Lapin%20AMK%20pohjoisen%20tekijat%20blogikuvitus.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi

Geronomi on tulevaisuuden SOTE-osaaja

20.6.2017



Minna Turunen net.jpg
YTM Minna Turunen on yhteiskuntatieteellisten ja sosiaalialan aineiden tuntiopettaja hyvinvointialalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

 

Geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan tutkinto, joka perustuu monitieteiselle teoriapohjalle. Näkökulma on gerontologiassa: ikääntymisessä ja ikääntymiseen liittyvissä muutoksissa.

Geronomitutkinnon suorittaneita on viime vuosina sijoittunut ikääntyneiden palveluohjauksen ja neuvonnan tehtäviin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus eli SOTE

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen siirtyy 18 maakunnan vastuulle vuoden 2019 alusta lukien.

Palveluintegraatio on yksi uudistuksen peruspilareita eli palvelut sovitetaan yhteen kokonaisuudeksi asiakkaan tarpeiden mukaan. (SOTE ja maakuntauudistus 2017)

Ikääntyneen palveluiden yhteensovittaminen tällaiseksi kokonaisuudeksi haastaa työntekijän tarkastelemaan ikääntyneen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sosiaalisen ja terveyden näkökulmista.

Ikääntyneen hyvinvoinnin monialainen tarkasteleminen tulee ajankohtaiseksi, kun tavoitteena on ehjät palvelukokonaisuudet, sujuva palveluohjaus ja palvelutarpeiden havaitseminen sekä arviointi.


Kokemuksia geronomiopiskelijoiden opintojaksosta

Olen toiminut yhteiskuntatieteellisten ja sosiaalialan aineiden opettajana geronomikoulutuksessa noin kaksi vuotta. Opetusvastuullani on kevätlukukaudella 2017 ollut opintojakso Ikäihmisen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, jonka etenemistä olen kuvannut alla oleva kuviossa.


Kuvio Minna Turunen.JPG


Asiantuntijuuteni on yhteiskuntatieteellistä ja ko. opintojakson näkökulmasta tarkasteltuna sosiaaligerontologian sekä gerontologisen sosiaalityön sekä sosiaalityön menetelmäosaamista.

Opintojakso alkoi tammikuussa 2017. Opiskelijat saivat oppimistehtävän, jossa he ensin laativat yhdessä opettajien kanssa asiakastapaukset ja tekivät sen jälkeen valitsemalleen asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman. Luennoilla opiskeltu teoriatieto palveluohjauksesta sosiaalityön työmenetelmänä kytkettiin osaksi asiakkaan palveluprosessia. Opiskelijat suorittivat samanaikaisesti harjoittelujaksoa sekä oppimistehtävää. Opintojakso päättyi loppuseminaariin toukokuussa 2017.

Opintojakson päätösseminaarissa opiskelijoiden kanssa käytiin läpi, millaista osaamista palveluohjaus ja neuvonta ikääntyneiden parissa edellyttävät.

Keskeisinä osaamisalueina nähtiin

- palvelujärjestelmäosaaminen,
- palvelutarpeen tunnistaminen havaintojen, haastattelun ja mittausten perusteella,
- asiakkaan tarpeiden ja palvelutarjonnan kytkeminen yhteen sekä
- asiakkaan voimavarojen ja riskitekijöiden tunnistaminen.

Lisäksi moniongelmaisuus eli sosiaaliset ongelmat, useamman sairauden/vamman ja ikääntymisen aiheuttamien muutosten yhtäaikainen vaikutus yksittäisen ikäihmisen elämässä näyttäytyivät erityisinä haasteina opiskelijoiden työharjoittelujaksoilla.

Palveluohjauksen toimintamalli työn alla

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa on hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on tukea SOTE -uudistusta. Toimiva kotihoito Lappiin -hanke on osa laajempaa hallituksen kärkihanketta. Sen tavoitteena on muun muassa muodostaa toimintamalli alueelliselle palvelukokonaisuudelle ja keskitetylle asiakas-/palveluohjaukselle.

Ikääntyneiden palveluohjaus ja yhteensovitetut palvelukokonaisuudet edellyttävät toimintamallien lisäksi myös osaamista.

Geronomikoulutuksessa gerontologiaan ja gerontologiseen sosiaalityöhön linkittyy palveluohjausta sosiaalityön työmenetelmänä koskeva menetelmätieto, mikä konkretisoituu ikääntyneiden palveluohjausta ja neuvontaa koskevana gerontologisena palveluohjaus- ja neuvontaosaamisena.

Hallituksen kärkihankkeen kontekstissa olisi mielestäni oiva paikka gerontologisen palveluohjauksen ja neuvonnan osaamisen kehittämiselle ja osaamisprofiilin esiin nostamiselle geronomikoulutuksessa.

 

Lähteet:
SOTE ja maakuntauudistus 2017. Viitattu 5.6.2017. http://alueuudistus.fi/etusivu.




Lappilaisen matkailuyrityksen hyödyntämätön brändilupaus - vastuullisuus

13.6.2017



Jaana Ojuva net.jpg
YTM Jaana Ojuva on Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin viestintäsuunnittelija ja työskentelee Lapin ammattikorkeakoulun Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa –hankkeessa.


Lappilaisten yritysten vastuullisuus ja kestävät arvot nousivat maaliskuussa kansainvälisiin otsikoihin, kun matkailu-, viihde- ja lifestyle-yhtiö Virgin käsitteli blogissaan Lappia.

Kirjoittaja, Susan McPherson, oli aidosti vaikuttunut kokemuksistaan Lapissa ja otsikoi tekstinsä sen mukaisesti - eli mitä muun maailman tulisi ottaa opiksi lappilaisten yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta.

Kuva 1 Ojuva.jpg
(Kuva 1) Kuvakaappaus Virgin-yrityksen blogiotsikosta, blogitekstiä on sosiaalisessa mediassa jaettu jo lähes 6000 kertaa.

Vastuullisuus näkyy myös Suomen matkailumarkkinoissa. FinPron Visit Finland on rakentanut kansallisen brändimme sille ajatukselle, että ”modernit humanistit” muodostavat keskeisen kohdemarkkinamme. Modernit humanistit jakavat yhteisen arvomaailman, ja tähän arvomaailmaan kuuluu myös vastuullisuuden peräänkuuluttaminen.

Lähtöasetelma ei siis ole hullumpi. Kansainvälisesti Suomi ja Lappi näyttäytyvät matkailun vastuullisuuden mallimaana. Olemme itsekin ymmärtäneet tämän vahvuudeksemme houkutellessamme Suomeen matkailijoita, jotka haluavat sekä toimia vastuullisesti että odottavat palveluntarjoajilta vastuullisuutta.

Jotain jää silti puuttumaan. Vai missä ovat ne lappilaiset matkailuyritykset, jotka ottavat tästä asetelmasta kaiken hyödyn irti?

McPherson osuu harmillisen oikeaan todetessaan, että me suomalaiset olemme itse hieman sokeita omalle toiminnallemme. Otamme vastuullisuuden itsestäänselvyytenä emmekä ymmärrä sen potentiaalia yritystemme markkinointivalttina.

Eläimet osana vastuullista matkailua

Vastuullisuus ohjaa kasvavassa määrin myös kansainvälisten matkanjärjestäjien ja –portaalien (mm. Thomas Cook, Responsible Travel, TripAdvisor) toimintaa. Useat kansainväliset toimijat ovat kieltäytyneet yhteistyöstä sellaisten matkakohteiden kanssa, jossa eläinten hyödyntäminen on eettisesti arveluttavalla pohjalla.

Nyt olisikin lappilaisilla yrityksillä täydellinen hetki korostaa sitä, missä me olemme jo hyviä. Useissa yrityksissä tehdään hyvää työtä, mutta se kaikki tapahtuu piilossa asiakkailta. Jos sitä ei näy, sitä ei ole olemassa.

Lappiin saapuvista kansainvälisistä matkailijoista suurin osa on lomallaan tekemissä matkailueläinten kanssa. Kaikkiaan Lapissa on lähes 200 matkailuyritystä, jotka hyödyntävät jollain tavalla toiminnassaan eläimiä (Bohn, García-Rosell & Äijälä, tulossa). Osa yrittäjistä omistaa eläimiä, osa taas tarjoaa palveluita alihankkijoiden kautta. Poroja, valjakkokoiria ja hevosia löytyy kaikkialta, kokoluokaltaan muutamien eläinten tiloista useiden satojen yksilöiden valjakkokoira- ja porotiloihin.

Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa on yksi vastuullisen matkailutoiminnan merkittävä osa. Se on myös teema, joka loistaa poissaolollaan silloin, kun puhutaan järjestelmällisestä vastuullisen matkailun edistämisestä. Aihetta ei ole huomioitu laajemmissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa eikä myöskään virallisena osana vastuullisen matkailun kehittämistä. (Äijälä, García-Rosell & Haanpää 2016, 47.)

Kuva 2 Ojuva.jpg
(Kuva 2) Lappilaisilla tiloilla tehdään paljon ns. matkailijoille näkymätöntä työtä, jonka avulla huolehditaan eläinyksilöiden hyvinvoinnista ja niiden lajityypillisten tarpeiden täyttämisestä.

Tätä taustaa vasten eläinten hyvinvoinnin vahva esiintuominen toisi lappilaisille yrityksille merkittävän kilpailuedun. Asetelmasta hyötyisivät sekä yksittäiset yritykset että koko Lappi. Voisimme erottautua kilpailevista matkakohteista - ja antaa samalla asiakkaalle uudenlaisen lupauksen palvelun laadusta.

Brändistä työkalu vastuullisuudesta viestimiseen

Mutta miten yhdistää edellä mainitut arvomaailman muutokset, yritysten vastuullinen toiminta, kohdemarkkinointi ja matkailueläinten merkitys? Vastaus on yllättävänkin yksinkertainen: brändin avulla.

Brändiin ja sen rakentamiseen liittyy monia ennakkoluuloja. Se ei ole vain isojen ja mahtavien yritysten toimintaa. Se ei vaadi suuria lisäresursseja, kun se rakennetaan luontevaksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Se ei myöskään ole markkinointitiimin omaa salatiedettä tai kansiollinen yrityksen logollisia materiaaleja.

Brändityö on yrityksen aitoa ja näkyvää toimintaa niiden arvojen pohjalta, joihin se on toiminnassaan sitoutunut – kuten esimerkiksi huolehtimaan matkailueläinten hyvinvoinnista. Se on monipuolista suhdetoimintaa, mikä sellaisenaan on yritysten perusarkea. Toimintaa, joka näkyy kaikkien työntekijöiden arkisessa aherruksessa. Eläimiä kohdellaan hyvin, niiden lajityypilliset tarpeet huomioidaan ja aito karvaisista työkavereista huolehtiminen välittyy myös matkailijalle.

Kuva  3 Ojuva.png
(Kuva 3) Vilkkaan sesongin jälkeen otetaan rennosti, mutta se ei valjakkokoirilla tarkoita pelkkää köllöttelyä. Myös kauden ulkopuolella treenataan monipuolisesti.

Kovin moni yrittäjä tuskin kieltäytyy, jos tarjolla on mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoa, pienentää hintakilpailun vaaraa, edesauttaa uusien tuotteiden lanseeraamista ja saada vahvempi markkinaosuus. Nämä kaikki ovat onnistuneen brändäyksen tuloksia, ja niitä voi mitata euroissa. Hyvä brändi vähentää liiketoiminnan riskejä ja lisää asiakkaiden luottamusta.

Suomalaisena ja lappilaisena - vastuullisuuden mallikansalaisena - on helppo hymyillä. Mutta mikäli emme rohkeasti hyödynnä tätä teemaa osana brändityötä, pian otsikoihin pääsevät kilpailijamme ja sen jälkeen kilpailuetu on menetetty. Nopeimmat tekevät parhaat tulokset, kun brändätään matkailueläinten hyvinvointi osana vastuullista matkailua.


Silmäilyvinkkejä

Bohn, D., García-Rosell, J.-C. & Äijälä, M. (tulossa). Animal-based tourism services in Finnish Lapland. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti.

McPherson, S. (2017). What the Finnish Arctic region can teach us about corporate responsibility.

Visit Finland (2012). Moderni humanisti.

Äijälä, M., García-Rosell, J.-C., & Haanpää, M. (2016). Eläimet osana matkailutoimintaa. Matkailututkimus 2/2016, 45–59.
www.matkailuelaimet.fi



Tavataanko torilla?

6.6.2017



Hannele Kauppila ja Maria Kiistala.jpg
Terveydenhoitaja (YAMK) Hannele Kauppila ja SHO, KM Maria Kiistala toimivat lehtoreina Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa. He myös koodinoivat Hyvinvoinnin tori -toimintaa Kemissä ja Rovaniemellä.


Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen osaamisala käynnisti keväällä 2015 Hyvinvoinnin Tori -toiminnan palvelemaan verkostojamme ja mahdollistamaan monialaisen opiskelun avoimissa oppimisympäristöissä.

Toiminnan tarkoituksena on koordinoida yhteistyötä eri työyhteisöjen, järjestöjen, organisaatioiden ja yksittäisten henkilöidenkin kanssa. Yhteistyö voi olla hyvin erilaista ja pyrimme räätälöimään sitä kumppanillemme sopivaksi. Hyvinvoinnin Torilla sinun ei tarvitse kuin kontaktoida yhdyshenkilö, joka hoitaa asiaasi eteenpäin.

Hyvinvoinnin Torin toiminnan lähtökohtina ovat terveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, asiakaslähtöisyys ja monitoimijuus. Lapin AMKin oppimisympäristö tuo koulun välineistöä, laitteistoa ja osaamista asiakaskäyttöön.

Samalla opiskelijat saavat kuvaa yrittämisen toimintamallista, sillä opiskelijat saavat osallistua työn suunnitteluun, toteutustapaan ja hallinnollisiin rakenteisiin. Opiskelijat voivat tehdä myös toimintaan liittyviä opinnäytetöitä. Erilaisia tapahtumia järjestetään myös oppilaitoksen ulkopuolella.

Valitse itsellesi sopiva palvelu

Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla opiskelijoiden opintoja on integroitu työelämäyhteistyöhön. Suorittaessaan opintojaksoa opiskelija voi toteuttaa jaksoon kuuluvia osioita monin tavoin myös työelämässä. Mainittakoon näistä esimerkkinä erilaiset terveyden edistämisen tapahtumat, toimintakyvyn arvioinnit ja teemapäivät.

Opinnäytetyöt toteutetaan lähes pääsääntöisesti yhteistyönä työelämän kanssa. Tuotoksina on syntynyt muun muassa erilaisia oppaita, perehdyttämiskansioita ja esittelyvideoita vastaamaan työelämän tarpeita.

Käytössämme on erilaisia avoimia oppimis- ja kehittämisympäristöjä Kemissä ja Rovaniemellä.

  • Hyvinvointipysäkki Kemissä ja Hyvinvointiapteekki Rovaniemellä tarjoavat opiskelijatyönä monenlaista palvelua opettajien ohjauksessa. Hyvinvointipysäkki täytti tänä vuonna 20 v, joten toimintaa on toteutettu jo pitkään.
  • SKY (Kemi) ja ENVI (Rovaniemi) ovat simulaatio- ja kehittämisympäristöjä, joissa voi harjoitella esimerkiksi elvytystaitoja, aggressiivisen asiakkaan kohtaamista, ohjaamistaitoja ja johtamistaitoja.
  • Hyvinvointipalveluauto ONNI tarjoaa erilaisia terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyviä palveluita kiertämällä eri paikoissa Pohjois-Suomessa.

 

Teimme Hyvinvoinnin Torilla vuosina 2015–2016 yhteistyötä eri tahojen kanssa ja osallistuimme useisiin tapahtumiin. Kumppaneinamme ovat olleet esimerkiksi Kemin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Ammattiopisto Lappia, Järjestökeskus Majakka, Osuuskunta Gerbera, Kemi Shipping, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Rovaniemen järjestötoimijat ja vanhuspalvelukeskus sekä Lapin Liikunta ry. Toiminnoissa ovat olleet mukana kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoita.

Käynnistimme myös Hyvinvoinnin Torin verkostotoiminnan ja kokoonnuimme ensimmäisen kerran kesäkuussa 2016. Hyvinvoinnin Tori oli mukana myös Kemin syysmarkkinoilla usean eri alan opiskelijan ja opettajan voimin. Mukana oli myös ONNI-auto.

TYHY-pilotti keskussairaalan osastonsihteereille ja tekstinkäsittelijöille

Yhtenä esimerkkinä työelämän kanssa toteutetusta yhteistyöstä on työhyvinvoinnin pilot-tiprojekti Länsi-Pohjan keskussairaalan (LPKS) osastonsihteereille ja tekstinkäsitteli-jöille, missä tarkoituksena oli työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä moti-vointi omaan terveyden edistämiseen.

Projektin suunnittelu aloitettiin kesällä 2015, jolloin pidettiin yhteispalaveri keskussairaalan henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden kanssa. Paikalla oli myös edustajat Lapin ammattikorkeakoulun Kemin ja Rovaniemen kampuksilta.

Lokakuussa 2015 sovittiin, mitä erilaisia mittauksia osallistujille tehdään ja missä tiloissa. Mittauksiksi ja testeiksi sovittiin polkupyöräergometritesti, kehonkoostumusmittaus, liikkuvuustesti, perusryhti, lihaskuntotesti sekä verenpaine, kolesteroli, hemoglobiini ja verensokeri. Lisäksi jokainen asiakas sai henkilökohtaisen palautteen ja ohjaukset sekä treenire-septin. Lokakuussa tapahtui myös kohderyhmän tiedottaminen ja ajanvarausprosessi käynnistyi.

Toiminta toteutettiin marraskuussa. Tiloina käytettiin sekä LPKS:n tiloja että Kemin kam-puksen avoimia oppimisympäristöjä (Hyvinvointipysäkki). Mittaukset suorittivat Kemin kampuksen terveydenhoitajaopiskelijat sekä Rovaniemen kampuksen fysioterapiaopiskelijat ohjaavien opettajien valvonnassa.

Opiskelijoiden osallistuminen liittyi joko käytännön harjoitteluun tai tiettyihin opintojaksoihin. Mittauksiin osallistuvia henkilöitä oli yli 20.
Tapahtumaan osallistuneilta saatu palaute oli positiivista. Sekä sisällön että toteutuksen koettiin vastanneen odotuksia. Yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssa sujui hyvin.

Kehittämiskohteeksi kirjattiin erityisesti se, että tällaisessa toiminnassa olisi hyvä tehdä myös alku/väli/loppumittauksia. Tämän palautteen pohjalta on vastaavanlaisia toteutuksia muutettukin juuri niin, että seurantamittauksia tehdään.

Opiskelijat totesivat, että monialainen yhteistyö on hyvää ja tärkeää ja että yhteydenpitoa pitäisi tehdä vieläkin tiiviimmin.

Joulukuussa 2015 pidettiin järjestäjätahojen kanssa palautetilaisuus, missä todettiin, että mm. vaikuttavuuden arviointi, opinnäytetyöt ja toiminnan tarjoaminen laajemmalle osallistujajoukollekin olisi tärkeää.

Tämä pilottikokeilu on koettu hyväksi ja sitä on tarjottu ja toteutettu myös muille kohderyhmille. Esimerkiksi Kemi Shipping järjestää saman tyyppistä toimintaa työntekijöilleen niin, että mukana on myös seuranta- ja loppumittaukset. Yhteystyö pohjautuu jo aiemmalle yhteistyölle Kemi Shippingin kanssa. Tästä toteutuksesta ollaan tekemässä myös opinnäytetyötä, joka ei ole ko. yrityksen tilaamana ensimmäinen.

Kunnon mummola -toiminta

Toisena käytännön esimerkkinä mainittakoon Kunnon mummola -toiminta, missä Lapin liikunta ry ja Lapin AMK yhdessä toteuttavat kuntakohtaisia toimintakyvyn testaustapahtuma Lapin eri kunnissa.

Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2015 ja tapahtumia on pidetty eri puolilla Lappia jo toistakymmentä. Tapahtumissa on ollut mukana fysioterapia-, geronomi- ja liikunnan opiskelijoita.

Toteutukseen on kuulunut mm. erilaisia toimintakyvyn testauksia, ohjausta, neuvontaa, palautteen antamista, jumppatuokioita ja x-box –pelaamista. Osallistujia näissä tapahtumissa on ollut satoja.

Myös ONNI-auto on ollut joissakin tapahtumissa paikalla. Opiskelijoiden osallisuus mahdollistuu joko käytännön harjoittelun, jonkun opintojakson tai harjoitteluun valmentavan Training Campin kautta.

Kunnon mummolassa toteutuu monialainen yhteistyö sekä aito asiakaskontakti avoimessa oppimisympäristössä. Palaute tällaisesta yhteistyömuodosta on ollut positiivista sekä osallistujilta että toteuttajilta.

Lisäksi ikäihmisten terveyden edistäminen, kartoitukset ja ryhmämuotoiset terveysneuvontatapahtumat 80-vuotilaille Rovaniemeläisille sekä syyspäivä senioreille toteutuu vuosittain. Toteuttajina ovat fysioterapia- ja terveydenhoitajaopiskelijat.

Terveyden edistämisen teemapäivä 5-luokkalaisille

Kolmas esimerkki on sosionomiopiskelijoiden toteuttamat Terveyden edistämisen teema-päivät Kemin kaupungin 5-luokkalaisille. Nuorten koulutuksen sosionomiopiskelijaryhmästä puolet toteuttaa terveyden edistämisen opintojakson perinteisen luentotyöskentelyn ohjaamana ja toinen puoli työelämäyhteistyönä. Työelämätoteutuksessa opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat 4–5 hengen ryhmissä terveyden edistämisen teemapäivän Kemin kaupungin 5-luokan oppilaille. (Kauppila 2015, 92).

Opiskelijat jalkautuvat kouluille ohjaamaan lapsia ajankohtaisista aiheista. Aiheet valikoituvat koulujen sekä kouluterveydenhoitajien toiveista mutta myös niin, että ne liittyvät opintojakson sisältöihin ja tavoitteisiin. Viime vuosina teemoja ovat olleet erityisesti ravitsemus, suun terveys, unen ja levon merkitys, päihteet sekä sosiaalisen median käyttö.

Opiskelijat pitävät vaihtoehtoisesta tavasta suorittaa terveyden edistämisen opintojakso. He saavat työskennellä itsenäisesti ryhmänä sekä harjoittaa ohjaustaitojaan ja nuorten kohtaamista. Tutkittu tieto tulee tutuksi, ja sitä sovelletaan aitoon oppimisympäristöön. Lisäksi opiskelijat saavat kokemusta tiimityöstä, työn suunnitelmallisuudesta, toteutuksesta ja arvioinnista. (Kauppila 2015, 96).

Mainittakoon myös korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiviikon tapahtumat, jotka järjestettiin vuosittain yhteistyössä YTHS: n kanssa. Tapahtumassa on ohjausta ja tarvittaessa mittauksia (mm. puristusvoima, rasvaprosentti, tasapaino, verensokeri, verenpaine, kolesteroli, hemoglobiini).

Terveydenhoitajaopiskelijat toteuttavat säännöllisesti terveysteemapäiviä yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Mahdollisuuksia on siis monia. Hyötyjiä ovat niin tilaajat kuin toteuttajatkin.

Hyvinvoinnin Tori pyrkii olemaan innovatiivinen ja kehittämään toimintaansa, jolloin toteutamme myös Lapin ammattikorkeakoululle tärkeää toiminnan johtamista ja laadukasta työtä. Tavoitteena on niin opiskelijoiden kuin yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys.

Lapin ammattikorkeakoulun arvoja ovat luottamus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. (Lapin ammattikorkeakoulu). Näitä arvoja Hyvinvoinnin Torikin noudattaa. Luotamme, ennakoimme, kokeilemme, toimimme, jaamme ja arvostamme.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin tavataan torilla.

Lähteet:

Kauppila, H. 2015. Analyysiavaimilla toteutukseen. Teoksessa A. Arkko-Saukkonen & M. Merivirta & K. Saloniemi (toim). Innostusta oppimistilanteisiin. Vinkkejä oppijalähtöiseen opetukseen. Sarja C. Oppimateriaalit 4/2015. Lapin ammattikorkeakoulu. Rovaniemi 2015, 92-96.

Lapin AMK 2017. Työelämälle. Viitattu 4.4.2017. http://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Lapin-AMKin-tapa-toimia/Arvot



Lapin AMKin imagosta

30.5.2017



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori

 

Sitä ei äkikseltään uskoisi, miten monenlaisia asioita imagolle voi tehdä. Ainakin sitä voi nostaa, parantaa, kohentaa, kiillottaa, uudistaa ja muokata. Jos sitä ei huolella hoida se ruostuu, rapistuu, loveutuu tai naarmuuntuu. Pahinta on kuitenkin se, jos imagoa ei ole ollenkaan.

Lapin AMKin imagosta on tuoretta Taloustutkimuksen tuottamaa tietoa tarjolla. Toisin kuin vaikkapa autoa autokaupassa koulutusta on vaikea käydä koeajamassa, ja tästä syystä imago on erittäin tärkeä korkeakoulun vetovoimatekijä.

Sinänsä korkeakoulun valintaperusteet ovat pitkään olleet vakioita. Tärkeimmät valintakriteerit ovat koulutuksen kiinnostavuus ja tasokas opetus, sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus ja oppilaitoksen maine opiskelupaikkana.

Lapin AMKille pahin ongelma on sijaintipaikkakunta: valitettavasti Kemi ja Tornio ovat opiskelupaikkaa etsivien toivelistan hännillä eikä Rovaniemikään nouse keskiverron yläpuolelle. Sijainnin kanssa ei kuitenkaan juuri muuta voi kuin elää. Sen sijaan niissä asioissa, joihin itse voimme vaikuttaa, teemme kelpo tulosta muihin AMKeihin verrattuna.

Taloustutkimuksen selvityksessä oli mukana 24 ammattikorkeakoulua, ja tutkimuksessa ne asetettiin paremmuusjärjestykseen keskeisempien imagotekijöiden suhteen. Lapin AMK tulos näytti seuraavalta:

Taulukko: Imagotekijät ja Lapin AMK 2017.

Imagotekijä Lapin AMKin
sijaluku
Maine opiskelupaikkana on hyvä 11 / 24
Tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla 11 / 24
Opetus on tasokasta 5 / 24
Koulutusalat ovat kiinnostavia 11 / 24
Korkeakoulu on edelläkävijä 10 / 24
Näkyy myönteisesti mediassa 22 / 24
Sijaintipaikkakunta on houkutteleva 22 / 24
Tarjoaa kansainvälisiä mahdollisuuksia 8 / 24
Erottuu edukseen muista korkeakouluista 7 / 24


Keskeisissä imagotekijöissä Lapin AMKin vahvuuksia ovat tasokas opetus, erottuminen muista korkeakouluista sekä kansainväliset mahdollisuudet. Heikkouksia ovat sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus ja myönteisen medianäkyvyyden puute. Muiden imagotekijöiden suhteen ollaan joukossa ynnä muut, joka ei erotu puoleen eikä toiseen.

Yleisesti ottaen Lapin AMKin imago on varsin tasapaksu. Standardisoitu opetuksen laadun mittari on valmistuneilta kerättävä palaute, jonka mukaan jaamme ykkössijan yhdessä Mikkelin AMKin kanssa. Tätä taustaa vasten opetuksen laadun imagotulos (5/24) on vähintäänkin ansaittu.

Lappi brändinä on Suomessa sen verran vahva, että erottumisen muista korkeakouluista ymmärrän helposti. Hyvä menestys kansainvälisten mahdollisuuksien tarjoajana selittynee edelleen vahvalla englanninkielisellä opetustarjonnalla ja Lapin voimakkaasti kasvavan matkailun vetoavulla.

Toisaalta pakko on myöntää sekin, että myönteistä mediajulkisuutta ei Lapin AMKille viimeisen vuoden aikana ole järin paljon tullut. AMKin osakekaupan myötä kiivaana käyty keskustelu sen sijaan tuotti varsin pitkän aikaa meidän näkökulmasta negatiivisesti latautuneita juttuja, jotka Taloustutkimuksen vastaajat ovat selvästikin silmiinsä saaneet.

Kaiken kaikkiaan Lapin AMKin imago oli Taloustutkimuksen mukaan parhaimmillaan ensimmäisenä toimintavuonna 2014. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että vuonna 2014 panostimme paljon oman brändin tunnettavuuteen ja nautimme laajasta ja positiivisesta medianäkyvyydestä. Tämän jälkeen imagomme on pysynyt varsin samansuuntaisena.

Eniten itseäni mietityttää AMKin sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus. Se on imagotekijöistä ainoa, josta vastaajat antavat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vastauksia. Jos tähän asiaan muutosta saisi, se takuulla näkyisi positiivisesti meidän vetovoimassa.

Yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja yliopiston kanssa aiomme Rovaniemen päässä asian kimppuun hyökätä, ja jotakin samantapaista pitäisi saada liikkeelle myös Merilapissa, missä tilanne on Rovaniemeen verrattuna selvästi vaikeampi.



Visuaalinen tarinankerronta markkinointiviestinnän trendinä

23.5.2017



Saloheimo Mika.jpg
YTM ja lehtori Mika Saloheimo toimii valtakunnallisessa OKM:n rahoittamassa digitaalisen liiketoiminnan erikoistumiskoulutusta valmistelevassa DigiERKO-hankkeessa Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kuvat ja tarinat herättävät kiinnostuksen

Nykyaikaisessa markkinointiviestinnässä painottuvat entistä enemmän visuaalisuus ja tarinallisuus. Näiden avulla saadaan kiinnitettyä asiakkaiden huomio ja herätettyä positiivisia mielikuvia brändistä. Ilman visuaalisuutta ja tarinaa viestisi häviää helposti keskinkertaisen markkinointisisällön kohinaan.

Kuvat ja tarinat ovat ikiaikainen tapa välittää tietoa. Tarinat ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Seinämaalaukset ovat kuvallisia tarinoita. Brändiinkin tulisi liittää tarina ja esittää sitä erilaisin visuaalisin keinoin. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Asiakkaat odottavat markkinointiviestinnältä mainosten sijasta hyödynnettävää tietoa, uutisia, viihdettä ja elämyksiä nopeasti omaksuttavassa muodossa. Mainosten sijasta tuotetaan pikemminkin asiantuntijasisältöä, journalismia, opetusmateriaalia ja viihdettä.

Visuaalisen markkinointiviestinnän muotoja

Mitä visuaalinen sisältö sitten käytännössä on? Tässä vain muutamia esimerkkejä:

• Verkkosivuston käyttäjäkokemus ja ulkoasu
• Kuvia ja grafiikkaa sisältävät artikkelit ja postaukset
• Kuvapäivitykset Instagramissa ja muissa visuaalisesti painottuneissa medioissa

• Tuotetta ja palvelua kuvaavat explainer-videot

• Esitysmateriaalit Slidesharessa

• Dataa tai prosessia havainnollistavat infografiikat

• Live-lähetykset ja webinaarit

• Brändätyt filtterit esim. Snapchatissa

• Vuorovaikutteiset tapahtumat (esim. American Express Unstaged)

• Virtuaalitodellisuudessa ja lisätyssä todellisuudessa olevat 3D-avatarit ja muut kohteet/paikat

Arkipäivän markkinointiviestinnässä tarvitaan visuaalista materiaalia ehkä eniten sosiaalisen median päivitysten yhteydessä. Visuaalisen sisällön tuotannossa tulisi kertoa johdonmukaisesti brändin tarinaa ja huomioida brändin visuaalinen identiteetti.

Yrityksen oma henkilöstö tarvitsee uutta osaamista visuaalisen sisällön tuotannossa ja sen hankkimisessa. Perinteisesti kaikki graafinen suunnittelu on saatettu ulkoistaa, mutta nyt osaamista tarvitaan yrityksen sisälläkin. Visuaalisesta tekemisestä on tullut jokapäiväistä.

Pienet yritykset voivat olla resurssien vähäisyydestä huolimatta kekseliäitä visuaalisen tarinankerronnan suhteen. Autokorjaamo voi kertoa kuvakertomuksia korjausprojekteistaan Facebookissa, tarvitaan vain joku ottamaan kuvia älypuhelimen kameralla ja lataamaan ne kuvatekstin kera yrityksen Facebook-sivulle. Käsityöalan yritys voi tehdä opetusvideoita Youtubeen. Taiteilija voi kertoa omasta luovasta prosessistaan ja kuvata teosten syntyä.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen käsityöalan yritys Missouri Quilt Company on tuottanut hyvin paljon tutoriaalivideoita:

MissouriQuiltCompanyTutorialsYoutube.jpg
https://www.youtube.com/user/MissouriQuiltCo

Kyseinen yritys on tehnyt videoita sinnikkäästi jo kahdeksan vuoden ajan. Alkuaikojen videot ovat tuotannollisesti melko rosoisia, mutta laatu on parantunut vuosien varrella.

Toteutuksen rosoisuus voi olla autenttista, mutta tarinankerronnan ja visuaalisen suunnittelun periaatteiden käyttäminen ja tuotannon laadukkuus tuskin ovat huono asia. Perusperiaatteiden hallinta ja sopivien työkalujen osaaminen näkyisi tee-se-itse -toteutustenkin parempana laatuna.

Isomman budjetin tarinankerronnasta esimerkki on JW Marriott –hotelliketjun toimintakomediasarja Two Bellmen Youtubessa. Sarjan tapahtumaympäristönä ovat ketjun hotellit ja niiden ympäristöt:

https://youtu.be/w8AWRfUTYKo

Havaittuja osaamistarpeita

DigiERKO-hankkeen yhteydessä on tutkittu suomalaisten yritysten osaamistarpeita digitaaliseen liiketoimintaan liittyen. Markkinointiviestintä ja sen sisällöt nousevat myös tässä yhteydessä esille. Visuaalisuus ja tarinallisuus ovat myös mukana.
Lapissa erityisesti matkailu tarvitsee tarinoita ja kuvia, mutta myös muut toimialat voisivat hyödyntää näitä enemmän ja omalla tavallaan.

Yritykset haluavat parantaa tarjoamaansa asiakaskokemusta ja asiakaspalvelua havainnollistamalla, visualisoimalla ja tarinallistamalla. Voisiko visuaalisuus ja tarinat olla se tapa, jolla "katsotaan asiakasta silmiin digitaalisessa maailmassa". Väitetään, että myyjät katsovat asiakkaita silmiin vasta ostoprosessin loppupäässä.

Visuaalisen ja tarinallisen markkinointiviestinnän osaamistavoitteet

DigiERKO-hankkeessa on rakennettu myös perustaa digitaalisen liiketoiminnan erikoistumisopinnoille. Visuaalinen sisältömarkkinointi voisi olla yksi osa tällaista kokonaisuutta. Koulutussuunnittelun kannalta voidaan asettaa seuraavat osaamistavoitteet:

• Ymmärrät visuaalisuuden merkityksen, muodot ja käyttötarkoituksen nykyaikaisessa digitaalisessa markkinointiympäristössä.

• Ymmärrät visuaalisuuden ja tarinankerronnan osana brändiä ja asiakaskokemusta

• Ymmärrät johdonmukaisen visuaalisen suunnittelun ja tarinankerronnan perusteet

• Osaat rakentaa liiketoimintamallin ja brändin ympärille tarinan

• Osaat hyödyntää visuaalisen digitaalisen markkinointiviestinnän ja tarinankerronnan suunnittelumenetelmiä ja sovelluksia markkinointiviestinnän toteuttamisessa

• Osaat hankkia visuaalista sisältöä palveluntarjoajilta

Lisätietoa projektista

DigiERKO on opetusministeriön rahoittama 18 ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa kehitetään modulaarista ja monialaista digitaalisen liiketoiminnan erikoistumiskoulutusta. Hankkeen koordinaattoreina toimivat Haaga-Helia AMK ja Mikkelin AMK.

Lähteet ja linkit

http://www.haaga-helia.fi/fi/tki-hankkeet/digierko

Ekaterina Walter - Memorable Marketing With Visual Storytelling - LeWeb'14 Paris
http://blog.visme.co/visual-storytelling-trends-2016/


Visual Storytelling for Brands: 3 Case Studies | Infographic
https://www.americanexpress.com/international/content/unstaged-app/index.html
http://blog.dingle.fi/katseltavia-kokemuksia-visuaalinen-tarinankerronta-matkailumarkkinoinnissa



Kulttuurin alan palveluliiketoimintaa ennen ja nyt

16.5.2017



TimoPuukko net.jpg
​MA Timo Puukko työskentelee päätoimisena tuntiopettajana Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Toimin vuodesta 2010 vuoteen 2016 kulttuurin alalla aluksi viestinnän koulutusohjelman päätoimisena tuntiopettajana ja myöhemmin lehtorina. Opetus- ja hanketöiden ynnä muiden erilaisten työtehtävien lisäksi toimin aktiivisessa roolissa Kaupan ja kulttuurin palveluliiketoiminnan kehittäjänä ja toteuttajana; pääpaino oli luonnollisesti viestinnän osaamisemme valjastamisessa palveluliiketoimintaamme.

Viestinnän palveluliiketoimintamme päätuotteena oli erilaisten markkinointivideoiden tuottaminen ja tällaisia tilaustöitä tuotimme joko opintojaksojen puitteissa tai niiden ulkopuolella vuodesta riippuen n. 5 - 20 kpl, esim. lukuvuoden 2015 - 2016 aikana tuotimme pelkästään Lapin AMK:n eri koulutusohjelmien markkinointiin 16 mainosvideota.

kuva1.jpg

(kuva 1) Kuvankaappauksia Lapin AMK:n ”Tee Siitä Ammatti” – mainosvideoista vuodelta 2016.

Suurin osa tilaustöistä integroitiin erityisesti kolmannen lukuvuoden suuntaaviin opintoihin (mm. käsikirjoitus, tuotanto, ohjaus, kuvaus ja leikkaus), jolloin opiskelijat saivat varsinaisten tuotannollisten tehtävien lisäksi paljon oppia myös asiakastyöstä sekä omien ideoittensa markkinoimisesta; erittäin tärkeitä osaamisalueita kenelle tahansa luovan alan tekijälle ja yrittäjälle.

Suurimpia markkinointivideoiden tilaajia olivat matkailualan yritysten lisäksi paikallinen Outokummun tehdas sekä Tornionlaakson maakuntamuseo, jolle tuotimme eri näyttelyihin materiaalia yhteistyössä kuvataiteen koulutusohjelman kanssa. Tilaustöiden hintahaitari oli n. 0 - 10000 euron välillä.

kuva2.jpg

(kuva 2) Kuvankaappauksia Outokummun Tornion tehtaille tuotetuista mainoselokuvista.

Helmikuusta 2017 lähtien olen ollut opetus- ja hanketöiden lisäksi mukana Kaupan ja kulttuurin alan palveluliiketoiminnan kehittämiseen tarkoitetussa tiimissä mutta tällä kertaa pääosin kuvataiteen näkökulmasta.

Viestinnän varsinaisen opetuksen loputtua toukokuussa 2016 kulttuurin palveluliiketoiminnan pääpaino on jäänyt kuvataiteen koulutusohjelman harteille. Näin ollen aiempien viestinnän ”menestystuotteiden” tilalle on kehitettävä uusia palveluliiketoiminnan tuotteita oppilas- ja opettajaresurssien mukaisesti sekä muokattava aiempia tuotteita nykyiseen tilanteeseen soveltuviksi.

Viime kuukausina olemme alkaneet kartoittamaan kuvataiteen palveluliiketoiminnan tarjontaamme. Tuotekorttejamme ovat mm. erilaiset valokuvaukseen sekä pienimuotoisiin videotuotantoihin liittyvät toimeksiannot ja tilaustyöt, yritysten visuaalisen ilmeen suunnittelu ja toteutus (esim. logot, printtituotteet ja verkkosivut), erilaisiin projisointeihin liittyvän sisällön tuotanto, animaatiovideot, 3D-mallinnus ja joissain tapauksissa myös 3D-tulostus, sekä erilaiset koulutukset. Tällaisia koulutuksia voivat olla esim. valokuvaus, erilaiset digitaaliset työkalut kuten Adoben Photoshop ja Illustrator yms.

Koska kuvataiteen koulutusohjelman opettajaresurssi on hyvinkin rajallinen jaettavaksi opetuksen lisäksi toimeksiantoihin ja tilaustöihin, olisi optimaalisin palvelumuoto sellainen, jossa opiskelijat tuottavat tilattuja palveluita opettajien ohjauksessa; opettajat voisivat sitten tarpeen mukaan täydentää oppilaiden osaamista toimeksiannon aikana sen tuomilla lisäresursseilla. Näin ollen opiskelijat voisivat suorittaa toimeksiantojen myötä opintojaksojen opintopisteitä, vapaavalintaisia opintopisteitä sekä saisivat joissakin tapauksissa myös rahallista korvausta työstään; kaikkien edellä mainittujen ”hybriditkin” olisivat mahdollisia.

Enemmän viestinnälliseen osaamiseen liittyviä palvelutuotteitamme ovat erilaiset streamauspalvelut yrityksille ja hankkeille sekä uusien digitaalisten työkalujen ja työympäristöjen tuomat mahdollisuudet kustannustehokkaaseen sisällöntuottamiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on SmartSet-virtuaalistudioteknologian hyödyntäminen erilaisissa audiovisuaalisissa tuotannoissa.

kuva3.jpg

(kuva 3) SmartSet-virtuaalistudioratkaisun logo.

SmartSet on mahdollistanut ns. yhden hengen tuotantotiimissä työskentelemisen jolloin esim. yritysten pitsaus- ja haastatteluvideoiden, oppilaitosten opetusvideoiden sekä streamattujen luentojen tuottaminen onnistuu helposti ja ennen kaikkea kustannustehokkaasti. Tätä teknologiaa tullaan hyödyntämään mm. alkusyksystä 2017 jolloin aloitamme Outokummun Tornion tehtaan safety flash-tyylisten turvallisuusvideoiden tuottamisen.

Yhtenä myyntituotteena voisi ajatella myös SmartSetissä tuotettujen audiovisuaalisten opetusmateriaalien jälleenmyymistä eteenpäin sitä tarvitseville osapuolille, esim. palkkahallinnon videosarjan kauppaaminen yrityskoulutusta järjestäville tahoille tai TE-palveluille.

kuva4.jpg

(kuva 4) Kuvankaappauksia tuntiopettaja Katja Kankaanpään ”Palkkahallinto”-videoluennoista.

Palveluidemme tehokas markkinointi vaatii myös laadukkaan markkinointimateriaalin tuottamista koulutusalakohtaisesti ja esim. kuvataiteen koulutusohjelman tarjonnasta olisi tärkeää tuottaa showreel-materiaalia joilla hahmottaa jo ennestäänkin visuaalisia palveluitamme potentiaalisille asiakkaillemme.

Pitkäjänteinen asiakastyö ja markkinointi tulee olemaankin perusta ei vain kulttuurin alan, vaan koko Lapin AMK:n palveluliiketoiminnan kehittämisessä.



Millainen kumppani olet?

9.5.2017



brändikuva3.png
KTM Mirva Juntti on Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Power yrityspalveluiden palvelupäällikkö.

Synonyymisanakirja antaa sanalle kumppani seuraavat vaihtoehdot: "kollega, työtoveri, liikekumppani, partneri, aisapari, yhteistyökumppani, seuralainen, kaveri, tuttu toveri, matkatoveri, matkakumppani, asuinkumppani, puoliso.”

Se, minkä noista synonyymeistä sinä valitset muita osuvammaksi, kertoo, mitä kumppanuus omassa elämässäsi merkitsee. Yksi silmäpari tarttuu kotikutoiseen sanaan ja verkkokalvolla välähtää puolison kuva. Toinen katsahtaa vieressä istuvaan kollegaan lämpimin katsein.

Mikäpä siinä. Kunhan ei aivan tyhjää lyö. Sillä kumppaneita me tarvimme matkallamme – ihan jokainen.

Kumppaniajattelu yritysten kesken ei ole mikään uusi ilmiö. Pelkistettynä kumppanuusajattelu tarkoittaa kahden tai useamman organisaation tiivistä yhteistyötä. Kumppanuus on molempia hyödyttävää toimintaa ja vaatii kehittyäkseen yhdessä sovittua toimintatapaa. Se pitää sisällään yhteiset tavoitteet, määritellyt toiminnot sekä menetelmät toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Parhaimmillaan kumppanuus on molemminpuolista oppimista ja tiimityötä. Kumppanuus tuleekin ajatella arvoprosessina, jossa osapuolten tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään molemmille kumppaneille lisäarvoa tuottavaksi toiminnaksi.

Kumppanuuden eri roolit ammattikorkeakoulussa

Kumppanuudelle voidaan määritellä ainakin kuusi erilaista roolia ammattikorkeakoulun toimintaan nähden.

Vaikuttajakumppanuudella tarkoitetaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on tehdä yhteisiä yhteiskunnallisia avauksia tai turvata alueen elinvoimaa. Onneksi Lapissakin kasvavassa määrin tajutaan, että mitä paremmin tehdään vaikuttamista yhdessä, saavutetaan kaikkien lappilaisten etu. Jos tämän sotesavotankin alla keskityttäisiin kaikki tekemään parhaamme ja pitämään mielessä, että tärkeintä on se, miten koko maakuntana pärjäämme, olisi se vahva pohja lapin menestykselle.

Strateginen kumppanuus on pysyvää tai pysyväksi tarkoitettua kumppanuutta. On arroganttia yrittää edes väittää, etteivät myös Lapin AMK:n strategiset painoalat vaatisi taakseen verkostoa, missä osapuolet jakavat yhteiset strategiset päämääränsä ja luovat syvässä luottamuksessa yhteisiä kehittämissuunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Strategisessa yhteistyössä kyse on pitkästä aikajänteestä: verkostoituminen tähtää välittömien hyötyjen ohella pidemmän aikavälin kilpailukyvyn edistämiseen.

Ehkä näkyvin ja halutuin osa AMK:n kumppanuutta on koulutusten kanssa tehtävä yhteistyö. Tämä voi olla opiskelijoiden kanssa tapahtuvaa tai rakentua jo valmistuneiden opiskelijoiden varaan (mentori/alumnityö). Opinnäytteet, harjoittelupaikat ja oppimistehtävät ovat tärkeä aluekehittämisen muoto ja pitkäaikaiset suhteet alueen yrityksiin takaavat ketterän ja kustannustehokkaan tavan tuottaa aitoja työelämän ongelmia opiskelijoiden ratkaistavaksi.

Hankkeiden kohdalla kumppanuus merkitsee projektikohtaista ja pitempiaikaista yhteistyötä. Uusien asioiden selvittäminen vaatii taakseen tiimin, jolta parhaiten löytyy vaadittavaa asiantuntemusta. Kaikkea osaamista ei löydy kenelläkään oman talon sisältä vaan hankkeet vaativat monesti useamman organisaation yhteistyötä.

Palvelutoiminta on omimmillaan myös verkostoyhteistyötä. Jos asiakkaan tarvitsemaa osaamista ei löydy omasta takaa, ei sanota ei, vaan etsitään oman talon ulkopuolelta tarvittava lisäosaaminen. Se, miten laajalla verkostokumppanuudella kauppoja tehdään, on selkeä kilpailuetu mille tahansa ammattikorkeakoululle.

Ilo on myös huomata, että ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö syventyy vuosi vuodelta myös palvelutoiminnan suhteen. Yhteistarjoukset ovat jo arkipäivää.

Alihyödynnetty kumppanuuden mahdollisuus ammattikorkeakoulussa on tilojen ja laitteiden sekä osaamisen yhteiskäyttö ja tiloissa tapahtuva kehittäminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on kehitetty malli, missä kalliita investointeja on tehty yhteistyössä yritysten kanssa ja soviteltu laitteen käyttö sitten vuosikellon omaisesti AMK:n ja yritysten välillä. Tätä mallia soisin hyödynnettävän laajemminkin pohdittaessa uusia infrastruktuuriin liittyviä päätöksiä.

Mitä hyötyä kumppanuudesta meille on?

Tuhti paketti käyntikortteja kenen tahansa takataskussa takaa mahdollisuuden voimavarojen yhdistämiseen, onnistumisten jakamiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen.

Toimivan yhteistyön tuloksena voidaan tehdä asioita kannattavammin, saavuttaa enemmän ja suurempia kauppoja, olla esillä monipuolisemmalla tarjoomalla, saada aikaan lisää alueellista kasvua ja yhdistää voimia esimerkiksi viestinnässä, tuotekehityksessä tai koulutuksessa. Merkityksetöntä ei ole myöskään verkoston osuus brändinhallinnassa; yhden toimijan on usein mahdotonta saada aikaan samanlaista näkyvyyttä kuin yhdessä.

Kuinka olen hyvä kumppani?

Puhuttaessa AMK-tason kumppanuuksista, on toimijoiden intressien olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä. Kumppanuussopimuksilla kumppanuudelle asetetut tavoitteet ja hyödyt saatetaan kaikkien nähtäville. Yhteisen viitekehyksen on oltava selkeä kaikille. Sopimukset ovat aina AMK-tasoisia, eivät henkilöiden tai osaamisalojen omaisuutta.

Myös henkilökemioilla on suuri merkitys. Laulun sanat ”jos haluu saada, on pakko antaa” sopii hyvin kumppanuusajatteluun. Avoin, suora ja jatkuva vuorovaikutus kumppaneiden kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Tästä syystä AMK-tasoisille kumppanuuksille on aina määritelty yhdyshenkilöt, joiden vastuulla yhteydenpito kumppaniin ensisijaisesti on. Samalla tavoin meillä jokaisella on yhtä suuri mahdollisuus suhteessa edustamiimme verkostoihin.

Tulevaisuuden AMK tehdään yhdessä!

Opiskelupaikkojen ja yhteistyökumppaneiden valinta tehdään etenevässä määrin myös sillä, kuka on luotettavin kumppani ja kenen kanssa yhteistyö toimii.

Ammattikorkeakoulujen pitää keskittyä yhtä lailla brändäämiseen ja hyvän maineen hankintaan niin opiskelija- ja hankekumppaneiden keskuudessa kuin sopimuskumppaneidenkin silmissä. Meidän tulee pitää huolta brändistä myös potentiaalisena yhteistyökumppanina.

Kumppanuusyhteistyön tiiviimpi konseptoituminen keväästä 2017 alkaen yksi merkittävä asia tällä tiellä. Toimiva kumppanuusverkosto on ammattikorkeakoulumme tulevaisuuskoneisto.



Monikulttuurisuusosaamisen merkitys kasvaa

2.5.2017



Eila Linna.jpg
KT Eila Linna on Lapin ammattikorkeakoulun TKI-päällikkö Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa

Globalisaation ja kansainvälisen liikkuvuuden myötä monikulttuurisuus ja sen osaamisen merkitys on kasvanut viime vuosina erittäin nopeasti. Osaamista tarvitaan entistä enemmän yhteiskunnallisen toiminnan kaikilla osa-alueilla ja kaikissa organisaatioissa.

Tarpeen taustalla kaksi keskeisintä, yleistä tekijää ovat maahanmuutto ja voimakkaasti kasvanut matkailu. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta vaikutusta on myös sillä, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvava ja kansainvälisen hanketoiminnan voimakas kasvu on TKI-toiminnan tavoitteena.

Maailmassa on meneillään suuri pakolaiskriisi, joka vaikuttaa tietysti myös Suomeen ja Lappiin.

Suomen maahanmuuttopolitiikalla edistetään hallittua maahanmuuttoa mm. alueiden kestokyvyn ja turvallisuuden näkökulmista. Kansainväliset sopimukset kuitenkin velvoittavat Suomeakin ottamaan vastaan mm. turvapaikanhakijoita. Pakolaiskriisin myötä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut monikertaisesti myös Suomessa.

Matkailijoiden yöpymismäärät Lapissa ovat saavuttaneet kaikkien aikojen ennätyksen.

Erityisesti aasialaisten matkailijoiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 50 % rekisteröityjen yöpymisten määrällä mitattuna. Lapin osalta on esitetty jopa 150 %:n kasvulukuja. Suomi on nyt suositumpi matkailumaa kuin koskaan. Etenkin aasialaiset ovat löytäneet Suomen ja esimerkiksi kiinalaisia matkailijoita oli jo viime vuonna ennätysmäärä. Suomi ja Lappi koetaan mielenkiintoisena käyntikohteena tarjontansa, erityisesti puhtaan luonnon ja hiljaisuuden vuoksi, mutta myös turvallisuus on keskeinen tekijä matkustuspäätöksiä tehtäessä.

Monikulttuurisuus on kaikessa mukana

Edellä mainitut tekijät ovat nostaneet monikulttuurisuusosaamisen ja siihen liittyvät taidot entistä arvokkaimmiksi. Koska matkailun ja maahanmuuton oletetaan entisestään kasvavan tulevaisuudessa, tarvitaan korkeakouluissakin panostusta monikulttuurisuusosaamisen lisäämiseen.

Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvussa ja TKI:n osalta osaamista tarvitaan kansainvälisessä verkostoyhteistyössä ja hanketoiminnassa. Monikulttuurisuus koskettaa kaikkia osaamisaloja. Osaamista tarvitaan niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassakin. Turvallisuusosaamisen strategisen painoalan työkalupakissa monialaisuutta on lähestytty mm. seuraavin esimerkein:

• asiakaspalvelu (matkailupalvelut, kauppa, virastot, kuljetuspalvelut, jne.)
• hoitotyö (hoitohenkilökunta - potilas, potilaan omaiset)
• organisaation sisällä (työntekijät eri kulttuuritaustoista, eri aloilta, hierarkian eri tasoilta)
• verkostoissa eri edustajia eri organisaatioista, joilla erilaisia toimintakulttuureja ja -tapoja
• monikulttuurinen työyhteisö
• kv-myyntineuvottelut, sopimusasiat
• kv-vieraat/kumppanit
• kansainväliset verkostot, hankkeet ja vaihdot


Pohditaan myös EU:ssa

Maahanmuutto ja sen hallinta sekä turvallisuus tulevat näkymään myös EU:n kehittämispolitiikoissa vahvasti. Tämän hetkisen tiedon mukaan niihin tullaan myös suuntaamaan rahoitusta, jota alueilla voidaan hyödyntää toteuttamalla kv-hankkeita.

Myös Euroopan merkityksen globaalissa matkailussa ennakoidaan kasvavan lähivuosina edelleen. Tässä kontekstissa on selvää, että Suomen ja Lapin merkitys tulee entisestään kasvamaan.

Olisikin aiheellista nostaa monikulttuurisuusosaamisen merkitystä ja tarkastella AMKin kulttuuriosaamista ja monikulttuurisuutta ja arvioida, miten se vastaa niihin haasteisiin, joita yhteiskunta sille nyt ja tulevaisuudessa asettaa.

Tarkastelun pohjalta olisi mahdollista tehdä toimenpiteitä, joilla osaamistaso saadaan nostettua kehityksen edellyttämälle tasolle niin organisaation kuin sen jäsentenkin kohdalla.



Totuutta ei ole, eläköön uutinen!

25.4.2017



Lohi_Heli_lasit.jpg
KM Heli Lohi on Lapin ammattikorkeakoulun viestintäkoordinaattori.

Fiksun Z-sukupolven edustaja valitsi minut uskotukseen ja kysyi tuskastuneena, mihin medioihin nykyään oikein voi luottaa ja mihin ei.

Vastaukseni saattoi ajaa hänet, ainakin hetkellisesti, entistä pahempaan epätoivoon: Uutiset eivät ole ikinä totta. Eivät ole sitä koskaan olleetkaan.

Se oli raa’asti tehty. Onneksi meillä oli aikaa jatkaa aiheesta.

 

Totuuden vastakohta ei ole valhe

Uutinen on aina tulkinta, ihmisen tekemä. Absoluuttisesti totta ei ole mikään mitä ihminen toiselleen kertoo. Kenenkään ei pidä ahdistua tästä, sillä totuuden käsite ei ole tärkein.

Tärkeämpää on, että tiedotusväline kertoo mitä se edustaa ja mistä näkökulmasta se aiheita käsittelee. Näinhän tekevät blogitkin, myös tämä.

Näkökulmaistumisen seuraava vaihe on valintatilanne, jossa toimitus päättää, mitä aiheita ylipäätään valitaan uutisoinnin arvoiseksi. Me X-sukupolven edustajat muistamme ajan, jolloin YLEn kanavilta tuli tasatunnein YLEn oman toimituksen uutiset ja aina puolen tunnin kuluttua STT:n uutiset. Riemastuttavan usein aivan erit.

Kun aihevalinnat on tehty, huomaa median kuluttaja että vaikkapa Kansan tahto ja Nykypäivä uutisoivat samat aiheet omista näkökulmistaan, jotka ovat yhtä totta. Näkökulmavalinnat ovat kaikkien tiedossa ja peli on avointa ja rehellistä. Valehteleminen ei tule kysymykseen.

 

Riippuvat ja roikkuvat, kaikki jostain

Toisen keskustelun kävin Y-sukupolven kriittisen edustajan kanssa, jonka mielestä perinteinen media ei ole luotettava, koska se on riippuvainen valtapolitikasta.

Taas jouduin masentamaan nuorta aikuista: riippumatonta mediaa ei ole.

YLE ja maakuntalehdet ovat meille suomalaisille rakkaita, luotamme niihin enemmän kuin muihin medioihin. Luottamuksemme ne ovat ansainneet sillä, että ne pyrkivät sisällön tuotannossaan mieluummin analyyttisyyteen ja totuudellisuuteen kuin elämyksellisyyteen.

Mutta nuori mies oli oikeassa, riippumattomia ne eivät ole. Valtapolittiiset salaliittoteoriat ovat silti turhan romanttisia. Todellisuus on raadollisempi.

Maakuntalehtiä rahoittavat toisaalta tilaajat ja isolta osalta mainostajat. Kummankaan ryhmän edustajia ei kannata suututtaa etteivät ota ja äänestä lompsallaan.

Myös YLE on riippuvainen rahoittajastaan, joka on armoton. Tätä ei herkästi tulla ajatelleeksi, mutta muista medioista poiketen YLEn on jatkuvasti lunastettava olemassa olonsa oikeutus.

Hälytyskellojen pitää alkaa moukua, kun tiedotusväline väittää ykskantaan olevansa vasta- tai vaihtoehtomedia. Että viimeinkin vain sensuroimatonta totuutta. Olet luultavasti törmännyt valemediaan, josta elantonsa saaville riippuvuudet ovat elinehto. (Tässä kohtaa tulee kiire tarkentaa, että kaikki vaihtoehtomedia ei silti ole valemediaa.)

 

Tunne-elämän temmellyskentät

Valemedia kiihottaa elämyksellisyydellisyydellään. Se elää kuohuttamalla tunteita ja sen tekijät vaurastuvat keräämällä sivustolleen klikkauksia. Valemedia ei pelaa tiedolla vaan tunteillamme.

Valemedian tunnistaa myös siitä, että se ei kuulu Sanomalehtien liittoon eikä ole toimitustyössään sitoutunut Julkisen sanan neuvostossa sovittuihin journalistin ohjeisiin. Pahimmillaan niillä ei ole edes ISSN-numeroa.

Nopeatempoisessa verkossa maakuntalehdet kilpailevat keltaisen lehdistön, valemedian ja muun tosimedian kanssa klikkaajista, tykkääjistä, seuraajista ja niiden myötä mainostajista. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on houkutus tunnehöttöön ja ylilyöviin otsikoihin iso.

 

Rusinoita uutispullasta

Paljastan nyt mistä tunnistaa hyvin laaditun uutisen. Ensinnäkin se on kiihkoton. Inhimillisestä tunnerekisteristä se kutkuttaa esiin vain halun tietää ja ymmärtää lisää. Se valitsee tietolähteensä tarkasti ja varmistaa, että kuka tahansa voi tarkistaa ne uudelleen.

Hyvää uutisointia seuraamalla keksit itse niiden keskinäiset syy-seuraus-suhteet.

Kiireisen tai uutistulvan ahdistaman kannattaa seurata erikoistoimittajien kolumneja, laajoja reportaaseja ja muita taustoittavia juttuja. Niitä seuraamalla oppii asioiden mittasuhteita. Päivittäisen uutisannin osat loksahtavat ilmiöidensä osasiksi.

Ja kun oikein hyvin käy, oppii ohittamaan uutisiksi naamioidun klikkien kalastelun kokonaan.

Toisekseen, suurin osa kiihkottomista ja ansiokkaasti laadituistakin uutisista on loppujen lopuksi yhdentekeviä. Miksi et valitsisi itseäsi kiinnostavia teemoja ja mieluummin seuraisi niitä eri medioista kuin jumittuneesti vain tuttujen tiedotusvälineiden antia.

Kolmannekseen, hyvin toimitetuista uutissisällöistä pitää olla valmis maksamaan.

Olen uutisten suurkuluttaja. Hyvänä uutispäivä niitä tulee vastaan.

 

Silmäilyvinkkejä



Kun yksi putoaa kelkasta, kaikki häviävät

18.4.2017



Elina_Holm.jpg
KM Elina Holm on opiskelijakunta ROTKOn toiminnanjohtaja.

Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeimpiä työkaluja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Usein kuuleekin puhuttavan korkeakouluyhteisöstä.

Mutta mikä on korkeakouluyhteisö? Miten se rakentuu ja ketä siihen kuuluu? Kuinka yhteisöllinen tuo yhteisö on?

Oman kokemukseni mukaan arki on se areena, jossa muodostetaan aidot ja toimivat yhteisöt. Suurten linjojen sijaan se on pienistä teoista ja sanoista koostuva palapeli. Se, millaiseksi tuon palapelin rakennamme, vaikuttaa taas siihen, miten koemme asiat ja miten suhtaudumme toisiin ihmisiin ja itseemme.

Lapin ammattikorkeakoulussa on parhaillaan menossa auditointiprosessi, jonka tavoitteena on tarkastella Lapin AMK:n koulutuksen laatujärjestelmää. Hiljattain päättyi myös vuotuisen opiskelijapalautteen kerääminen.

ROTKO on ollut mukana molemmissa prosesseissa ja kokemus on ollut itselleni jopa yllättävän valaiseva. Monet asiat, joita olen pitänyt itsestäänselvyytenä, eivät olekaan sitä kaikille. Toisaalta toisille itsestään selvät käytännöt, prosessit ja kulttuurit ovat itselleni täysin uusia.

Tämä on saanut kyseenalaistamaan ajatuksen siitä, että opiskelijakunta voisi olla kaikkien opiskelija-asioiden asiantuntija. Vaikka parhaamme toki yritämme. Mutta 5000 opiskelijaa lienee hitusen liian iso pala kakkua kuudelle hallituksen jäsenelle ja kahdelle vakituiselle työntekijälle.

Perusta luodaan siltoja rakentamalla

Onneksi meillä on kuitenkin olemassa loistava systeemi, jota myös tuutoroinniksi kutsutaan.

Opiskelijakunta vastaa tuutoreiden kouluttamisesta ja tuutoroinnin toteutuksesta. Tänä vuonna koulutettiin taas noin 130 opiskelijaa vertaisohjaamaan uusia tulijoita. Kolme leirin rumba on taputeltu tälle vuodelle onnistuneesti pakettiin.

Palautteiden perusteella jo ennestään hyvin toiminutta konseptia on saatu viilattua yhä hitusen paremmaksi. Tästä kiitos meidän joukkueelle ja kunnia tuutoroinnista päävastuussa oleville.

Yleensä koulutusputkesta puskee ulos motivoituneita ja innostuneita tekijöitä, jotka ovat täynnä tarmoa ja uusia ajatuksia. Vaikka haluaisin ajatella sen olevan yksinomaan erinomaisen koulutuksemme ansiota, jo itse valintaprosessi vaikuttaa suuresti lopputulokseen. Tuutoriksi hakeudutaan vapaaehtoisesti omasta aloitteesta ja halukkaat haastatellaan. Haastatelluista pyritään muodostamaan paras mahdollinen tiimi. Ei liene ihme siis, että tuloksena on porukka, jolla on aito halu kehittää korkeakouluyhteisöämme.

Näillä motivoituneilla ja innokkailla ihmisillä on paljon tietoa ja näkemystä koulumme prosesseista sekä niiden laadukkuudesta ja toimivuudesta. Tuutorikoulutuksissa tuota hiljaista tietoa tuodaan erilaisten harjoitusten myötä näkyväksi ja sitä jaetaan eri alojen opiskelijoiden välillä.

Yhteistyömalleja luomalla pyritään varmistamaan se, että tieto liikkuu. Ettei kaikkien tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan. Toisinaan tämä onnistuu paremmin, toisinaan hieman heikommin. Mutta sen olen oppinut, että pakottamalla se ei synny.

Vuorovaikutus käydään aina lopulta ihmisten välillä. Evoluutio ei ole vielä siinä pisteessä, että ihminen noudattaisi keskinäisessä kanssakäymisessä prosessikaavioita.

Tuutoroinnin monet kasvot

Lapin AMK:ssa tuutorointi on monipuolinen ja laajalle levittäytynyt organismi. Vertaistuutoroinnin lisäksi tuutorit suuntautuvat markkinointiin, kansainvälisyyteen tai liikuntaan. Sitkeimmät sissit valitsevat jopa useamman vaihtoehdon.

Jo koulutuksen aikana tuutorit tekevät monialaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Se voi toisinaan hämmentää. Tulee paljon uusia ihmisiä, tietoa ja tehtäviä, jotka vaativat uusien taitojen opettelua.

Siksi jokainen tuutori ja tuutorointitiimi tarvitsee ankkurin, henkisen kodin jota vasten peilata omaa toimintaa ja yhteistyötä. Ja sen kodin on oltava jokapäiväisessä arjessa, toisin sanoen koulutusaloilla. Perusta laadukkaalle tuutoroinnille on saumaton vuorovaikutus omassa pesässä.

Tiedon liikkumisen ja yhteistyön lisäksi tuutorointi luo hyvinvointia. Kun opiskelijayhteisön sosiaalinen tuki toimii, tuo se voimavaroja psyykkiseen hyvinvointiin ja auttaa selviämään opintojen aiheuttamasta stressistä.

Me kaikki tiedämme, että on helpompaa, jos saa välillä avautua muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

YTHS:n tuoreen tutkimuksen mukaan niiden AMK-opiskelijoiden määrä, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään opiskeluryhmään, on vuodesta 2012 vuoteen 2016 laskenut yli 15 prosenttiyksikköä. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä.

Tekemätön työ näkyy suorittamattomina opintopisteinä, poissaolevina opiskelijoina ja keskeytyksinä. Nämä taas vaikuttavat yksilön, koulun ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kun joku tippuu kelkasta, kaikki häviävät.

Siksi olisikin tärkeää, että meidän yhteisössämme tuutorointi nähtäisiin entistä enemmän kaikkien yhteisenä asiana. Paraskaan työkalu ei nimittäin toimi, jos sitä ei osata käyttää. Käyttäjän on tiedettävä miten se toimii, mihin se taipuu ja mitkä ovat sen vahvuudet.

Haastan kaikki myös antamaan tuutoreille sitä arvostusta, joka heille kuuluu. Kuten jokaisen koulutussetin jälkeen, olen jälleen kerran mykistynyt siitä kuinka aktiivisia ja innostuneita opiskelijoita meidän porukasta löytyy. Teidän kanssanne on ilo työskennellä!




Edellinen 1 2 3 ... 5 6 7Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!