittyvät opintojakson sisältöihin ja tavoitteisiin. Viime vuosina teemoja ovat olleet erityisesti ravitsemus, suun terveys, unen ja levon merkitys, päihteet sekä sosiaalisen median käyttö.

Opiskelijat pitävät vaihtoehtoisesta tavasta suorittaa terveyden edistämisen opintojakso. He saavat työskennellä itsenäisesti ryhmänä sekä harjoittaa ohjaustaitojaan ja nuorten kohtaamista. Tutkittu tieto tulee tutuksi, ja sitä sovelletaan aitoon oppimisympäristöön. Lisäksi opiskelijat saavat kokemusta tiimityöstä, työn suunnitelmallisuudesta, toteutuksesta ja arvioinnista. (Kauppila 2015, 96).

Mainittakoon myös korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiviikon tapahtumat, jotka järjestettiin vuosittain yhteistyössä YTHS: n kanssa. Tapahtumassa on ohjausta ja tarvittaessa mittauksia (mm. puristusvoima, rasvaprosentti, tasapaino, verensokeri, verenpaine, kolesteroli, hemoglobiini).

Terveydenhoitajaopiskelijat toteuttavat säännöllisesti terveysteemapäiviä yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Mahdollisuuksia on siis monia. Hyötyjiä ovat niin tilaajat kuin toteuttajatkin.

Hyvinvoinnin Tori pyrkii olemaan innovatiivinen ja kehittämään toimintaansa, jolloin toteutamme myös Lapin ammattikorkeakoululle tärkeää toiminnan johtamista ja laadukasta työtä. Tavoitteena on niin opiskelijoiden kuin yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys.

Lapin ammattikorkeakoulun arvoja ovat luottamus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. (Lapin ammattikorkeakoulu). Näitä arvoja Hyvinvoinnin Torikin noudattaa. Luotamme, ennakoimme, kokeilemme, toimimme, jaamme ja arvostamme.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin tavataan torilla.

Lähteet:

Kauppila, H. 2015. Analyysiavaimilla toteutukseen. Teoksessa A. Arkko-Saukkonen & M. Merivirta & K. Saloniemi (toim). Innostusta oppimistilanteisiin. Vinkkejä oppijalähtöiseen opetukseen. Sarja C. Oppimateriaalit 4/2015. Lapin ammattikorkeakoulu. Rovaniemi 2015, 92-96.

Lapin AMK 2017. Työelämälle. Viitattu 4.4.2017. http://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Lapin-AMKin-tapa-toimia/Arvot



Lapin AMKin imagosta

30.5.2017



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori

 

Sitä ei äkikseltään uskoisi, miten monenlaisia asioita imagolle voi tehdä. Ainakin sitä voi nostaa, parantaa, kohentaa, kiillottaa, uudistaa ja muokata. Jos sitä ei huolella hoida se ruostuu, rapistuu, loveutuu tai naarmuuntuu. Pahinta on kuitenkin se, jos imagoa ei ole ollenkaan.

Lapin AMKin imagosta on tuoretta Taloustutkimuksen tuottamaa tietoa tarjolla. Toisin kuin vaikkapa autoa autokaupassa koulutusta on vaikea käydä koeajamassa, ja tästä syystä imago on erittäin tärkeä korkeakoulun vetovoimatekijä.

Sinänsä korkeakoulun valintaperusteet ovat pitkään olleet vakioita. Tärkeimmät valintakriteerit ovat koulutuksen kiinnostavuus ja tasokas opetus, sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus ja oppilaitoksen maine opiskelupaikkana.

Lapin AMKille pahin ongelma on sijaintipaikkakunta: valitettavasti Kemi ja Tornio ovat opiskelupaikkaa etsivien toivelistan hännillä eikä Rovaniemikään nouse keskiverron yläpuolelle. Sijainnin kanssa ei kuitenkaan juuri muuta voi kuin elää. Sen sijaan niissä asioissa, joihin itse voimme vaikuttaa, teemme kelpo tulosta muihin AMKeihin verrattuna.

Taloustutkimuksen selvityksessä oli mukana 24 ammattikorkeakoulua, ja tutkimuksessa ne asetettiin paremmuusjärjestykseen keskeisempien imagotekijöiden suhteen. Lapin AMK tulos näytti seuraavalta:

Taulukko: Imagotekijät ja Lapin AMK 2017.

Imagotekijä Lapin AMKin
sijaluku
Maine opiskelupaikkana on hyvä 11 / 24
Tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla 11 / 24
Opetus on tasokasta 5 / 24
Koulutusalat ovat kiinnostavia 11 / 24
Korkeakoulu on edelläkävijä 10 / 24
Näkyy myönteisesti mediassa 22 / 24
Sijaintipaikkakunta on houkutteleva 22 / 24
Tarjoaa kansainvälisiä mahdollisuuksia 8 / 24
Erottuu edukseen muista korkeakouluista 7 / 24


Keskeisissä imagotekijöissä Lapin AMKin vahvuuksia ovat tasokas opetus, erottuminen muista korkeakouluista sekä kansainväliset mahdollisuudet. Heikkouksia ovat sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus ja myönteisen medianäkyvyyden puute. Muiden imagotekijöiden suhteen ollaan joukossa ynnä muut, joka ei erotu puoleen eikä toiseen.

Yleisesti ottaen Lapin AMKin imago on varsin tasapaksu. Standardisoitu opetuksen laadun mittari on valmistuneilta kerättävä palaute, jonka mukaan jaamme ykkössijan yhdessä Mikkelin AMKin kanssa. Tätä taustaa vasten opetuksen laadun imagotulos (5/24) on vähintäänkin ansaittu.

Lappi brändinä on Suomessa sen verran vahva, että erottumisen muista korkeakouluista ymmärrän helposti. Hyvä menestys kansainvälisten mahdollisuuksien tarjoajana selittynee edelleen vahvalla englanninkielisellä opetustarjonnalla ja Lapin voimakkaasti kasvavan matkailun vetoavulla.

Toisaalta pakko on myöntää sekin, että myönteistä mediajulkisuutta ei Lapin AMKille viimeisen vuoden aikana ole järin paljon tullut. AMKin osakekaupan myötä kiivaana käyty keskustelu sen sijaan tuotti varsin pitkän aikaa meidän näkökulmasta negatiivisesti latautuneita juttuja, jotka Taloustutkimuksen vastaajat ovat selvästikin silmiinsä saaneet.

Kaiken kaikkiaan Lapin AMKin imago oli Taloustutkimuksen mukaan parhaimmillaan ensimmäisenä toimintavuonna 2014. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että vuonna 2014 panostimme paljon oman brändin tunnettavuuteen ja nautimme laajasta ja positiivisesta medianäkyvyydestä. Tämän jälkeen imagomme on pysynyt varsin samansuuntaisena.

Eniten itseäni mietityttää AMKin sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus. Se on imagotekijöistä ainoa, josta vastaajat antavat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vastauksia. Jos tähän asiaan muutosta saisi, se takuulla näkyisi positiivisesti meidän vetovoimassa.

Yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja yliopiston kanssa aiomme Rovaniemen päässä asian kimppuun hyökätä, ja jotakin samantapaista pitäisi saada liikkeelle myös Merilapissa, missä tilanne on Rovaniemeen verrattuna selvästi vaikeampi.



Visuaalinen tarinankerronta markkinointiviestinnän trendinä

23.5.2017



Saloheimo Mika.jpg
YTM ja lehtori Mika Saloheimo toimii valtakunnallisessa OKM:n rahoittamassa digitaalisen liiketoiminnan erikoistumiskoulutusta valmistelevassa DigiERKO-hankkeessa Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kuvat ja tarinat herättävät kiinnostuksen

Nykyaikaisessa markkinointiviestinnässä painottuvat entistä enemmän visuaalisuus ja tarinallisuus. Näiden avulla saadaan kiinnitettyä asiakkaiden huomio ja herätettyä positiivisia mielikuvia brändistä. Ilman visuaalisuutta ja tarinaa viestisi häviää helposti keskinkertaisen markkinointisisällön kohinaan.

Kuvat ja tarinat ovat ikiaikainen tapa välittää tietoa. Tarinat ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Seinämaalaukset ovat kuvallisia tarinoita. Brändiinkin tulisi liittää tarina ja esittää sitä erilaisin visuaalisin keinoin. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Asiakkaat odottavat markkinointiviestinnältä mainosten sijasta hyödynnettävää tietoa, uutisia, viihdettä ja elämyksiä nopeasti omaksuttavassa muodossa. Mainosten sijasta tuotetaan pikemminkin asiantuntijasisältöä, journalismia, opetusmateriaalia ja viihdettä.

Visuaalisen markkinointiviestinnän muotoja

Mitä visuaalinen sisältö sitten käytännössä on? Tässä vain muutamia esimerkkejä:

• Verkkosivuston käyttäjäkokemus ja ulkoasu
• Kuvia ja grafiikkaa sisältävät artikkelit ja postaukset
• Kuvapäivitykset Instagramissa ja muissa visuaalisesti painottuneissa medioissa

• Tuotetta ja palvelua kuvaavat explainer-videot

• Esitysmateriaalit Slidesharessa

• Dataa tai prosessia havainnollistavat infografiikat

• Live-lähetykset ja webinaarit

• Brändätyt filtterit esim. Snapchatissa

• Vuorovaikutteiset tapahtumat (esim. American Express Unstaged)

• Virtuaalitodellisuudessa ja lisätyssä todellisuudessa olevat 3D-avatarit ja muut kohteet/paikat

Arkipäivän markkinointiviestinnässä tarvitaan visuaalista materiaalia ehkä eniten sosiaalisen median päivitysten yhteydessä. Visuaalisen sisällön tuotannossa tulisi kertoa johdonmukaisesti brändin tarinaa ja huomioida brändin visuaalinen identiteetti.

Yrityksen oma henkilöstö tarvitsee uutta osaamista visuaalisen sisällön tuotannossa ja sen hankkimisessa. Perinteisesti kaikki graafinen suunnittelu on saatettu ulkoistaa, mutta nyt osaamista tarvitaan yrityksen sisälläkin. Visuaalisesta tekemisestä on tullut jokapäiväistä.

Pienet yritykset voivat olla resurssien vähäisyydestä huolimatta kekseliäitä visuaalisen tarinankerronnan suhteen. Autokorjaamo voi kertoa kuvakertomuksia korjausprojekteistaan Facebookissa, tarvitaan vain joku ottamaan kuvia älypuhelimen kameralla ja lataamaan ne kuvatekstin kera yrityksen Facebook-sivulle. Käsityöalan yritys voi tehdä opetusvideoita Youtubeen. Taiteilija voi kertoa omasta luovasta prosessistaan ja kuvata teosten syntyä.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen käsityöalan yritys Missouri Quilt Company on tuottanut hyvin paljon tutoriaalivideoita:

MissouriQuiltCompanyTutorialsYoutube.jpg
https://www.youtube.com/user/MissouriQuiltCo

Kyseinen yritys on tehnyt videoita sinnikkäästi jo kahdeksan vuoden ajan. Alkuaikojen videot ovat tuotannollisesti melko rosoisia, mutta laatu on parantunut vuosien varrella.

Toteutuksen rosoisuus voi olla autenttista, mutta tarinankerronnan ja visuaalisen suunnittelun periaatteiden käyttäminen ja tuotannon laadukkuus tuskin ovat huono asia. Perusperiaatteiden hallinta ja sopivien työkalujen osaaminen näkyisi tee-se-itse -toteutustenkin parempana laatuna.

Isomman budjetin tarinankerronnasta esimerkki on JW Marriott –hotelliketjun toimintakomediasarja Two Bellmen Youtubessa. Sarjan tapahtumaympäristönä ovat ketjun hotellit ja niiden ympäristöt:

https://youtu.be/w8AWRfUTYKo

Havaittuja osaamistarpeita

DigiERKO-hankkeen yhteydessä on tutkittu suomalaisten yritysten osaamistarpeita digitaaliseen liiketoimintaan liittyen. Markkinointiviestintä ja sen sisällöt nousevat myös tässä yhteydessä esille. Visuaalisuus ja tarinallisuus ovat myös mukana.
Lapissa erityisesti matkailu tarvitsee tarinoita ja kuvia, mutta myös muut toimialat voisivat hyödyntää näitä enemmän ja omalla tavallaan.

Yritykset haluavat parantaa tarjoamaansa asiakaskokemusta ja asiakaspalvelua havainnollistamalla, visualisoimalla ja tarinallistamalla. Voisiko visuaalisuus ja tarinat olla se tapa, jolla "katsotaan asiakasta silmiin digitaalisessa maailmassa". Väitetään, että myyjät katsovat asiakkaita silmiin vasta ostoprosessin loppupäässä.

Visuaalisen ja tarinallisen markkinointiviestinnän osaamistavoitteet

DigiERKO-hankkeessa on rakennettu myös perustaa digitaalisen liiketoiminnan erikoistumisopinnoille. Visuaalinen sisältömarkkinointi voisi olla yksi osa tällaista kokonaisuutta. Koulutussuunnittelun kannalta voidaan asettaa seuraavat osaamistavoitteet:

• Ymmärrät visuaalisuuden merkityksen, muodot ja käyttötarkoituksen nykyaikaisessa digitaalisessa markkinointiympäristössä.

• Ymmärrät visuaalisuuden ja tarinankerronnan osana brändiä ja asiakaskokemusta

• Ymmärrät johdonmukaisen visuaalisen suunnittelun ja tarinankerronnan perusteet

• Osaat rakentaa liiketoimintamallin ja brändin ympärille tarinan

• Osaat hyödyntää visuaalisen digitaalisen markkinointiviestinnän ja tarinankerronnan suunnittelumenetelmiä ja sovelluksia markkinointiviestinnän toteuttamisessa

• Osaat hankkia visuaalista sisältöä palveluntarjoajilta

Lisätietoa projektista

DigiERKO on opetusministeriön rahoittama 18 ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa kehitetään modulaarista ja monialaista digitaalisen liiketoiminnan erikoistumiskoulutusta. Hankkeen koordinaattoreina toimivat Haaga-Helia AMK ja Mikkelin AMK.

Lähteet ja linkit

http://www.haaga-helia.fi/fi/tki-hankkeet/digierko

Ekaterina Walter - Memorable Marketing With Visual Storytelling - LeWeb'14 Paris
http://blog.visme.co/visual-storytelling-trends-2016/


Visual Storytelling for Brands: 3 Case Studies | Infographic
https://www.americanexpress.com/international/content/unstaged-app/index.html
http://blog.dingle.fi/katseltavia-kokemuksia-visuaalinen-tarinankerronta-matkailumarkkinoinnissa



Kulttuurin alan palveluliiketoimintaa ennen ja nyt

16.5.2017



TimoPuukko net.jpg
​MA Timo Puukko työskentelee päätoimisena tuntiopettajana Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Toimin vuodesta 2010 vuoteen 2016 kulttuurin alalla aluksi viestinnän koulutusohjelman päätoimisena tuntiopettajana ja myöhemmin lehtorina. Opetus- ja hanketöiden ynnä muiden erilaisten työtehtävien lisäksi toimin aktiivisessa roolissa Kaupan ja kulttuurin palveluliiketoiminnan kehittäjänä ja toteuttajana; pääpaino oli luonnollisesti viestinnän osaamisemme valjastamisessa palveluliiketoimintaamme.

Viestinnän palveluliiketoimintamme päätuotteena oli erilaisten markkinointivideoiden tuottaminen ja tällaisia tilaustöitä tuotimme joko opintojaksojen puitteissa tai niiden ulkopuolella vuodesta riippuen n. 5 - 20 kpl, esim. lukuvuoden 2015 - 2016 aikana tuotimme pelkästään Lapin AMK:n eri koulutusohjelmien markkinointiin 16 mainosvideota.

kuva1.jpg

(kuva 1) Kuvankaappauksia Lapin AMK:n ”Tee Siitä Ammatti” – mainosvideoista vuodelta 2016.

Suurin osa tilaustöistä integroitiin erityisesti kolmannen lukuvuoden suuntaaviin opintoihin (mm. käsikirjoitus, tuotanto, ohjaus, kuvaus ja leikkaus), jolloin opiskelijat saivat varsinaisten tuotannollisten tehtävien lisäksi paljon oppia myös asiakastyöstä sekä omien ideoittensa markkinoimisesta; erittäin tärkeitä osaamisalueita kenelle tahansa luovan alan tekijälle ja yrittäjälle.

Suurimpia markkinointivideoiden tilaajia olivat matkailualan yritysten lisäksi paikallinen Outokummun tehdas sekä Tornionlaakson maakuntamuseo, jolle tuotimme eri näyttelyihin materiaalia yhteistyössä kuvataiteen koulutusohjelman kanssa. Tilaustöiden hintahaitari oli n. 0 - 10000 euron välillä.

kuva2.jpg

(kuva 2) Kuvankaappauksia Outokummun Tornion tehtaille tuotetuista mainoselokuvista.

Helmikuusta 2017 lähtien olen ollut opetus- ja hanketöiden lisäksi mukana Kaupan ja kulttuurin alan palveluliiketoiminnan kehittämiseen tarkoitetussa tiimissä mutta tällä kertaa pääosin kuvataiteen näkökulmasta.

Viestinnän varsinaisen opetuksen loputtua toukokuussa 2016 kulttuurin palveluliiketoiminnan pääpaino on jäänyt kuvataiteen koulutusohjelman harteille. Näin ollen aiempien viestinnän ”menestystuotteiden” tilalle on kehitettävä uusia palveluliiketoiminnan tuotteita oppilas- ja opettajaresurssien mukaisesti sekä muokattava aiempia tuotteita nykyiseen tilanteeseen soveltuviksi.

Viime kuukausina olemme alkaneet kartoittamaan kuvataiteen palveluliiketoiminnan tarjontaamme. Tuotekorttejamme ovat mm. erilaiset valokuvaukseen sekä pienimuotoisiin videotuotantoihin liittyvät toimeksiannot ja tilaustyöt, yritysten visuaalisen ilmeen suunnittelu ja toteutus (esim. logot, printtituotteet ja verkkosivut), erilaisiin projisointeihin liittyvän sisällön tuotanto, animaatiovideot, 3D-mallinnus ja joissain tapauksissa myös 3D-tulostus, sekä erilaiset koulutukset. Tällaisia koulutuksia voivat olla esim. valokuvaus, erilaiset digitaaliset työkalut kuten Adoben Photoshop ja Illustrator yms.

Koska kuvataiteen koulutusohjelman opettajaresurssi on hyvinkin rajallinen jaettavaksi opetuksen lisäksi toimeksiantoihin ja tilaustöihin, olisi optimaalisin palvelumuoto sellainen, jossa opiskelijat tuottavat tilattuja palveluita opettajien ohjauksessa; opettajat voisivat sitten tarpeen mukaan täydentää oppilaiden osaamista toimeksiannon aikana sen tuomilla lisäresursseilla. Näin ollen opiskelijat voisivat suorittaa toimeksiantojen myötä opintojaksojen opintopisteitä, vapaavalintaisia opintopisteitä sekä saisivat joissakin tapauksissa myös rahallista korvausta työstään; kaikkien edellä mainittujen ”hybriditkin” olisivat mahdollisia.

Enemmän viestinnälliseen osaamiseen liittyviä palvelutuotteitamme ovat erilaiset streamauspalvelut yrityksille ja hankkeille sekä uusien digitaalisten työkalujen ja työympäristöjen tuomat mahdollisuudet kustannustehokkaaseen sisällöntuottamiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on SmartSet-virtuaalistudioteknologian hyödyntäminen erilaisissa audiovisuaalisissa tuotannoissa.

kuva3.jpg

(kuva 3) SmartSet-virtuaalistudioratkaisun logo.

SmartSet on mahdollistanut ns. yhden hengen tuotantotiimissä työskentelemisen jolloin esim. yritysten pitsaus- ja haastatteluvideoiden, oppilaitosten opetusvideoiden sekä streamattujen luentojen tuottaminen onnistuu helposti ja ennen kaikkea kustannustehokkaasti. Tätä teknologiaa tullaan hyödyntämään mm. alkusyksystä 2017 jolloin aloitamme Outokummun Tornion tehtaan safety flash-tyylisten turvallisuusvideoiden tuottamisen.

Yhtenä myyntituotteena voisi ajatella myös SmartSetissä tuotettujen audiovisuaalisten opetusmateriaalien jälleenmyymistä eteenpäin sitä tarvitseville osapuolille, esim. palkkahallinnon videosarjan kauppaaminen yrityskoulutusta järjestäville tahoille tai TE-palveluille.

kuva4.jpg

(kuva 4) Kuvankaappauksia tuntiopettaja Katja Kankaanpään ”Palkkahallinto”-videoluennoista.

Palveluidemme tehokas markkinointi vaatii myös laadukkaan markkinointimateriaalin tuottamista koulutusalakohtaisesti ja esim. kuvataiteen koulutusohjelman tarjonnasta olisi tärkeää tuottaa showreel-materiaalia joilla hahmottaa jo ennestäänkin visuaalisia palveluitamme potentiaalisille asiakkaillemme.

Pitkäjänteinen asiakastyö ja markkinointi tulee olemaankin perusta ei vain kulttuurin alan, vaan koko Lapin AMK:n palveluliiketoiminnan kehittämisessä.



Edellinen 1 2 3 ... 6 7 8Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!