Lapin%20AMK%20pohjoisen%20tekijat%20blogikuvitus.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Pohjoisen tekijät - Lapin AMKin blogi

Lapin rakennusyritykset ja puurakentamisen trendi

17.4.2018



Poikajärvi Miika net.jpg
Insinööri (AMK) Miika Poikajärvi toimii projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Civil Engineering (ACE) -tutkimusryhmässä.

Elämme tällä hetkellä kestävän rakentamisen buumia ja sen johdosta varsinkin puurakentaminen on kovassa nosteessa.

Eri uutislähteistä saa lukea kuinka ympäri Suomea kaavaillaan erilaisia massiivipuisia päivä- ja hoivakoteja sekä kouluja. Joissain kunnissa on tehty linjaus, että kaikissa uusissa julkisissa rakennushankkeissa tullaan kartoittamaan hankkeen toteutus puurakenteisena.

Massiivipuurakentaminen tarjoaakin uusia kasvumahdollisuuksia rakennusalan yrityksille, jotka ovat hyvin perillä rakennussektoria hämmentävistä uusista suuntauksista. Ei siis ihme, että rakennusalalla toimijoilla on tarve päästä perehtymään massiivipuurakentamiseen.

AMKin rakennustekniikan ACE-tutkimusryhmä vastasi tähän tarpeeseen. Päätimme tarjota Lapin alueen yrityksille mahdollisuuden tutustua massiivipuurakentamiseen CLT (cross laminated timber) -levyn muodossa.

Työpajat yritysten tarpeisiin

Aiemmin Future possibilities for CLT-hankkeessa (alkuperäisellä nimellään Nya möjligheter för CLT) suoritettujen yrityshaastatteluiden pohjalta esille nousseiden tarpeiden mukaan järjestimme kaksi työpajaa Lapin alueen yrityksille.

Työpajoista ensimmäinen käsitteli CLT-rakenteiden suunnittelun perusteita ja se järjestettiin 20.10.2017. Toinen työpaja järjestettiin 10.11.2017, ja silloin käsiteltiin CLT-rakentamisen työmaatoimintoja. Työpajojen vetäjänä toimi A-Insinöörien suunnittelupäällikkö, insinööri (YAMK) Toni Kekki , jolla on kattava kokemus massiivipuisten rakennusten suunnittelusta ja niiden parissa toimimisesta.

Osallistuneita yrityksiä oli kymmenkunta, jotka jakautuivat rakenne- ja arkkitehtisuunnittelijoihin sekä rakennusurakoitsijoihin. Yritysten lisäksi työpajoihin osallistui Lapin AMKin ja Centria AMK:n TKI–henkilöstä. Myös Kemin Digipolis Oy:stä oli edustusta paikalla.

Betoni vai puu? Keskustelu rakennusmateriaaleista kuumenee herkästi

Toni Kekin valmistelema materiaali pohjautui käynnissä oleviin tai jo toteutettuihin rakennushankkeisiin, joissa oli käytetty runkomateriaalina CLT:tä. Esitysmateriaali teki CLT-rakentamisen helposti lähestyttäväksi myös niille, joille aihe oli entuudestaan vieraampi.

Päivien aikana saatiin aikaan paljon mielenkiintoista ja tunteitakin herättävää keskustelua. Työpajojen aikana tuli selväksi se, että keskustelu eri rakennusmateriaalien välillä polarisoituu herkästi. Tässä tapauksessa on kyseessä kilpailu betonin ja puun välillä.

Työpajoissa nostettiin myös esille, että yhden rakennusmateriaalin suosimista ja jalustalle nostamista pitäisi pyrkiä välttämään mm. rakennusmääräysten helpotusten muodossa puun kohdalla. Tämä asettaa rakennusmateriaalit eri arvoiseen asemaan ja voi mm. vääristää kilpailua. Pitäisi ottaa huomioon se, että jokaisella materiaalilla on omat sille materiaalityypille tyypilliset ominaisuutensa ja näitä ominaisuuksia tulee pyrkiä hyödyntämään juuri siellä, missä se onnistuu parhaiten.

Mietittiin myös sitä, miksi massiivipuurakentaminen on Suomessa paljon harvinaisempaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Syyksi esitettiin Keski-Euroopan vahvaa rakennuspuuseppien kulttuuria. Rakennuspuusepät työskentelevät rakennuksilla suomalaisten kirvesmiesten tapaan, kantaen mm. puutalttoja työkaluvyössään ja esimerkiksi erilaisten peitelistojen (jalka, katto yms.) käyttäminen on merkki ammattitaidon puutteesta. Keski-Euroopassa ollaan siten totuttu huomattavasti suurempaan tarkkuuteen kuin meillä Suomessa. CLT-rakentaminen mahdollistaa hyvin mittatarkan rakentamisen millimetrien tarkkuudella.

Mielenkiintoisena asiana tuli esille myös se, että puurakenteiden suunnitteluun suuntautuneiden insinöörien koulutus on lakkautettu Suomesta aikanaan kannattamattomana, mutta nykyään tarve on suuri teollisen puurakentamisen saralla. Asiansa osaaville puurakenteiden suunnittelijoille olisi paljon kysyntää.


Äärimmäinen mittatarkkuus asettaa lisävaatimuksia suunnittelijoille

Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nostettiin talotekniikan istuttaminen CLT-rakenteisiin. Tämä vaatii todella tarkkaa ja perusteellista suunnittelua. Kun talotekniikan vaatimat läpiviennit ja varaukset toteutetaan jo CLT-tehtaalla, tulisi huomioida myös tarvittavat asennusvarat, että asennustyö voidaan toteuttaa ongelmitta.

Tietomallien hyödyntäminen CLT-rakentamisessa vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa tietomallin tekijältä, eikä ainoastaan tietomallityökalun käytön osaamista vaan myös kokemusta ja tietoa käytännön töiden suorittamisesta. Edellä mainitut asennusvarat saattavat helposti jäädä huomioimatta kokemattomalta suunnittelijalta: osat loksahtelevat kovin näppärästi paikalleen digitaalisessa muodossa. Todellisuus työmaalla voi olla aivan toisenlainen.

Myös äänitekniikka herätti kysymyksiä, kuten yleensä puukerrostaloista puhuttaessa. Toni Kekki vakuutti, että äänitekniikka on ratkaistavissa, mutta se vaatii erityissuunnittelua. Käyttämällä erityisiä ääneneristyskumeja ehkäisemässä äänen siirtymistä rakenteiden välillä, pystytään puurakennuksissa saavuttamaan hyvin harmoninen äänimaailma, jossa edes naapurin yöllinen pyykinpesu ei ole häiriöksi.

Kaiken kaikkiaan molemmat työpajapäivät onnistuivat hyvin. Päivät mahdollistivat verkostoitumisen rakennussektorin eri toimijoiden välillä ja kaikki osallistuneet saivat varmasti hyvän pohjan CLT-rakentamisen parissa toimimiseen tulevaisuudessa.



Pari sanaa Lapin AMKin vetovoimasta kevään yhteishaun päätteeksi

11.4.2018



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori.



Hakijamäärät 2014 - 2018

Joskus auttaa, että historia on lyhyt. Lapin AMK haki ensimmäisen kerran opiskelijoita vuonna 2014, ja viimeisin yhteishaku päättyi 28.3.2018, eli yhteensä viisi hakukierrosta on takanapäin.

Luonnollisestikaan eri vuosina tarjonta ei ole ollut täsmälleen identtistä, mutta oleellisia muutoksia isossa kuvassa ei ole tapahtunut. Hiljalleen aloituspaikkamäärä on laskenut vuoden 2014 yhteensä 1253:sta aloituspaikasta tämän keväiseen 1180:een, mutta tätäkään muutosta ei vielä mullistavana voi pitää.

Lapin AMKin hakijoiden määrä on vuosina 2014–2018 vaihdellut seuraavasti:


Reijo Tolppi kuvio 1 2018.JPG
Kaavio 1: Hakijamäärät 2014–2018.


Lapin AMKin lanseeraus AMK-kenttään onnistui hyvin, mikä näkyi poikkeuksellisen hyvänä menestyksenä sekä kaikkien hakijoiden että ensisijaisten hakijoiden määrissä parina ensimmäisenä toimintavuonna. Tämän jälkeen ensisijaisten hakijoiden määrä on vakiintunut noin 2500:aan. Kaikkien hakijoiden määrä on huippuvuosien jälkeen liikkunut vajaassa 8000:ssa.

Vetovoima eri koulutusmuodoissa

Kaaviossa 2 on esitetty ensisijaisten hakijoiden määrät 2014–2018 eriteltynä koulutusmuodoittain.

Päivätoteutusten hakijamäärä laski jyrkästi ensimmäisen haun jälkeen. Pohjakosketus saavutettiin vuonna 2016, jonka jälkeen hakijamäärä on hitaasti kasvanut.

Aloituspaikat ovat tarkastelujaksolla vaihdelleet kapeassa haarukassa (775– 825) eli vuodet ovat varsin hyvin vertailukelpoisia keskenään.

Monimuotototeutuksissa trendi on ollut tasaisesti laskeva. Tästä ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että monimuodon suosio olisi laskussa. Hakijamäärien lasku selittyy merkittävästi tarjolla olevien hakukohteiden määrällä. Vuosina 2014–2016 monimuotototeutusten aloituspaikkamäärä oli noin kolmesataa, vuonna 2016 aloituspaikkoja oli 260 tämän jälkeen määrä on pudonnut lähemmäs 200:aa.

Koulutusmuodoista selvästi parhaiten on menestynyt ylemmät AMK-tutkinnot. Parin viimeisen vuoden aikana ylemmät AMK-tutkinnot ovat kirineet kiinni monimuotokoulutusten hakijamäärät, mikä selittyy suurimmaksi osaksi uuden koulutustuotteen – digiajan palvelujohtamisen - poikkeuksellisella vetovoimalla.

Reijo Tolppi kuvio 2 2018.JPG
Kaavio 2: Ensisijaiset hakijat koulutusmuodoittain 2014 – 2018.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta aloituspaikkojen tarjontaa rajoittaa opetusministeriön kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyt tutkintokatot, joiden ylittävistä tutkinnoista ei rahoitusta myönnetä. Tutkimuskatto ei kuitenkaan koske ylempiä tutkintoja, ja tästä syystä niiden aloituspaikkojen kasvattamista kannattaa myös tulevaisuudessa näillä hakijamäärillä vakavasti harkita.

Hakujärjestelmän muutokset

Vuosina 2014–2018 korkeakouluhauissa tapahtui kolme oleellista muutosta.

Ensimmäinen ajoittui vuoteen 2016, jolloin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaut yhdistettiin. Seuraavana vuonna ensikertalaisten hakijoiden asemaa parannettiin siten, että korkeakouluja velvoitettiin varaamaan oma kiintiö ensikertalaishakijoille. Lapin AMKissa päädyttiin siihen, että kaikissa koulutuksissa ensikertalaisille varattiin 75 prosenttia aloituspaikoista.

Viimeisin hakuintoon potentiaalisesti vaikuttava muutos tapahtui mennä vuonna, jolloin EU:n ja ETA: alueen ulkopuolelta tuleville hakijoille säädettiin pakolliset lukukausimaksut.

Ennen edellä kuvattuja muutoksia niiden vaikutukset tyypillisesti yliarvioitiin. Käytännössä mikään niistä ei kuitenkaan merkittävällä tavalla vaikuttanut hakijoiden käyttäytymiseen.

Seuraava merkittävä hakujärjestelmän muutos tulee olemaan todistushakuun siirtyminen. OKM on linjannut, että vuoteen 2020 mennessä korkeakoulujen opiskelijavalinta tapahtuu pääasiassa ylioppilastodistuksilla ja toisen asteen tutkintojen todistuksilla.

Käytännössä tavoitteena on keventää hakuvaihetta siten, ettei hakijoita pakoteta suuritöiseen aineistojen ulkolukuun tai puolipakollisiin ja yleensä kalliin puoleisiin valmennuskursseihin. Suurta muutosta hakijoiden käyttäytymisessä todistushakuun siirtyminenkään tuskin tulee saamaan aikaan.

Vetovoima tulevaisuudessa

Lapin AMKin vetovoimaa kasvattavia tekijöitä ovat tällä hetkellä Lapin hyvä työllisyystilanne ja siitä seuraava työmarkkinoiden voimakas imu. Viime vuonna Lapin AMKista todistusta hakeneista 80 prosenttia oli töissä todistuksen hakuhetkellä ja 81 % heistä päätyi töihin Pohjois-Suomeen (entiset Lapin ja Oulun läänit).

AMK-opiskelijan näkökulmasta LUC-yhteistyön voisi olettaa näyttäytyvän vetovoimaa lisäävänä tekijänä, samoin AMKin hyvä menestys opiskelijatyytyväisyyttä mittaavissa kyselyissä.

Uhkatekijöistä selvästi merkittävin on Lapin heikko syntyvyys. Kyllä se pistää miettimään, mistä 2030-luvulla opiskelijat otetaan kun viime vuoden syntyvyys Lapissa oli lähes tarkalleen sama kuin meidän vuosittainen sisäänotto. Itse en oikein jaksa uskoa, että kykenemme Oulun eteläpuolelta merkittävässä määrin houkuttelemaan opiskelijoita, mutta kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla voimme ja meidän täytyykin menestyä vähintäänkin nykyiseen malliin, eikä pieni lisäyskään kansainvälisten opiskelijoiden määrässä varmaan pahaa tekisi.



Opiskelijapalautteella vaikuttavuutta

27.3.2018



merja_forest.jpg
FM Merja Forest on Lapin ammattikorkeakoulun laatupäällikkö.

Opiskelijoilla on tärkeä rooli korkeakoulumme toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Yksi keino vaikuttaa asioihin on antaa palautetta vastaamalla palautejärjestelmäämme kuuluviin, määräajoin toteutettaviin kyselyihin sekä suoraan henkilöstölle ja opiskelijakunnalle.

Tarkastelen tässä kirjoituksessani AMK-tutkinto-opiskelijoidemme kokonaistyytyväisyyttä mittaavien kysymysten tuloksia viimeisimmissä palautekyselyissä: omassa vuosipalautekyselyssämme sekä valtakunnallisessa Ammattikorkeakoulusta valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä (AVOP).

Vuosipalautekysely otettiin käyttöön Lapin AMKissa sen aloittaessa toimintansa vuonna 2014 ja toteutettiin nyt saman muotoisena viidettä kertaa. Kyselyn kohderyhmään kuuluvat 1.—3. vuoden AMK-tutkinto-opiskelijat.

Kysely toteutettiin tammi—helmikuussa 2018, jolloin vastauksia saatiin 1381 opiskelijalta eli vastausaste oli 33 prosenttia. Edellisen kyselyn vastausaste alkuvuonna 2017 oli 35 prosenttia.

Keskiarvoja tarkastellen vastaustulokset olivat kokonaisuutena paremmat kuin edellisessä kyselyssä. Kyselyssä opiskelijat vastaavat 46 väittämään asteikolla 1—7, jonka ääripäät sanallisesti tarkoittivat ”täysin eri mieltä — täysin samaa mieltä”, ja keskimmäinen arvo 4 tarkoitti ”siltä väliltä”.

Toisin sanoen, mitä suurempi vastausarvo, sitä positiivisempi oli vastaus. Väittämät oli ryhmitelty kuuteen teemaan, joihin kaikkien vastausten keskiarvot olivat 4,62—5,30.

Merja Forest 2018 kuvio 1.png.jpg
Kuvio 1. Vuosipalautekyselyn teemat ja vastausten keskiarvot niihin

Edelliseen kyselyyn verrattuna kaikkiaan 37 väittämän keskiarvot paranivat, seitsemän heikkenivät ja kahden väittämän keskiarvot pysyivät samoina. Huomattavaa on, että kaikkien väittämien keskiarvot paranivat teemoissa Opintojen ja oppimisen ohjaus sekä Työelämäyhteistyö.

Alhaisimman kaikkien vastausten keskiarvon (4,3) sai väittämä Saan opettajilta riittävästi palautetta osaamiseni kehittymisestä, jonka mediaani oli myös alhaisin ja samalla ainoa neljä (4). Väittämä on yksi niistä, jotka korreloivat eniten tyytyväisyyden kanssa, minkä vuoksi tulos on huomion arvoinen. Sama asia tuli selkeästi esille myös vapaa sana -vastauksissa.

 

Tarkastelussa tyytyväisyys Lapin ammattikorkeakouluun

Kyselyn teema Tyytyväisyys Lapin AMKiin mittaa opiskelijan kokonaistyytyväisyyttä kolmella väittämällä. Väittämät ovat
1) Olen tyytyväinen opintoihini kokonaisuudessaan,
2) Opinnot ovat vastanneet odotuksiani ja
3) Suosittelen Lapin AMKia opiskelupaikaksi.

Ryhmittelin vastaajat kahteen joukkoon vastausarvojen perusteella: pienimmillä vastausarvoilla 1—3 eli selkeästi ”eri mieltä” vastanneet, sekä neutraalilla ja sitä suuremmilla arvoilla eli 4—7 vastanneet. Pyrkimyksenä oli löytää tyytymättömimmät vastaajat jatkotarkasteluun taustamuuttujilla koulutusmuoto eli päivä- ja monimuotokoulutus, opiskeluvuosi sekä tutkintokoulutus.

Tyytymättömimpien joukkoon kuului 12 prosenttia vastaajista. Joukko sisälsi päivä- ja monimuotokoulutusten opiskelijoita samalla jakaumalla kuin tyytyväisempien joukko eli koulutusmuoto ei tuonut eroa kokonaistyytyväisyyden tuloksiin. Muutoin kautta koko kyselyn monimuoto-opiskelijat vastasivat positiivisemmin kuin päiväopiskelijat.

Sen sijaan opiskeluvuodella oli merkitystä, sillä tyytymättömimpien joukossa oli vähiten ensimmäisen ja eniten kolmannen vuoden opiskelijoita, kun toisen vuoden opiskelijoissa jakauma oli sama. Tutkintokoulutustarkastelu auttaa koulutusten kehittäjille lisätietoa erityisen tyytymättömien vastaajakeskittymien havaitsemisessa, jolloin on mahdollista etsiä tyytymättömyyden syitä.

Tarkastellessa korrelaatiota Tyytyväisyys Lapin AMKiin -teeman väittämien ja vuosipalautekyselyn muiden väittämien välillä, eniten halukkuuteen suositella Lapin AMKia opiskelupaikaksi korreloivat väittämät Opintojen ohjauksen tasokkuus, Hyvin toimiva yhteistyö opettajien kanssa, Käytettävät opetusmenetelmät, Opiskelijoiden antaman palautteen huomioiminen sekä Tieto ja tuki tavoitteiden mukaiseen opintojen etenemiseen.

Toisin sanoen, mitä korkeampi oli vastausarvo näihin väittämiin, sitä korkeampi oli arvo halukkuuteen suositella. Tyytyväisyys opintoihin kokonaisuudessaan -väittämän kanssa eniten korreloivat täysin samat väittämät kuin suositteluhalukkuuden kanssa ja niiden lisäksi väittämä Opintojen sisältöjen hyvästä ja ajankohtaisesta suunnittelusta.

Vertailu valmistuvien antamaan palautteeseen

Valmistumisvaiheessa opiskelija vastaa valtakunnalliseen Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyyn (AVOP), jossa opiskelija arvioi tutkintokoulutustaan samalla asteikolla 1—7 kuin vuosipalautekyselyssämme.

Koska vuosipalautekyselymme tavoittelee 1.—3. vuoden opiskelijoita, opintojen loppuvaiheen AVOP-kysely täydentää kokonaiskuvaa kaikkien opiskelijoiden palautteesta, minkä vuoksi kyselyjen tulokset tarkastellaankin rinnakkain.

AVOP-kyselyn väittämä Opiskelutyytyväisyys, opintoni kokonaisuudessaan on verrannollinen vuosipalautekyselyn vastaavaan väittämään. Viimeisimmässä eli vuonna 2017 AMK-tutkintokoulutuksesta valmistuneiden AVOP-kyselyssä vastausten keskiarvo kokonaistyytyväisyyteen oli 5,37 ja vuosipalautekyselyssä 5,12. Vuosipalautteen vastausten jakauma oli suurempi, mutta molempien kyselyjen mediaani oli 5.

Merja Forest 2018 kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Vastausten jakaumat väittämälle Kokonaistyytyväisyys opintoihin viimeisimmissä palautekyselyissä

Arkikokemus tärkeää

Vuosipalautekyselyssä opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta myös omin sanoin. Kirjalliset vastaukset ovat todella arvokkaita, sillä niistä voi lukea arkikokemuksen asiantuntijoilta, mitä koulutuksissa oikeasti tapahtuu. Rakentavaa palautetta ja oivallisia kehittämisehdotuksia saatiinkin runsaasti.

Numeeriset vastaukset olivat yllättävän tasaisia: yhtä väittämää lukuun ottamatta kaikkien väittämien mediaani oli joko 5 tai 6 eli selvästi neutraalin vastauksen paremmalla puolella. Voikin pohtia, onko parempien tulosten tavoittelu mielekästä ja mitä lisäarvoa kehittämiselle numeerisilla vastauksilla saadaan.

Keskiarvojen tarkastelun tai parempien keskiarvojen tavoittelun sijaan hyödyllisempää olisi tarkastella vastausten jakaumaa niin koulutusten sisällä kuin niiden välilläkin. Lopulta jokainen opiskelija vastaa oman subjektiivisen kokemuksensa kautta, joka puolestaan karttuu jokainen päivä läpi opintopolun. Korkeakoulun toimijoilla on siten jokaisena työpäivänä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi opiskelijan arkikokemus muodostuu.

Vaikka opiskelijan kokemus onkin subjektiivinen henkilökohtaisine taustamuuttujineen, voimme miettiä mikä aiheuttaa vastauksiin odotetusta poikkeavaa hajontaa ja miten onnistuisimme toiminnassamme ja palveluissamme tasalaatuisesti.

 

Palautteiden käsittely ja vaikuttavuus

Kevään aikana vuosipalautekyselyn tulokset käsitellään opiskelijatapaamisissa, ja palautteiden pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma, johon tuodaan esille tärkeimmät havainnot kehittämistarpeista sekä tarvittavat toimenpiteet.

Edellisen vuosipalautekyselyn tulosten perusteella on kehitetty itsenäisen opiskelun ohjausta ja yhdenmukaistettu kehittävän arvioinnin käytäntöjä. Lisäksi on kehitetty lukukausisuunnittelua, työelämäyhteistyötä ja urasuunnitteluohjausta sekä opintoihin liittyvää tiedottamista. Edellisen vuosipalautekyselyn tuloksena lukujärjestyksiin liittyvään palveluun kiinnitettiin huomiota, minkä jatkoseurantana tällä kertaa asiasta oli erillinen teemakysymys.

Toisinaan opiskelijat saattavat kokea turhautumista muutosten hitaudesta ja siksi palautteenanto ei kiinnosta. Joitakin asioita voidaan onneksi parantaa heti! Viimeisimmässä vuosipalautekyselyssä ilmoitetun havainnon perusteella Rantavitikan kampuksen A-siivessä lattian hoitoaine vaihdettiin välittömästi kyselyn vielä ollessa auki.

Palautteiden koonnit ovat luettavissa verkosta sivuilta Lapin AMKin vuosipalaute ja AVOP-palaute.



Suurteollisuus kehittyneiden palveluiden käyttäjänä

20.3.2018



Parkkila Leena.jpg
Insinööri (YAMK) Leena Parkkila toimii projekti-insinöörinä Käynnissäpidon tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla.

Yritysten on jatkuvasti parannettava tuottavuutta ja lisättävä kilpailukykyään niin kotimaisilla, pohjoismaisilla kuin globaaleillakin markkinoilla. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja markkinaosuutta pyritään parantamaan monin eri tavoin ja uusin ratkaisuin unohtamatta omaan yritykseen satsattuja resursseja ja kilpailukykyä.

Tuotteita valmistaneista pk-yrityksistä osa on siirtynyt pelkästään palvelua tuottaviksi yrityksiksi. Suuryrityksille myytävä palvelu voi liittyä moneen asiaan, muun muassa prosessin osaan tai kunnossapitoon ja -huoltoon.

Pitkälle kehittyneet palvelut ovat kokonaan palvelujen tarjoamista ja myymistä, jolloin itse tuotetta ei myydä vaan sen tuottamaa hyödykettä aikayksikössä; esimerkiksi sähkömoottorin käyttötunteja tai pumpun pumppaamaa nestekuutioita.

Yhteispohjoismaisessa Process SME -hankkeessa (1.9.2016–31.8.2019) päätavoitteena on parantaa niiden pk-yritysten kilpailukykyä, joiden asiakkaina on eri teollisuusalojen yrityksiä. Tavoitteena on auttaa heitä löytämään uusia asiakastarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia, kehittämään uusia liiketoimintamalleja, rakentamaan eurooppalaisia kumppanuuksia, auttaa hakemaan EU-tason rahoitusta, ja edelleen kehittää pk-yritysten tuotteita ja palveluja.

Suomen puolella hankkeessa edettiin pk-yrityshaastatteluista suuryrityshaastatteluihin. Vuoden 2017 kevään ja syksyn aikana haastateltiin 31 pk-yritystä Suomessa Interreg-alueella. Tästä aiheesta kirjoitin 25.10.2017 Pohjoisen tekijät -blogiin artikkelin: PK-yritysten avainhaasteet: osaaminen, myynti ja markkinointi sekä rahoitus.

Lisäksi syksyn 2017 aikana haastateltiin seitsemän suurteollisuuden yritystä, jotka jakautuvat kaivosteollisuuden, terästeollisuuden ja metsäteollisuuden- sekä kunnossapitopalvelu yrityksiin. Suuryrityksissä on mahdollisuuksia palvelullistamisen lisäämiseen. Haastatteluissa nousi esille kehittyneiden palveluiden mahdollisuuksia, hyötyjä ja haasteita, joita esitellään seuraavissa kappaleissa.

Kuva 1 Parkkila 2018.jpg
Kuva 1. Avolouhos, kuvaaja: Leena Parkkila, 2017

Kehittyneet palvelut

Palvelut voidaan jaotella peruspalveluihin, lisäpalveluihin ja kehittyneisiin palveluihin.

Peruspalvelut sisältävät yleensä tuotteen, asennuksen ja takuuhuollon. Lisäpalveluissa on mukana tuotetuki, huolto- ja varaosapalvelu, korjauspalvelu ja kunnostuspalvelut. Näillä pyritään vahvistamaan suhdetta asiakkaaseen, saamaan liikevaihtoa tuotteen elinkaaren ajalle ja samalla ylläpitämään asiakassuhdetta.

Kehittyneissä palveluissa asiakas ostaa kyvykkyyttä, tuloksia, ratkaisuja ja palvelutasoa. Maksu tapahtuu laitteen käytön mukaan, jolloin asiakkaalla ei ole omistajuutta laitteeseen. Maksu suoritetaan taatusta suorituskyvystä, sitoumuksesta kustannusten vähentämiseen tai suorituskyvyn nostoon.

Kehittyneet palvelut takaavat pitkän aikavälin kumppanuuden ja sopimukset. ”Kehittyneitä palveluja tarjoava yritys sitoutuu syvälliseen asiakasyhteistyöhön ja tuottaa yhteiskehittämisen kautta korkeaa tason lisäarvoa asiakkaalle.” (Muhos, 2016)

Kuva 2 Parkkila 2018.jpg
Kuva 2. Palveluiden kehittäminen, lähde: Pixabay, 2018

Kehittyneiden palveluiden mahdollisuudet suurteollisuudessa

Suurten teollisuusyritysten haastatteluissa tiedusteltiin palvelujen hankinnan syitä ja etuja. Varsinkin sitä, mitkä ovat mahdollisuudet ja hyödyt kehittyneissä palveluissa.

Suuryrityksissä nähdään, että kilpailukyvyn parantamiseksi tuotantoprosessin kustannustehokkuutta täytyy parantaa. Tässä pk-yrityksillä on annettavaa, jolloin esimerkiksi suuryrityksen omat resurssit vapautuvat ydinliiketoimintaan ja toimittajayritys voi tehdä työn kustannustehokkaammin kuin suuryrityksen oma väki.

Suuryrityksissä on myös huomattu, että palveluprosessia täytyy kehittää yhdessä toimittajayrityksen kanssa. Tämän vuoksi on huomioitava, että vaihdettaessa kehittyneempien palvelujen ostamiseen täytyy molemmilta puolilta heti alussa löytyä hetkellisesti enemmän resursseja. Asiaa helpottaa, jos toimittajayritys on tuotteistanut palveluprosessin.

Suuryritykset näkevät kehittyneiden palveluiden hankinnan hyötynä sen, että kiinteät kustannukset vaihtuvat muuttuviksi kustannuksiksi. Esimerkiksi laitetoimittajayritys ei myy laitetta suuryritykselle vaan laitteeseen liittyvää palvelua, jolloin laite pysyy toimittajayrityksen taseessa.

Ongelmaksi muodostuu pk-yrityksen rahoitusvaikeudet, koska käyttöpääomaa joudutaan puskuroimaan laitteen valmistamiseksi. Pk-yrityksen palvelujen myynnistä saatava tulo voi jakautua useammalle vuodelle. Tämä asia tulee huomioida alusta alkaen palvelun hinnoittelussa.

Ratkaisevana ostovaatimuksena suuryritykset näkevät tuotannolle asetetun käytettävyyden saavuttamisen. Mikäli määriteltyä käytettävyyttä ei saavuteta, siitä seuraa sanktio. Käytettävyyden ylityksestä voi joissakin tapauksessa saada bonuksen.

Esimerkkejä kehittyneiden palveluiden eduista ja molemminpuolisista hyödyistä toimittaja-asiakas suhteessa ovat muun muassa:

- Perustason ylittävästä tuotannon tehokkuudesta tuotto jaetaan win-win periaatteella.
- Joistakin kemikaaleista maksetaan € / tuotettu nettopaperitonni.
- Ostetaan lopputuotteen puhtaustasoa, jotta tuote sopii elintarvikekäyttöön. Maksetaan € / tuotettu kartonkitonni.
- On kokonaisuuksien toimitussopimuksia, jossa toimittajalle maksetaan tuotannon mukaan eli euroa per tuotettu tonni -käytäntö. Käytäntö on käytössä isojen toimittajayritysten kanssa.
- Ulkopuolinen pk-yritys hoitaa tavaramassojen, raaka-aineiden tai välituotteiden siirron ja saa korvauksen tonniperusteisesti.

Kaiken kaikkiaan pk-yrittäjän on tarpeen ymmärtää kokonaiskuva asiakasyrityksestä, yrityksen liiketoiminnasta ja tuotannon heilahteluista. Suuryrityksissä toivottiin, että pk-yritys muuttaa toimintatavat päämiehen mukaisiksi eikä toisinpäin.

Kehittyneiden palveluiden haasteet

Haastattelun tuloksina havaittiin useita haasteita. Suuryrityksellä haasteena voi olla toimittajan löytyminen ja siihen sitoutuminen. Myös pk-yrityksen osaaminen tai kyvykkyys isompien kokonaisuuksien haltuunottoon voi olla haasteellista. Lisäksi pk-yrityksissä on hyvä olla tietyn alan erikoisosaamista.

Haastatteluissa nousi esille myös se, että pk-yrityksillä riskitekijänä ovat usein resurssikysymykset, niiden määrä ja laatu. Kapasiteetti voi olla myyty pitkäksi aikaa, jolloin on puutetta henkilöresursseista. Vakituinen toimittaja voi joutua nopeasti rekrytoimaan henkilöitä vaadittuun työhön, jolloin osaamisen taso voi olla heikkoa. Lisäksi riskinä on avainhenkilön sairauslomat tai yrittäjän kuolema. Yrityksen pienuus voi olla myös ongelma, jolloin isä, poika ja pakettiauto eivät aina riitä.

Toimittajan on tehtävä työnsä hyvin, etteivät seisokit veny ja että yritys saa laskutettua työnsä. Joskus on tultu tilanteeseen, ettei työtä ole tehty niin kuin on sovittu. Suuryritykselle on tullut tappioita, koska töitä on jouduttu tekemään uudestaan. Myös kunnossapidon kehittyneissä palveluissa on ollut ongelmatilanteita, jolloin sopimusten osapuolten vastuut eivät ole olleet selvillä. Lisäksi on ollut tapahtuma, jolloin alihankkijalla olevan alihankkijan osaaminen ei ole ollut riittävällä tasolla. Tällaisissa tapauksissa vastuukysymykset ja osaamisen varmistaminen tulee tehdä vastuussa olevan osapuolen tai osapuolten toimesta.

Haastatteluissa havaittiin, että palvelullistaminen ja varsinkin paljon puhuttu palvelujen ulkoistaminen lähtee tarpeesta. Jos suuressa yrityksessä omat resurssit ovat tiukoilla ja työntekijät eivät ehdi tekemään kaikkia vaadittuja tehtäviä, tullaan tilanteeseen, jolloin tarvitaan lisäresursseja. Ihmisten mielikuva työn ulkoistamisesta on tällöin paljon positiivisempi, koska palvelullistaminen lähtee työntekijöiden kokemasta tarpeesta.


Yhteenveto

Kehittyneiden palveluiden hankinnan mahdollisuudet suurteollisuudelle ovat muun muassa tuotantoprosessin kustannustehokkuudessa ja käytettävyydessä. Palveluita tuotetaan kustannustehokkaasti ja suuryrityksen resurssit vapautuvat ydinliiketoimintaan. Pitkälle kehittyneissä palveluissa koneet tai laitteet eivät rasita suuryrityksen tasetta. Yrityksen kilpailukyky säilyy ja jopa paranee.

Suuryritysten täytyy saavuttaa tietyt tuotannon käytettävyysvaatimukset, jotta myös toimittajayritykset hyötyvät ja saavat bonusta hyvästä tuotannosta. Toimittajayritykset hyötyvät pääosin tonniperusteisesti eli € / valmistettu tuotetonni.

Haastatteluiden tuloksina havaittiin useita haasteita kehittyneissä palveluissa. Haasteina ovat toimittajan löytyminen ja siihen sitoutuminen, pk-yrityksen osaaminen tai kyvykkyys isompien kokonaisuuksien haltuunottoon, pk-yritysten resurssikysymykset sekä niiden määrä ja laatu. On huomattu, että palvelullistaminen ja lähinnä tiettyjen töiden ulkoistaminen lähtee työntekijöiden kokemista tarpeista. Yksinkertaisesti siitä syystä, että suuryrityksen oma väki ei ehdi tekemään kaikkia töitä.

Toimittajan on tehtävä työnsä hyvin ja siten kuin ollaan sovittu. Sopimusten osapuolten vastuukysymykset on oltava selvillä. Pk-yrityksissä tulee myös ymmärtää asiakasyrityksen liiketoiminnan kokonaiskuva sekä tuotannon heilahteluiden muutokset. Lisäksi on huomioitava asiakasyrityksen toimintatavat ja toimittava niiden mukaan.

Lainatut lähteet

Muhos, M. (2016). ProcessSME hankkeen sisältö ja toimintasuunnitelma pk-yrityksille prosessiteollisuuden pohjoismaisessa verkostoissa. Nivala. Haettu 2. 2. 2018



Green Carella lisää vaikuttavuutta omaan työhön

13.3.2018



Angeria ja Sipola.jpg
Mervi Angeria työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa lehtorina matkailupalveluiden osaamisalalla ja toimii Green Care -strategiatyöryhmässä. Reeta Sipola työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla ja on mukana kehittämässä valtakunnallisia korkea-asteen Green Care -opintoja korkeakouluverkoston toteutettavaksi.

Green Care -toiminnan kehittäminen on yksi Lapin AMKin strateginen kärki, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen älykästä käyttöä osana ammattikorkeakoulun osaamista, koulutusta ja TKI-toimintaa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutukset ovat tärkeä osa strategian toimeenpanoa.

Syksyllä 2017 Lapin AMKin henkilökunnalle järjestettiin kokemuksellinen Green Care iltapäivä sekä Green Care osana omaa työtä -kurssi. Koulutusten tavoitteena oli antaa osallistujille käytännönläheinen kurkistus Green Care -toimintaan ja perehdyttää heidät Green Care -teemaan kokemuksellisen toiminnan sekä oman työn näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli tutustuttaa ja rohkaista käyttämään erilaisia luontolähtöisiä menetelmiä ja työvälineitä omassa työssä.

Koulutukset toteutettiin marras-joulukuussa. Kokemuksellisessa Green Care iltapäivässä kokeiltiin erilaisia luontolähtöisiä harjoituksia ja pohdittiin, miten voimme edistää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia ja hyvinvointivaikutuksia omassa työssämme.

Green Care osana omaa työtä -kurssilla perehdyttiin tarkemmin Green Care käsitteeseen, toimijoihin ja luonnon vaikuttavuuteen. Kurssiin sisältyi kolme lähipäivää sekä itsenäistä työskentelyä. Osallistujien oppimistehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa käytännön kokeilu luontolähtöisiä menetelmiä ja Green Caren periaatteita hyödyntäen ja soveltaen.

Kokemukselliseen Green Care iltapäivään osallistui yhdeksän ja Green Care osana omaa työtä -kurssille kolme Lapin AMKin työntekijää eri osaamisaloilta ja kampuksilta. Näiden kokeilujen kautta haettiin kokemuksia parhaiten soveltuvista tavoista tuoda Green Care -tietoa ja osaamista jatkossa laajemminkin Lapin AMKin henkilöstön käyttöön.

Sipola ja Angeria kuva 1.jpg
Kuva 1. Ideointi ja keskustelu sujuvat hyvin raikkaassa ulkoilmassa.

Mitä etuja Green Care voi tuoda työhön?

Luontoympäristöllä on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen omassa työssä voi edistää sekä omaa, työyhteisön että opiskelijoiden hyvinvointia. Lyhytkin oleskelu ja kevyet aktiviteetit luonnossa virkistävät mielialaa ja helpottavat tutkitusti stressiä.

Luontoympäristö myös elvyttää aisteja ja tarkkaavaisuutta lisäten keskittymiskykyä, elinvoimaisuutta ja tarmokkuutta, jotka ovat tarpeen sekä työssä että oppimisessa. Luonto tarjoaa monenlaiseen tekemiseen ja kokemiseen virikkeelliset puitteet, jotka tuottavat yleensä mielihyvää ja aktivoivat. Luonnossa arkipäivän roolit jäävät taakse ja toisiin ihmisiin suhtaudutaan myönteisemmin, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.

Luontoympäristöllä voidaan edistää hyvinvointia ja tehostaa työskentelyä ja oppimista. Green Care -toiminnan lähtökohtana on mahdollistaa valittujen tavoitteiden saavuttaminen hyödyntämällä luonnon hyvinvointivaikutuksia. Keskeistä on valita sellaiset luontoelementit ja toiminta, jotka tukevat kohderyhmän tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita työskentelyssä voivat olla esimerkiksi ideointi, ryhmäytyminen, vuorovaikutuksen tukeminen tai stressin ja jännitteiden purkaminen.

Luonnon hyvinvointivaikutusten ja Green Caren omaksuminen osaksi omaa työtä ja Lapin AMKin toimintaa tuottaa hyötyjä monella tasolla.

Työntekijät saavat käyttöönsä uusia välineitä, ja sen myötä työn tuloksellisuus ja mielekkyys lisääntyvät. Tämä lisää työntekijöiden hyvinvointia. Opetustyössä voidaan mallintaa uusia työskentelytapoja myös opiskelijoille, jotka oppivat käytännössä, kuinka luonto edistää hyvinvointia ja voi auttaa tavoitteellisessa työskentelyssä. Näin tietoisuus Green Care -toiminnasta ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä voi nopeasti levitä laajalle joukolle uudenlaisen työelämän tekijöitä ja asiantuntijoita.

Sipola ja Angeria kuva 2.jpg
Kuva 2. Luontolähtöisten menetelmien ja luonnonmateriaalien avulla voidaan kuvata muun muassa tavoit-teita sekä näihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Miten koulutukset edistivät strategian toimeenpanoa?


Toteutettujen koulutusten aikana kerättiin tiivistä ”työkalupakkia” helpoista keinoista tuoda Green Carea osaksi omaa työtä. Näitä esimerkkejä eri tilanteisiin soveltuvista lyhyistä harjoitteista on koottu eri lähteistä, ja ne on tarkoitettu vapaasti sovellettavaksi.

Työkalupakki on kaikkien käytettävissä Lapin AMKin Green Care -internetsivuilla. Koulutuspäivät koettiin hyödyllisiksi ja erityisesti käytännön harjoitukset lähiluonnossa antoivat ideoita ja käytännön työkaluja Green Caren toteuttamiseen opetuksessa ja omassa työssä. Lisäksi ymmärrys ja tieto esimerkiksi omasta luontosuhteesta, luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä Green Care -periaatteista laajenivat ja syvenivät. Antoisaa oli myös monialainen keskustelu paitsi Green Caresta myös yleisesti koulutuksesta ja oppimisesta.

Sipola ja Angeria kuva 3.jpg
Kuva 3. Luottamuskävely aistipolulla aktivoi aisteja sekä tukee yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta.

Koulutusten haasteena olivat niiden ajankohta ja tiivis aikataulu, mutta osallistujat saivat suunniteltua ja osin myös toteutettua hienoja käytännön kokeiluja, jotka perustuivat luonnon hyvinvointivaikutusten tavoitteelliseen hyödyntämiseen. Yhteisten lähipäivien ja keskustelun lisäksi koulutukselta toivottiin muun muassa yritysvierailuja.

Koulutuksia jatketaan myös kuluvana vuotena, ja mukaan toivotaan lisää henkilökuntaa eri osaamisaloilta. Aiheesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Green Care -strategiaryhmän edustajaan, projektipäällikkö Sanna Vinbladiin.

Lapin AMKin visio 2020 toteutuu Green Care -strategiatyössä

Olen etsijä ja haaveilija

Ennakoimme tulevaa. Näemme muutokset mahdollisuuksina. Kokeilemme rohkeasti uutta ja opimme virheistä. Etsimme luonnosta uusia ratkaisuja ja haaveilemme keinoista tehdä asioita uudella tavalla.

Olen löytäjä ja tekijä

Löydämme luonnosta toimivia ratkaisuja työ- ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen. Toimimme tuloksellisesti ja vastuullisesti, tartumme toimeen ja tehemä pois! Luomme uutta tietoa työn tekemisen tavoista ja sovellamme sitä toimintaamme.

Olen salaisuus ja varjo

Näemme pintaa syvemmälle. Osaamme arvostaa luontoa ja sen vaikuttavuutta laajemmin kuin vain aineellisesti ja nykyhetkessä. Ymmärrämme, että tehokkuus mitataan työn vaikuttavuudella, ei kuormittavuudella.

Olen vastaus ja tieto

Jaamme osaamisemme myös muille, verkostoidumme ja tuemme alueemme yrittäjiä ja elinkeinojen kehittämistä. Annamme tuleville asiantuntijoille avaimia luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen ja luomme suuntaa tulevaisuudelle. Näin teemme haaveiden tulevaisuudesta totta.


Kuvat: Mervi Angeria ja Reeta Sipola

Lisää aiheesta: GreenCare@LapinAMK



What challenges autonomous vehicles in the Arctic?

6.3.2018



Konttaniemi Kumpula.jpg
Heikki Konttaniemi (MBA) works as a team leader and project manager in Arctic Power RDI-group where he works with ITS projects. Hanna Kumpula (M.Sc. (Tech.), MA) works as a project engineer in Arctic Power RDI-group mainly with UI design and data visualization.

The Aurora Summit gathered 250 experts from over 20 countries to Olos, Finnish Lapland in January 2018. Such interest pinpointed that connected and automated transport has to take into account all conditions as it is not just for the good days. There were so many good speeches and presentations that it would be hard to summarize everything. Here are some thoughts about the summit.

Where’s my position?

What makes Lapland such a challenging place for testing autonomous vehicles and other transport automation solutions?

First of all, the global navigation satellite system (GNSS) is poor and unreliable. There are no GNSS satellites overhead in the Arctic.
For autonomous applications the positioning has to be even 10 centimeters and less. The atmospheric modelling for positioning purposes becomes hard due to the magnetic storms that we see as Aurora Borealis phenomenon.

 

Snow and ice are a problem

Another problem is the snow and ice. Snow and ice covers the road and the vehicle cannot use lane markings that could be otherwise detected and followed by using a camera system. To make things harder, especially during the winter, the road becomes narrower if there is packed snow or ice in the sides of the road, or ice that forms from the melting snow in spring time.

These conditions also often force people drive in the center. Would an autonomous vehicle avoid driving in the center and steer the vehicle to the slippery, uneven space on side of the road, if there’s another vehicle approaching? Then there are other issues with the so called “snow smoke” and drifting snow, as well as water in all its other forms, that easily makes cameras and lasers blind.


Go rural? Not so easy!

In rural areas such as Lapland, there are no HD maps, good telecommunication systems or even internet everywhere. These aforementioned things will not be prioritized either, since the population densities are low.

Still the autonomous vehicles need good connection - this is the focus actually in US where the government focuses on connected & autonomous vehicles (CAVs) instead of AVs (autonomous vehicles) or CVs (connected vehicles) alone. Car manufacturers such as Volvo need good 3G/4G/5G coverage, geofenced/digitized infrastructure, high definition GPS, local transportation control centre and a high defined map of the geofenced area also in rural cold climate areas.


We’re not alone with our conditions

However, we in Lapland are not alone with these problems. There are rural areas elsewhere, too, with similar concerns.

It is striking that for example in the US, 36 % of the roads are non-paved when looking at places such as Texas, California, Michigan, Nebraska and Alaska. These non-paved rural roads are very difficult to pre-drive and map while there are major objects and vegetation changing every season, not forgetting the varying road surfaces that are subject to different maintenance practices.

Therefore, Lapland is not the only place in the world that will have to wait for autonomous solutions in transport. Moreover, it was well summarized that Lapland acts as an issue amplifier – the challenging conditions that exist elsewhere are here, but amplified to another extent.


Kuva 1 Konttaniemi Kumpula.jpg
Steve Dellenbeck from SW Research Institute presenting some facts about automated driving in rural roads

 

Bad news: autonomous vehicles can ruin our roads

As if these challenges are not enough, the road deteriorates very fast if the autonomous vehicles take over and are programmed to have very little tyre wander. The amount of tyre wander has become less and less over time and will be potentially even less with autonomous vehicles that want to keep the exact same distance, for example to the road markings.

Imagine platoon driving of heavy trucks during a spring thaw. In such cases there might be even very severe pumping on the road and the costs of infrastructure maintenance would boom drastically. Our roads are not homogenous and this has to be taken into account when introducing autonomous driving and truck platoons in the AV-hype.


Kuva 2 Kumpula Konttaniemi.jpg
The “Road Doctor”, Timo Saarenketo explaining about the challenges of autonomous driving to road infrastructure.

The desk is not the right place to build insight

What to do? There are possibilities for us universities also, but as Dirk-Jan well said, “the desk is the most dangerous place to see the world from”. To come up with the right solutions, and to find our place, we need to build networks and relationships even more. There is plenty of work for everyone but they key is to work in an open environment and share data.

From a design perspective cases such as these should be designed to work in the worst environment first. Finnish Lapland is definitely an extremely good place to try and tackle different winter driving conditions.

In our opinion, as long as the autonomous vehicles cannot survive in every possible condition they can merely assist drivers. Furthermore, there will be different challenges in the transfering period and these were not much discussed at Aurora Summit. One of these is the safety idea where the autonomous car gives control back to the driver, if it cannot handle the conditions for any reason. The problem with this is that it takes about half a minute for the human driver to assess the situation and really take control safely.

This writing used the following peoples’ summit presentations for facts, thoughts and ideas:

Steve Dellenback, Vice-president of Intelligent Systems Division, SW Research Institute
Anders Eugensson, Director of Governmental Affairs of Volvo Corporation
Timo Saarenketo, the “Road Doctor”, CEO of Roadscanners Ltd.
Harri Santamala, CEO of Sensible4 Ltd.
Dirk-Jan de Brujin, Rijkwaterstraat, Director of Traffic Innovation Centre of Helmond
Jarkko Koskinen, Deputy Director General of FGI in National Land Survey of Finland



Väyläopinnoilla ammattikorkeakouluun

27.2.2018



Honkela ja Riihiniemi.jpg
KM, Tuovi Honkela toimii korkeakoulupalveluissa suunnittelijana ja KM, HTM, Niina Riihiniemi avoimen ammattikorkeakoulun koordinaattorina.

Väylien tavoitteena ovat opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011–2016 sekä Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet, joustavammat opintopolut, sujuvampi siirtyminen korkeakouluopintoihin sekä nopeampi valmistuminen ja työelämään siirtyminen. Samalla parannetaan koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Lapin ammattikorkeakoulussa tarjottiin ensimmäisen kerran väyläopintoja lukuvuonna 2017–2018.

 

Väyläopintojen valmistelu

Lapin ammattikorkeakoulussa väylää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun lähdettiin kehittämään keväällä 2016 yhteistyöoppilaitosten kanssa. Näitä ovat Ammattiopisto Lappia, Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto, Lapin urheiluopisto ja Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Kehittämistyötä tehtiin koulutusalakohtaisissa valmisteluryhmissä. Valmisteluryhmissä avattiin ja verrattiin opetussuunnitelmien sisältöjä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen näkökulmista. Tämän pohjalta määriteltiin ja päätettiin koulutuskohtaiset väyläopinnot (30op) sekä väyläopintoihin soveltuvat tutkinnot tai tutkinnon suorittaminen yhteistyöoppilaitoksessa.

Väyläopintojen ideana on, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen nopeutuu suoritettujen väyläopintojen ja ammatillisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella.

 

Väyläopinnot

Väyläopinnot on tarkoitettu soveltuvan ammatillisen toisen asteen perustutkinnon suorittaneille ja tutkintoa yhteistyöoppilaitoksissa opiskeleville. Opintojen avulla opiskelija voi kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä aloittaa tutkintotavoitteisen opiskelun.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneille väyläopintoja tarjotaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoina ja yhteistyöoppilaitoksessa opiskeleville erillisopinto-oikeudella. Väyläopinnot ovat osa Lapin AMKin koulutusten ensimmäisen lukuvuoden opintoja (30 op) ja opintoja on tarjolla sekä päivä- että monimuoto-opintoina.

Suoritettujen väyläopintojen ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon perusteella opiskelija voi hakeutua Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa Opintopolku-järjestelmän kautta.

Ammatillisten oppilaitosten kanssa on asetettu tavoitteeksi väyläopintojen mallin käyttöönotto lukuvuonna 2018–2019. Väyläopinnot on kuitenkin avattu jo tälle lukuvuodelle, ja syksyllä 2017 Lapin ammattikorkeakoulun koulutuksissa väyläopinnot aloitti 9 opiskelijaa. Kysyntä näyttää lisääntyvän markkinoinnin myötä. Markkinointia tarvitaan lisää, joten haastammekin kaikki tämän blogin lukijat kertomaan väyläopinnoista eteenpäin.

 

Väyläopintojen kehittäminen

Väyläopintojen opiskelukokemuksista sekä opiskelijoiden ohjaamisesta tullaan keräämään palautetta. Palautteen pohjalta kehitetään luotuja väyläopintoja laatujärjestelmämme mukaisesti.

Lapin AMK on myös mukana juuri käynnistyneessä Erilaisia polkuja pitkin ammattiin eli EPPA-hankkeessa, jossa kehitetään muun muassa siirtymiä ammatilliselta toiselta asteelta työelämään ja jatko-opintoihin.

Väyläopinnot on kehitetty ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneille tai yhteistyöoppilaitoksessa tutkintoa suorittaville. Vuoden alusta on käynnistynyt Lukiosta korkeakouluun eli LUKKO-hanke, jonka tavoitteena on luoda lukiolaisille korkeakouluopintojen tarjotin, kehittää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä luoda joustava väylä lukiosta korkeakouluun. Hankkeen tulosten pohjalta luodaan yhteistyömalli, jonka avulla toimintaa voidaan laajentaa kaikkiin Lapin lukioihin.

Lisätietoja väyläopinnoista Lapin ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.



Ammattikorkeakouluverkosto uudistaa luonnonvara-alan koulutusta

20.2.2018



Väisänen_Anne-Mari.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne-Mari Väisänen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla.

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut yhteistyössä

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa korkeakoulutuksen kehittämishankkeessa uudistetaan ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan opetusta. Verkostossa ovat mukana kaikki 11 ammattikorkeakoulua, jotka tarjoavat luonnonvara-alan opetusta Suomessa. Lisäksi mukana on Luonnonvarakeskus. Hanketta hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulu.

Kohderyhmänä ovat koulutusorganisaatiot ja sidosryhmät, biotalouden tutkimuslaitokset, luonnonvara-alan opettajat ja ohjaajat sekä nykyiset opiskelijat ja potentiaaliset opiskelijat.

Kehittämishanke sujuvoittaa luonnonvara-alan opintopolkuja. Korkeakoulujen välistä yhteistyötä parannetaan ja koulutusalan toimintatapoja ja oppimisympäristöjä uusitaan huomioiden erityisesti digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Verkostotyöskentelyllä edistetään koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä parannetaan oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua sekä opiskelijalähtöisyyttä.

Hanke on kolmivuotinen ja toimii vuoden 2019 loppuun saakka.

Opetuksen kehittäminen

Hankkeessa rakennetaan yhteinen digitaalinen verkkoalusta sähköisten aineistojen jakamiseksi ammattikorkeakoulujen kesken. Alustassa hyödynnetään korkeakoulujen omia, käytössä olevia luonnonvara-alan digitaalisia koulutusaineistoja.

Digitaaliseen alustaan rakennetaan yhteisiä verkkokurssitoteutuksia, jotka helpottavat opiskelijoiden opintojen etenemistä ja edistävät opiskelijoiden valmistumista. Verkkokurssien avulla rakennetaan myös uusia opintopolkuja korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välille, niin että siirtyminen korkeakouluopintoihin on sujuvaa.

Opintopolut helpottavat tavoitteellista opiskelua, lisäävät opiskelumotivaatiota ja sitä kautta voivat myös lyhentää opiskeluaikaa. Ne myös kannustavat hakeutumaan toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin sekä helpottavat mahdollisia jatko-opintoja yliopistoissa.

Verkkoalustan ja –kurssien lisäksi luodaan toimivia pedagogisia ja ohjauksellisia toimintatapoja, joilla korkeakoulujen yhteisen verkko-opetuksen toteuttaminen on mahdollista ja opiskelijoiden oppiminen tuloksekasta. Suunnittelun pohjaksi kerätään tietoa nykyisistä käytänteistä ja ohjausalustoista.

 

Monialainen yhteistyö ja pelillisyyden hyödyntäminen opetuksessa

Opintojen uudistaminen edellyttää myös uudenlaisten, digitaalisuuteen pohjautuvien oppimisympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa. Tähän liittyvät olennaisesti pelit ja pelillisyys, jotka ovat luontainen osa nykynuorten elämää ja toimintatapoja. Pelien avulla voidaan opinnoista tehdä kiinnostavia ja lisätä opiskelumotivaatiota. Biotalouden osalta ne voivat auttaa biotalouden kokonaisuuksien ja mahdollisuuksien ymmärtämisessä sekä koulutuksen vetovoiman lisäämisessä.

Monialaisen yhteistyön kautta hankkeessa toteutetaan Biotalous-Suomi –peli, joka muodostaa hankkeen rungon. Pelin sisältöjen lähtökohtana ovat eri alueiden uusiutuvat luonnonvarat ja niiden kestävä hyödyntäminen. Sisällöt tuotetaan korkeakoulujen omien alueellisten osaamisten ja profiilien mukaisesti yhteistyössä yritysten kanssa.

Digitaalinen peli mahdollistaa alueellisten ilmiöiden jakamisen valtakunnallisesti kaikkien korkeakoulujen käyttöön.

Pelin toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan laboratorio pLAB, ja pelin sisällöt, oppimistavoitteet sekä integrointi opintoihin toteutetaan yhteistyössä luonnonvara-alan ammattikorkeakouluverkoston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

 

Tiedetreffit tuovat verkostot yhteen

Ammattikorkeakouluverkosto järjestää kuusi foorumia, jotka tukevat korkeakoulujen alueellista profiloitumista ja profiilien asemoimista osana kansallista ja kansainvälistä luonnonvara-alan ja biotalouden koulutusta. Tiedetreffit ovat tutkimuksen, työelämän ja ¬koulutuksen yhteistyöfoorumeja, jotka toimivat myös online-kursseina luonnonvara-alan eri kouluasteiden opiskelijoille.

Tiedetreffeillä tavoitellaan biotalouden tutkimuksen, työelämän ja koulutuksen yhteistyön lisäämistä ja vakiinnuttamista. Treffeillä esitellään alueellista biotaloutta ja siihen liittyvää tutkimusta, koulutusta ja yritystoimintaa. Niihin on mahdollista osallistua verkon kautta ja niihin luodaan interaktiivinen vuorovaikutusmahdollisuus.

Tiedetreffit ovat myös opetuksellisia tilaisuuksia, joissa testataan hankkeen työpaketeissa tuotettuja virtuaalisia opintomateriaaleja sekä niiden levittämistä korkeakoulujen kesken ja eri koulutusasteiden välillä.


Verkostotyön tulokset

Tuloksena syntyy virtuaalinen pelillinen oppimisympäristö, jossa oppija hahmottaa biotalouden kokonaisuuden ja materiaalivirtojen kulun sekä harjoittaa taitojaan biotalouden toimintojen kontrolloinnissa, materiaalivirtojen ohjauksessa ja luonnonvarojen hallinnassa.

Pelin tavoitteena on jäljitellä biotalouden todellista toimintaympäristöä ja toimia biotalouden laajaa toimintakenttää selkeyttävänä oppimisympäristönä. Oppija toimii pelissä itsenäisesti ja harjoittaa päätöksentekokykyään. Biotalouspeliä voidaan hyödyntää opetuksen lisäksi biotalouden markkinoinnissa ja tietoisuuden lisäämisessä.

Yhteinen digitaalinen alusta toimii koulutusaineistojen ja –materiaalien lähteenä hankkeen jälkeen. Pedagogiset ja ohjaukselliset toimintatavat otetaan osaksi opetuskäytänteitä opetuksen nykyaikaistamiseksi. Yhteiset verkkokurssitoteutukset mahdollistavat resurssien ja osaamisen hyödyntämisen tehokkaasti yli organisaatio- ja oppilaitosrajojen.

Sujuvien opintopolkujen myötä on helpompaa siirtyä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä ammattikorkeakoulusta jatko-opintoihin yliopistoon. Tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukselle luodaan avoimia kohtaamispaikkoja ja sähköisiä kanavia sekä tuotetaan yhdessä aineistoja Biotalouspeliin ja verkkototeutuksiin.

Kuusi Biotaloustreffit-tapaamista tukevat tutkimuslaitoksen ja korkeakoulujen yhteistyötä. Tapahtumien yleisteemoina ovat digitaalisuus, luonnonvarat sekä ajankohtaiset biotalousaiheet. Tapahtumien aikataulut ja paikkakunnat sekä vastuuammattikorkeakoulut ovat:

- Oulu (OAMK) 8.11.2017: Digitalisaatio maatalousyrityksen johtamisessa
- Seinäjoki (SEAMK) 8.2.2018: Elintarviketurvallisuus
- Jyväskylä (JAMK) 17.4.2018
- Joensuu (Karelia amk) elo-syyskuu 2018
- Rovaniemi (Lapin amk) loka-joulukuu 2018
- Hämeenlinna (HAMK) maaliskuu 2019.




Virtuaalitodellisuus ja käyttäjälähtöisyys kerrostalon suunnittelussa

13.2.2018



Pirttinen Sirkka Kumpula.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projekti-insinöörinä ja insinööri (AMK) Antti Sirkka projektipäällikkönä Arctic Civil Engineering-tutkimusryhmässä ja DI, TaM Hanna Kumpula projekti-insinöörinä Arctic Power-tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Älykkään elinympäristön teknologiat -Kickstart-hankkeen innovaatiovalmiuksien pilotointi toteutettiin yhteistyössä Domus Arctica-säätiön (DAS) kanssa. DAS on suunnittelemassa 8-kerroksista opiskelija-asuntolaa Rovaniemelle.

Tavoitteena on rakentaa CLT-runkoinen (Cross-laminated timber) kerrostalo Rantavitikalle Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun läheisyyteen vuosina 2018-2019.

Pilotoinnissa käytettiin apuna virtuaalitodellisuutta kerrostalon suunnittelussa. Pilotointi tarjosi yhteistyöyritykselle mahdollisuuden saada tulevilta käyttäjäosapuolilta mielipiteitä huoneiston toiminnallisuuksista sekä värimaailmasta. Lapin AMKin osalta demo toteutettiin monialaisena kolmen tutkimusryhmän yhteistyöprojektina. Pilotin toteutuksessa tuotiin vahvasti esille rakennus- ja ICT-alojen integraatiota sekä uutta arvolupaustamme sidosryhmille: “Tavoitteena fiksu elinympäristö - tutkimuksella kilpailuetua tulevaisuuden teknologioista”

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen rakennusten suunnittelussa

Virtuaalitodellisuustekniikoita (VR) on ollut olemassa jo kauan, mutta viime vuosina tekniikat ovat ottaneet suuria harppauksia sekä ominaisuuksissa, että pienentyneissä hinnoissa, joka on mahdollistanut niiden yleistymisen tavallisen kansalaisen tekniikaksi. Virtuaalitodellisuudessa on kyse tietokonesimulaation avulla luodusta keinotekoisesta ympäristöstä, jota voidaan tarkastella näyttöjen ja VR-lasien avulla.

Samaan aikaan VR-kehityksen aikana myös rakennusten suunnittelussa on siirrytty enenemissä määrin tietomallipohjaiseen suunnittelutapaan. Rakennusten tietomallit koostuvat eri suunnittelijaosapuolten muodostamista malleista, joita voidaan yhdistää. Yhdistetyssä tietomallissa voidaan tarkastella eri osapuolten suunnitelmien sisältöjä sekä tarkastella suunnitelmien yhteensopivuutta niin sanotun yhteentörmäystarkastelun muodossa.

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen rakennussuunnittelussa on yleistynyt viime vuosina huomattavasti. Hyödyntämällä tietokoneilla luotuja virtuaalisia ympäristöjä esimerkiksi rakennusten tulevat käyttäjät näkevät lopullisen rakennuksen jo sen suunnitteluvaiheessa. Tämän avulla käyttäjät voivat tarkastella rakennuksen toiminnollisuuksia ja täten vaikuttaa myös tuleviin suunnitelmiin. Esimerkkinä yrityksistä, jotka käyttävät kyseisiä tekniikoita toimii ZOAN.


VR-demon toteutus

Rakennushankkeen suunnittelutyöryhmän toiveiden ja alustavien keskusteluiden jälkeen Lapin AMKin TKI-palvelut saivat toimeksiannon 15.11.2017. Toteutus vaati rakennushankkeen suunnittelijoiden sekä Lapin AMKin yhteistyötä, sillä suunnittelijoiden luoma tietomalli toimi VR-demon alustana.

Tietomalli toteutettiin yhdestä huoneistosta, jossa olivat arkkitehdin tekemä tilamalli ja kiintokalusteet sekä sähkö- ja LVI -suunnittelijoiden lisäämät päätelaitteet. Tämän jälkeen tietomalli siirtyi Lapin AMKille VR-demon valmistelua varten. VR-demoon lisättiin arkkitehdilta saadut struktuurit pintamateriaaleihin ja luotiin toiminnollisuuksia kuten ovien avaaminen, erilaiset värimallit sekä liikkuminen mallihuoneistossa.

Kuva  1 Pirttinen et al 2018.jpg
Kuva 1. Projektin osapuolet ja tehtävät

Pilotin esittelypäiväksi valittiin 12.12.2017, jolloin oli myös DAS rakennushankkeen suunnittelukokous. Suunnittelutyöryhmän lisäksi käyttäjälähtöiseen suunnitteluun haluttiin osallistaa nykyisiä DASin asukkaita ja opiskelijoita. Käyttäjälähtöiseen suunnitteluun rekrytoitiin käyttäjiä lähettämällä sähköpostikutsut DASin kautta asukkaille ja Lapin AMKin kautta opiskelijoille. Tavoitteena olleet noin 20 henkilöä ilmoittautuivat lähes saman tien.

Käyttäjille ilmoitettiin aikataulu malliin tutustumiselle ja he pääsivät kommentoimaan mallihuoneiston erilaisia värivaihtoehtoja ja toiminnallisuutta. Mallihuoneistojen vaihtoehtoiset värimaailmat rajoittuivat keittiön välitilan laatoitukseen (3 vaihtoehtoa) ja kylpyhuoneen tehosteseinään (4 vaihtoehtoa). Muut pintamateriaalit kuten lattiamateriaalit, seinä- ja kattopinnat pysyivät kaikissa vaihtoehdoissa samana.

Tulokset

Virtuaalimalliin tutustumiseen oli käytössä kaksi erillistä tilaa, joihin käyttäjät saapuivat ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Äkillisten estymisten vuoksi pyydettiin myös spontaanisti opiskelijoita tutustumaan malliin.

Molemmissa huoneissa oli kaksi tutkijaa. Alussa henkilölle kerrottiin virtuaalimallista sekä ohjeistettiin virtuaalitodellisuudessa liikkuminen ja mahdolliset toiminnot. Koska virtuaalitodellisuudessa kulkeva henkilö ei näe ympärillään olevaa fyysistä tilaa, niin tilassa toimivien tutkijoiden tehtävänä on myös varmistaa, ettei käyttäjä törmää huonekaluihin tai muutoin loukkaa itseään.


Kuva 2 Pirttinen et al 2018.JPG

Kuva 2. Käyttäjä tutustumassa virtuaalimalliin


Henkilö sai tutustua virtuaalimalliin rauhassa. Tutkijat kirjasivat tutustumisen aikana henkilön kommentit ylös nimettömästi. Lopuksi henkilö vastasi nimettömästi kyselyyn, jossa hän järjesti värivaihtoehdot mieleiseensä paremmuusjärjestykseen sekä vastasi yleisiin rakennettavaan taloon ja sen palveluihin liittyviin kysymyksiin.


Kuva 3 Pirttinen et al 2018.jpg
Kuva 3. Virtuaalimalliin tutustuneiden käyttäjien äänestystulokset

Moni tutustui asuntoon ajatuksella “jos minä asuisin täällä”, mikä näkyi kommenttien laadussa. Ei kommentoitu pelkästään värejä, vaan pohdittiin ratkaisujen toimivuutta omassa käytössä. Saimme ehdotuksia pistorasioiden ja suihkun sijoituspaikkoja myöten.

Näemme virtuaalitodellisuuden käytön asuinrakennusten käyttäjälähtöisessä suunnittelussa selkeänä lisäarvona. Jokainen malliin tutustunut oli sitä mieltä, että asunnosta saa selkeämmän kuvan. Erityisesti värimaailman tarkastelu virtuaalisessa malliasunnossa oli selkeämpää kuin paperilta.



Hoitotyön koulutus ajan tasalla yhteiskunnan ja oppimisympäristön muutoksissa Pohjoismaissa ja Baltian alueella

7.2.2018



Mikkola Anja.jpg
ESH, ThM Anja Mikkola toimii lehtorina Hyvinvointipalveluiden osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

MEDICO yhteistyössä aloitettu konferenssityöskentely jatkui Tartossa, Virossa

MEDICO on lääkehoidon opetuksen kehittämiseen perustettu Pohjoismainen ja Baltian maiden yhteinen työryhmä, johon kuuluu edustajat Suomesta (LapinAMK, Saimaan AMK, Turun AMK, Arcada ja Ahvenanmaan AMK), Virosta, Tanskasta ja Ruotsista yksi hoitotyön koulutusohjelmia tarjoava ammattikorkeakoulu sekä Norjasta ja Islannista kaksi molemmista.

Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Aloitusvuosi oli 2011, jolloin tapahtuma järjestettiin Rovaniemellä. Sen jälkeen hoitotyön opettajien osaamista on kehitetty Ruotsissa Gävlessä 2013 ja Norjassa Mo i Ranassa 2015. Seuraavan konferenssitapahtuman 2019 järjestää Klaipedan AMK (Klaipeda State University of Applied Sciences - KSUAS), Liettuassa.

MEDICO yhteistyön on rahoittanut NordPlus. Yhteistyöhön sisältyy lisäksi Intensiivi viikkojen suunnittelu, valmistelu ja niihin osallistuminen. Tähän asti MEDICO:n koordinaattorina ja presidenttinä on toiminut Turun AMK ja sieltä Virpi Sulosaari. Nyt koordinaatio siirtyi Gävlen Yliopistolle ja ryhmän presidentiksi Eva Westergren. Seuraavaan Intensiiviviikkoon Islannissa, Reykjavikissa on saatu rahoitus maaliskuulle 2018. Tämän jälkeen on suunnitelmissa intensiiviviikon järjestäminen Norjassa, Aalesund University College 2019.


The 4th Forum for Nurse Educators

Kirjoittaja osallistui The 4th Forum for Nurse Educators tapahtumaan, Viron Tartossa 14.-15.11.2018. Tapahtumassa käsiteltiin monipuolisesti Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Euroopan sairaanhoitajakoulutuksen eri osa-alueita sekä hoitotyön koulutuksen kehitysnäkymiä ja -haasteita.

Konferenssin teemoja olivat Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön osaaminen, Käytännön oppimisympäristöt – vastavalmistuneen sairaanhoitajan osaaminen, Innovatiiviset opetus ja oppimismenetelmät sekä Valmistumisen/koulutuksen jälkeinen sairaanhoitajien hoitotyön koulutus/kouluttautuminen. Kirjoittajan ja työtoverinsa Annette Sjömanin esitys käsitteli Innovatiivisia opetus ja oppimismenetelmiä. Esityksessä kerrottiin yhden LOVO (Lappilaisten Osallistavien Virtuaalisten Oppimismenetelmien) hankkeen pilotin toteuttamisesta.

Hoitotyön opettajien osaamisen vahvistaminen nähtiin tärkeänä osana sairaanhoitajakoulutuksen kehittymisessä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa (Salminen, Stolt, Saarikoski, Suikkala, Vaartio & Leino-Kilpi). Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen on keskeinen asia hoitotyön koulutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa (Sulosaari, 2016). Ympäröivän yhteiskunnan ja elinympäristön muutokset luovat uusia tarpeita valmistuvien sairaanhoitajien osaamiseen (Liivet, 2017)

Konferenssissa pohdittiin kliinisen oppimisympäristön merkityksestä sairaanhoitajaksi kehittymisessä (Mikkonen, 2017.) ja innovatiivisista opetus ja oppimismenetelmistä (van Giel, 2017.) Hoitotyön koulutuksen aikansa tasalla pysyminen edellyttää osaamista nähdä muutokset hoitotyön sisällöissä, mutta myös yhteiskunnalliset uudistukset ja niiden vaikutukset käytännön hoitotyöhön sekä koulutuksen toteuttamiseen ja uusien oppimismahdollisuuksien hyväksikäyttöön.

Yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminnan kehittyminen mm. digitalisaatiota ja robotiikkaa hyödyntäväksi asiakasnäkökulmaa tähdentäväksi palvelutoiminnaksi vaatii työtä sekä hoitotyön käytännössä että sen koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muutoksia tapahtuu kaikkialla Pohjoismaissa ja Baltian alueella eikä maakuntaan sidottu Lapin Sosiaali- ja terveysuudistus ole ainoa muutospaineita hoitotyön koulutukseen aiheuttava asiakokonaisuus.


LOVO-hanke ja oma pilotti

Hanke on lähtenyt liikkeelle Lapissa tehdyn kartoituksen (Pruikkonen & Saloniemi, 2014) perusteella. Lapissa on pitkät etäisyydet ja sitä kautta on ollut tarvetta kehittää digitaalisia menetelmiä alueellisen tasa-arvon ja oppimismahdollisuuksien tasapuolisen tarjoamisen aikaansaamiseksi. Tuloksena kartoituksessa oli kuitenkin, että online – mahdollisuuksien järjestymisestä huolimatta pedagogiset menetelmät eivät ole muuttuneet digitaalisten mahdollisuuksien monipuolistumisesta huolimatta (Pruikkonen & Saloniemi, 2014.)

LOVO-hankkeessa on mukana useita toimijoita usealta eri koulutusalalta ja -tasolta. Kirjoittaja on mukana tässä hankkeessa yhden pilotin toteuttajana. Pilotti on yksi hankkeen Lapin AMK:n piloteista. Hankkeen tavoitteista tämä pilotti vastaa seuraaviin: tuottaa uusia digitaalisia oppimistapoja ja -sisältöjä sekä kehittää ja ottaa käyttöön osallistavia ja oppijalähtöisiä menetelmiä verkkoympäristöissä (Lampela, 2016).

Tässä osassa hankkeen tätä pilottia oli tavoitteena saada opiskelijoiden oppimisen apuvälineeksi alustava kysymyspankki, jota voi käyttää monipuolisesti oppimisen mahdollistajana ja jota voi laajentaa uusien opiskelijaryhmien kanssa. Samalla oppija siirtyy aktiiviseksi osallistujaksi ja pilotoijaksi.

Kirjoittajan ja työtoverinsa pilottiin osallistuneet opiskelijat opiskelevat Lapin AMK:n sekä suomenkielisessä että kansainvälisessä sairaanhoitajakoulutusohjelmassa. Kirjoittajan mukana projektissa oli kaksi ryhmää, molemmista koulutusohjelmista yksi. Opiskelijoita oli yhteensä noin 70 siinä osassa hankkeen pilottia, jossa kirjoittaja oli mukana.

Tuloksena voi todeta, että oppijat saatiin innostumaan ja osallistumaan kysymyspankin kehittämisestä ja tuotettujen testien pilotoimisesta osana omaa oppimistaan. Oppimistulokset saavutettiin projektiin osallistuneilla ryhmillä tavoitteiden mukaisesti kohtalaisesti tai hyvin.


Lähteet

Lampela, M. 2016. Hankesuunnitelma. LapinAMK.
Liivet, G, 2017. Estonian Nurses Association. Presentation in the 4th Forum for Nurse Educators 14.11. Tartu Health Care College.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulu : Oulun yliopisto, 2017. http://urn.fi/urn:isbn:9789526215754
Pruikkonen, A & Saloniemi, K. 2014. Lappilaista pedagogiikkaa verkossa – nyt ja tulevaisuudessa : Lapin aikuiskoulutuksen kehittäminen ja tutkiminen -hanke, In: Sarja B. Raportit ja selvitykset, Lapin ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-316-064-4
Salminen, L., Stolt, M., Saarikoski,M., Suikkala, A., Vaartio, H. & Leino-Kilpi, H. 2010. Future challenges for nursing education – A European perspective. Nurse Education Today, 30, 233-238.
Sulosaari V. 2017. Nursing competence of Nursing Students. Konferenssiesitys 14.11. in the 4th Forum for Nurse Educators. Tartu Health Care College.
van Gel, P. 2017. MSNI, University of HealthSciences in Lausanne, Konferenssiesitys 15.11. in the 4th Forum for Nurse Educators. Tartu Health Care College.



Edellinen 1 2 3 ... 9 10 11Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.