Otsalamppuilta Rollo yläbanneri.jpg
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Lapin AMK sosiaalisessa mediassa

Vaihdossa ja hetkeäkään en vaihtaisi

29.11.2017



Koneinsinööriopiskelija Niko Valvimo on vaihdossa Wienissä Itävallassa.

Houkuttelisiko sinuakin lähteä vaihtoon, mutta mietityttääkö kuitenkin taloudellinen tilanne? Vai onko englannin kielessä vielä hiomisen varaa? Huolet pois ja ei kun menoksi.

Olen neljännen vuoden Lapin AMK:n kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Kemistä ja tällä hetkellä viettelen jo toista lukukautta Itävallan Wienissä. Pahasti näyttää siltä, että tälle ulkomaan reissulle ei tule loppua koskaan, mutta ilman tätä vaihtovuotta en uskaltaisi tänne kyllä jäädäkään.

Listaan tähän joitakin hyviä näkökulmia, minkä takia tätä kokemusta ei kannata pakoilla, varsinkaan jos olet yhtään harkinnut vaihtoon lähtemistä.

Voin hyvillä mielillä todeta, että en vaihtaisi päivääkään vaihtovuodestani, koska Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa meille opiskelijoille sen verran hyvät puitteet toteuttaa tämä ainutkertainen mahdollisuus.

Meillä kaikilla on täysin samanlaiset mahdollisuudet lähteä ulkomaille vaihtoon ja saada uskomattomia muistoja, kokemuksia ja ystäviä ja avartaa omaa maailmankuvaa.

Vaihtoon lähtemisessä on omat haasteensa, mutta tätä on turha sen enempää pelätä. Kaikkien asioiden eteen täytyy kuitenkin elämässä nähdä hieman vaivaa, mutta ne tuppaavat siltikin järjestymään. Tästä vastaa myös Lapin ammattikorkeakoulun erinomainen henkilökunta, jotka varta vasten toimivat meidän opiskelijoidemme eduksi vaihtoon liittyvissä asioissa Rovaniemellä, kuin myös Kemi-Tornio alueella. Kaikki auttoivat mielellään mieltä askarruttavissa kysymyksissä ja aina niihin löytyi jonkinlainen ratkaisu.

Suurimpia kysymyksiä ovat varmasti taloudellinen tilanne, josta ei sen enempää kuitenkaan kannata huolehtia. Olen vuoden aikana huomannut, että lähes kaikista Euroopan maista Suomi on yksi kalleimpia.

Jos opintotuki ja omat rahat riittävät Suomessa elämiseen, niin ei kannata ulkomaillakaan huolehtia siitä sen enempää.

Kaiken kukkuraksi on meillä opiskelijoilla ainutkertainen mahdollisuus saada myös muita avustuksia vaihto-organisaatiosta riippuen ja jopa Lapin AMK antaa hieman tukea lentolippuihin, niin ei viimeiset roposet pala heti vaihtoon lähtiessä.

Vaihtokohde kannattaa myös valita sen mukaan, mikä maa nyt sattuu kiinnostamaan eniten. Jos kuitenkin satut tuntemaan pakonomaista himoa kulttuuriin, kuumaan latinan kieleen, tekniikan ihmeelliseen saksaan tai suomen kieltä muistuttavaan unkariin, silloin vaihtokohdetta olisi hyvä myös pohtia kielen kannalta.

Kannattaa miettiä kohdetta myös opiskelujen kannalta, jotta opinnot etenevät aikataulussa ja näin ollen mitään ei jäisi rästiin. Mitä olen kuitenkin kuullut muilla aloilla opiskelevilta, niin suurin osa heistäkin voi tähän samaistua. Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa hulppean ja kattavan paketin eri vaihtokohteita koulutusalastasi riippuen, jotka kaikki löydät kätevästi koulumme internet sivuilta.
Do you speak English? Sprichst du deutsch? Talar du Svenska? Parlez-vous français? Beszélsz magyarul? Habla usted español?

Kyllä, opin ne kaikki sattumoisin ja vain siksi koska tutustuin ihmisiin ympäri maailmaa Unkarista Espanjaan, sieltä Italiaan, josta voidaankin matkustaa Portugalin kautta Atlantin toiselle puolelle Argentiinaan ja unohtamatta kuitenkaan kaikkia muita Euroopan maita tai Aasian hienoja kulttuureita.

Voin vannoa, että tunnistit ensimmäisen lauseen, joka onkin se kaikista tärkein kaikille vaihto-opiskelijoille. Turhaan jännität sen enempää omaa englannin kielitaitoasi. Se kehittyy vaihtovuoden aikana huomattavasti lähtötasostasi huolimatta, sillä kehittyi se muillakin kanssa opiskelijoilla.

Kielen oppii puhumalla, ei pakkasessa istumalla.

Englannin ja Saksan kielellä opiskelu onnistui omalla kohdalla hyvin, vaikka aina törmääkin uusin sanoihin yliopistolla. Eri kielillä opiskeluissa saattaa kuitenkin olla yliopisto kohtaisia eroja, mutta selviät varmasti, jos niin vain haluat.

Valitsemasi kieli kehittyy kuitenkin varmasti opiskelumaassa ja myös pakosti myös englannin kielitaitosi. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että kukaan meistä ei ole seppä syntyessään. Voin hyvillä mielillä todeta, että ilman vaihtovuottani en olisi ollut valmis työskentelemään Saksaksi tai Englanniksi. Voin taata, että kielitaito avaa varmasti uusia ovia työelämään, kun opinnot lopulta ottavat päättyäkseen.

Vaihtovuosi Itävallassa oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, jota ei missään nimessä voi katua.

Niko blogikirjoitus 2.jpg

Itävallan vuoristot valtaavat mielen kiireisenkin opiskelun lomassa.

Opinnotkaan eivät venyneet vaihtovuoteni takia, eikä insinööriksi valmistuminen jää siitä kiinni. Joten tätäkään ei kannata sen enempää murehtia ja vaikka jostain syystä opinnot venyisivätkin puolella vuodella, niin olet varmasti kokemusta rikkaampi opintopisteidesi kanssa.

Matkustelu ylipäätään on elämän suola, jota ei kannata unohtaa. Varsinkin Euroopassa se on vaivatonta ja halpaa. Vierailin vaihtovuoden aikana kymmenessä maassa, enkä vaihtaisi kokemusta mihinkään. Täysin opiskelijabudjetilla mentiin. Vaihto-opiskeluun kannattaa kuitenkin varata hieman sitä ylimääräistä taskurahaa, koska se raha mikä täällä palaa antaa enemmän kuin ottaa.

Niko blogikirjoitus 1.jpg

Venetsia (kuvassa) oli vain yksi sadoista nähtävyyksistä.

Itävalta on erinomainen vaihtoehto kaikille tekniikan alalla opiskeleville ja suosittelen University of Applied Sciences Technikum Wieniä kaikille kanssaopiskelijoille ehdottomasti. Korkeakoulu on moderni, puitteet ovat erinomaiset ja jokaiselle insinöörille löytyy jos jonkinlaista kurssia.

Haetpa sitten Amerikkaan, Eurooppaan tai miksei vaikka Aasiaan, niin kannattaa pohtia sitä nyt toden teolla ja toteuttaa omaa unelmaansa. Voin taata, että se on kokemus hyvällä tai huonolla tavalla ja samalla varmasti elämäsi parhaimpia kokemuksia. Tämän jälkeen tiedät varmasti mitä maailmalla on tarjottavana ja opit varmasti myös paljon itsestäsi.

Joten jos vaihtoon lähteminen kiinnostaa, niin ei muuta kuin rohkeasti osoitteeseen http://www.lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/Kansainvalinen-toiminta/Opiskelijaliikkuvuus.

Jos nettisivut eivät avarra riittävästi ja haluaisit kysyä hieman enemmän, niin kipin kapin paikalliselle KV-toimistolle ja he auttavat sinua varmasti mielellään. Loppujen lopuksi kannustan kaikkia lähtemään opiskelemaan ulkomaille ja toivotan tuleville seikkailijoille iloista ja kokemusrikasta vaihtovuotta.

Liebe Grüβe aus Wien, Niko




Restonomiopiskelijat kokeilukulttuurin koekaniineina

23.11.2017



Henna Kurvinen, Janne Huuki, Jemina Kakko, Jenni Väisänen, Nina Lohilahti ja Rosa Pyy

Alkusanat

Olemme kuusi matkailualan opiskelijaa, joiden suuntautumisvaihtoehtona on tapahtumaosaaminen. Osallistuimme kaikki vaaraa aavistamattomina Live Event Simulation -kurssille. Tämä on tarina eräästä kokeilusta, kokeilusta, jossa me restonomiopiskelijat saimme olla mukana. Tämä kokeilu tehtiin Lapin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2017.

Kun jatkat lukemista, saat selville kuinka kaikki tapahtui.

Prologi

Live Event Simulation on tapahtumajohtamisen viimeinen opintojakso, jossa sananmukaisesti toteutetaan oikea tapahtuma. Opintojaksolla harjoitellaan edellisiltä opintojaksoilta kartutettuja tapahtumaosaamisen taitoja. Kyseistä opintojaksoa edeltää aina Tapahtuman strateginen johtaminen -opintojakso.

Live Event Simulation -opintojakson ohjaavina opettajina toimivat Outi Kähkönen ja Päivi Hanni-Vaara. Syksyn 2017 LES -opintojakson tapahtuma oli nimeltään Kokeilukulttuuri Goes Arctic ja sen oli Lapin ammattikorkeakoululta tilannut Valtioneuvoston kanslia.

Opintojaksolla oli useita erikoispiirteitä, joista yksi oli päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden toiminen yhdessä.

Tuumasta toimeen

Kerrotaanpa vielä ensin, miten tiimimme muodostui ja yhteistyömme alkoi.

Aluksi meillä jokaisella oli mahdollisuus valita työskentelytiimi oman kiinnostuksemme mukaan. Vaihtoehtoina olivat vieraanvaraisuus-, viestintä-, elämysopas-, hankinta- sekä turvallisuustiimit. Me kaikki päädyimme viestintätiimiin. Tehtäväksemme annettiin, ei enempää eikä vähempää, kuin toteuttaa tapahtuman ulkoinen viestintä. Apua, oli ensimmäinen mieleen juolahtanut sana tehtävänannon jälkeen.

Meille viestinnän amatööreille heitettiin aikamoinen haaste ja tehtävä. Viestintätiimin tehtäviin kuuluivat esimerkiksi viestintäsuunnitelman laatiminen, julkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen, palautekyselyn ja kiitosviestin laatiminen sekä tapahtumamateriaalin tallentaminen.

Suuresta luottamuksenosoituksesta meitä opiskelijoita kohtaan kertoo sekin, että viestintäsuunnitelmaa ei ollut, vaan saimme laatia sen haluamallamme tavalla. Otimme toki huomioon Lapin ammattikorkeakoulun, Lappi-brändin ja tilaaja-asiakkaan eli Valtioneuvoston kanslian arvot sekä toiveet.

Tästä alkoikin sitten työntäyteinen jakso, kun eri tahojen arvot ja toiveet puristettiin sopivaksi paketiksi. Ulkoinen viestintä piti suunnitella ja toteuttaa vain kolmessa viikossa. Aikataulu oli päätähuimaavan tiukka ja tehtävää paljon. Tiimin jäsenten välinen 900 kilometrin välimatka ei ainakaan helpottanut tehtävän suorittamista. Tapasimme toisemme kasvotusten vasta päivää ennen tapahtumaa.

Tuskanhiki otsalla pistimme heti pystyyn WhatsApp -ryhmän, jonka kautta sovimme ensimmäisestä Skype-palaverista. Teimme myös pilvipalveluun ryhmän dokumenttien jakamista varten. Aloitimme ajankäytön suunnittelulla, jatkoimme viestintästrategian laatimisella ja lopulta pääsimme tekemään sosiaalisen median päivityssuunnitelmaa.

Aikataulujen sopiminen ryhmän kesken oli haastavaa, koska tiimi on tasapäinen sekoitus päivä- ja monimuoto-opiskelijoita. Kaikilla meistä on erilainen elämäntilanne, osa opiskelee päivisin ja käy töissä iltaisin, osalla rytmi taas on päinvastainen.

Mutta mikä tämä Kokeilukulttuuri Goes Arctic –tapahtuma olikaan?

Kokeilukulttuuri Goes Arctic –tapahtuma oli kaksipäiväinen kokeilukilpailu, joka oli suunnattu ammattikorkeakoulujen henkilöstölle. Tapahtuman toimintaympäristöinä oli Joulupukin oma kotiluola SantaPark, Tiedekeskus Pilke, Santa's Hotels Santa Claus sekä kauppakeskus Revontuli.

Tapahtuma toi napapiirille rohkeita kokeilijoita eri puolilta Suomea, jotka omissa joukkueissaan tekivät kokeiluja tulevaisuuden ammattikorkeakoulupedagogiikkasta.

Uskallanko ja rohkenenko?

Opintojakson aikana opimme tapahtumatuottamisen lisäksi myös paljon kokeilukulttuurista. Kokeilukulttuurilla pyritään rohkaisemaan kokeiluhin, joiden avulla voidaan lopulta luoda uusia, innovatiivisia yhteiskuntaa uudistavia ratkaisuja.

Kokeilukulttuuri ja sen mentaliteetti ovat hyödynnettävissä niin korkeakoulu-, koulu- kuin työelämässä. Me kaikki pelkäämme epäonnistumisia, mutta kun annetaan kauhallinen rohkeutta kokeilla ilman epäonnistumisen tuomaa häpeän tunnetta, syntyy uusia hienoja innovaatioita.

Monet ihmiset välttelevät tilanteita, joissa he voivat tuntea häpeää. Siksi epäonnistumiseen tulisi suorastaan ohjata, jotta ne oikeasti hyvät ideat eivät jäisi pimentoon. Tähän toki tarvitaan aitoa hulluutta ja tekemisen meininkiä. Eikä saa unohtaa avointa ja hyväksyvää ilmapiiriä.

Epäonnistumiseen kannustaa myös Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Martti Lampela.



 

Miten kaikki tämä koettiin?

Opintojakson alussa viestintävastuu tuntui painavalta. Aikaa oli liian vähän ja työtä paljon. Meille tuli yllätyksenä, miten paljon aikaa viestintä ja muut ohessa tehdyt tehtävät vievät. Onneksi meitä oli monta ja yksin ei tarvinnut jäädä.

KGN Before.jpg

Oli paljon uusia asioita, mutta niihin ei auttanut kuin tarttua rohkeasti. Monet meistä viestintätiimiläisistä ottivat hoitaakseen tehtäviä, jotka olivat oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tapahtuman teemana ollut kokeilukulttuuri kuitenkin rohkaisi meitäkin heittämään turhan nöyristelyn hetkeksi syrjään ja heittäytymään omien rajojemme rikkomiseen. Kokeillen toteuttaminen laittoi luovuuden virtaamaan ja turhat häpeilyt ja rajat katosivat. Tiimimme haluaisi nähdä tätä kokeillen tekemistä ja kokeilukulttuurin asennetta muillakin opintojaksoilla.

Palataanpa vielä tuohon alussa mainittuun kokeiluun, jossa olimme mukana. Opettajamme Outi ja Päivi nimittäin paljastivat heti tapahtuman pääättymisen jälkeen, että myös me opiskelijat olimme olleet osa erästä kokeilua. Tässä kokeilussa oli kokeiltu tapahtumattumantuottamisen mallia, jossa opiskelijat ovat suuressa ja vastuullisessa roolissa. Mitäpä muutakaan tältä kokeilukulttuuriin kurkistavalta opintojaksolta olisi voinut odottaa.

Video ja valokuva: Lapin AMK:n tapahtumajohtamisen opiskelijat



Tulevaisuuden visio, eläkeikä?

22.11.2017



Katri Hendriksson ja Maarit Juottonen selvittivät YAMK-opinnäytetyössään Stora Enson Kemin tehtaalle ja Attendolle, miten työterveyshuollon toimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa.

Työ on muuttunut vaativammaksi ja monimuotoisemmaksi ja työntekijöiltä vaaditaan paljon. Nämä vaatimukset saattavat vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn negatiivisella tavalla, joten nykyisin myös työterveyhteistyöltä vaaditaan aikaisempaa enemmän ja sen tulee olla kohdistettua kustannustehokasta toimintaa.

Avain työkyvyn kehittämiseen ja parantamiseen on yhteistyö.

Yhdessä työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto muiden tukevien toimijoiden kanssa voivat rakentaa parempaa tulevaisuutta työssä jaksamiseen tueksi.

Stora Enson pohjoisimmalla paperitehtaalla tehtaalla sekä työterveyshuollon yhteistyökumppanilla Attendolla huolenaiheena oli työntekijöiden työssäjaksaminen työuran loppuun saakka. Työterveysyhteistyötä oli tehty jo usean vuoden ajan, mutta nyt oli tarpeen saada yksityiskohtaista tietoa henkilöstön kertomana, miten tulevaisuudessa toimintaa tulisi kehittää.

Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin kehittämiseksi toivottiin enemmän työterveyshuollon näkyvyyttä yhdessä työpaikan kanssa varhaisen reagoinnin tueksi.

Työkaluja tähän olisivat säännölliset terveystarkastukset ja ehkäisevän työn resurssien lisääminen. Tärkeää on myös seurata työssä selviytymistä sekä antaa tukea työkyvyn uhkan varhaisessa vaiheessa. Esimiesten tuen tulisi olla merkityksellistä tekemällä työjärjestelyitä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.

Kun on tiedossa, mitä työkaluja on käytössä, voidaan yhdessä laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa työterveysyhteistyötä. Pääpaino tulevaisuudessa pitää olla yhteisessä tekemisessä ja ennakoinnissa työkyvyn tueksi.

Tavoitteellisen tuen tulee olla varhaisessa työkyvyn uhkan vaiheessa suunnitelmallisempaa.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää jo olemassa olevan käytännön kokemuksen lisäksi kyselyn avulla työntekijöiltä ja esimiehiltä, mitä he ymmärtävät työterveysyhteistyöhön kuuluvan? Miten he näkevät työterveysyhteistyön hyödyt tällä hetkellä? Miten sitä voisi kehittää ja miten sen avulla voidaan lisätä kohdennetusti työhyvinvointia heidän paperitehtaallaan. Opinnäytetyömme tavoitteena on tutkitun tiedon pohjalta kehittää yhdessä toimeksiantajan kanssa konstruktio eli tässä tapauksessa ”materiaalipankki”.

Materiaalipankki on hyvä työkalu silloin, kun halutaan varmistaa tiedon kulku ja ymmärrys yhteisestä käsitekielestä. Kun on tiedossa mitä työkaluja on käytössä, voidaan yhdessä laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa työterveysyhteistyötä ja työhyvinvointia.

Materiaalipankin avulla työntekijän on helpompi saada työkaluja itsenäiseen työkyvyn parantamiseen ja esimiesten työ paranee, kun heillä on työkalu, jolla perehtyä työkyvyn tukeen paremmin. Yrityksen hyöty on jatkuvan ajantasaisen tiedon tuominen henkilöstön käyttöön, sekä parantaa selvillä olon periaatetta. Materiaalipankki sopii myös Lean -ajattelumalliin sekä tuo pitkällä tähtäimellä kustannustehokkuutta. Tärkein tavoite on kuitenkin lisätä työhyvinvointia pohjoisella paperitehtaalla.

Tiedustelut

Katri Hendriksson, 050-3502502 katri.hendriksson(ät)gmail.com
Maarit Juottonen, 044-4943092 maarit.juottonen(ät)attendo.fi



Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040

17.11.2017



Ville-Pekka Sarén ja Laura Telkkälä laativat tämän blogikirjoituksen osana YAMK-tutkintoon liittyvää opinnäytetyötä.

Tulevaisuuden asiantuntijaorganisaation merkityksellisessä johtamisessa korostuvat seuraavat viisi elementtiä:

  • itsensä johtaminen,
  • muutoksen johtaminen,
  • valmentava johtajuus,
  • verkostojen johtaminen sekä
  • työn mahdollistaminen.

 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eri asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä olevilta henkilöiltä, minkälaisena he kokevat johtamisen olevan vuonna 2040, ja mitkä asiat siinä korostuvat. Tavoitteena oli muodostaa haastattelutuloksiin ja taustateoriaan pohjautuva käsitys merkityksellisestä johtamisesta vuonna 2040.

Itsensä johtaja etsii työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä yksilötasolla.

Jokaisen oma merkityksellisyyden tunne lähtee kannustavasta ilmapiiristä niin kotona kuin työpaikallakin. Ryhmän motivaatio on jokaisesta yksilöstä riippuvainen. Itsensä johtajuus on myös oman ajan ja mielen hallintaa.

Muutos on jatkuvaa ja kiihtyvää eikä sitä voi estää. Menestyvä organisaatio kehittyy ja ennakoi tulevia trendejä ja reagoi riittävän ajoissa. Myös tulevien sukupolvien siirtyminen työmarkkinoille tuo mukanaan oman muutospaineensa. Tulevaisuuden johtaja on muutosorientoitunut ja muutokseen avoimesti suhtautuva.

Valmentava johtajuus etsii työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä organisaatiotasolla. Valmentava johtaja on avoin ja kykenee jakamaan vastuuta sekä luottamaan työntekijöihinsä. Valmentaja myös kannustaa ja motivoi aktiivisesti ja auttaa luovuuden etsimisessä. Työntekijä tulee saada sitoutettua organisaation tavoitteisiin ilman erityisiä ponnisteluja. Tässä korostuu johtajan luottamus työntekijään ja työntekijän kyky ansaita se.

Mutta luottamus rakennetaan myös toisin päin, eli johtajan on kyettävä laskeutumaan työntekijän tasolle ja herättämään luottamus toiminnallaan. Hierarkkisten tasojen madaltuessa yhteistyön merkitys korostuu.

Johtajan on kyettävä osallistamaan työntekijät osaksi päätöksentekoa, jolloin yhteisten tavoitteiden noudattaminen on yksinkertaisempaa.

Verkostomaisella toiminnalla saavutetaan laajempi vaikutus alueelliseen elinvoimaisuuteen yhteisten tavoitteiden kautta. Verkoston laaja hyväksi käyttäminen tiedon keräämisessä, jalostamisessa ja jakamisessa luo ketteryyttä ja innovaatioiden jalostuminen mahdollistuu.

Työn mahdollistamiseen kuuluu työn tekemisen yhteensovittaminen perheen ja harrastusten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Välineet on oltava kunnossa ja yhteyksien toimivia. Joustavalla työskentelytavalla voidaan ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Joustamalla työntekijän elämäntilanteen mukaan, saavutetaan huomattavasti parempaa tehokkuutta ja työntekijän sitoutumista organisaatioonsa tai verkostoonsa.

Opinnäytetyömme vahvistaa yleisesti vallalla olevan käsityksen johtamisen arvojen pehmenemisestä. Hierarkkisesta sotilasjohtajuudesta ja entisajan tehdastyön käskyttävästä johtamisesta on jo nyt ajauduttu kauas.

”Jos käskytysjohtamisesta ajaudutaan riittävän kauas, niin koko nykytyyppinen esimiestyö voi kadota. Luovan asiantuntijaorganisaation rakenne on itseohjautuva, ettei esimiestä tarvita. Toisaalta esimiestason työnkuva voi muuttua vuorovaikutustaitojen oppimiseksi.”
Jukka Lokka, Sodankylän kunnan kehittämisjohtaja

Tulevaisuuden sukupolvien johtaminen tulee haastattelujen perusteella olemaan hyvin erilaista verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Nuorilla työn merkitys osana elämää ei ole ylikorostunut, kuten se vanhemmilla sukupolvilla on usein ollut. Nuoret haluavat elämäänsä muutakin sisältöä ja työn merkitys on pienentynyt.

Omistamisen kulttuurin muuttuminen, ympäristötietoisuus, yleinen koulutustason nousu ja kulutustottumukset tulevat muokkaamaan omalta osaltaan myös työnteon kulttuuria. Raha ei tulevaisuudessa ole suurin kannuste työelämässä, vaan työn ja oman elämän merkityksellisyyttä etsitään laajasti. Motivoinnin ja innostamisen merkitys korostuu pyrkiessä yhteisiin tavoitteisiin.

Digitalisaation raju kehitys voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös asiantuntijatyöhön.

Yleisesti globalisaation on koettu vaikuttavan teollisuuden valmistavaan työhön, mutta tulevaisuuden virtuaaliglobalisaatio tulee muokkaamaan yhteiskuntarakenteita rajusti ja vaikuttamaan myös asiantuntijatyöhön.

Tämä blogikirjoitus on laadittu opinnäytetyön tueksi. Opinnäytetyömme Merkityksellinen johtaminen – Johtamisen muutos 2040 käsittelee asiantuntijaorganisaation esimiestyön muuttumista kohti vuotta 2040. Haastattelujen rakenne suunniteltiin perehtymällä johtamisen teoriaan, työnteon kulttuurin muuttumiseen, digitalisaation vaikutuksiin, johtamisen vaikutukseen alueelliseen elinvoimaisuuteen ja tulevien sukupolvien johtamiseen. Tästä muodostui haastattelun runko. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa laajasti kehitettäessä johtajuutta nykyaikaiseen ja pitkäjänteiseen suuntaan.

Sovellettavuudella ei ole varsinaisesti toimialakohtaista rajausta, vaan jokainen johtaja tai johtajaksi pyrkivä voi sisäistää nämä tulevaisuuden johtajuuden elementtiä ja soveltaa niitä omalla alallaan vapaasti.




AVIA17 –harjoitusmediasta päivää!

17.11.2017



Mia Lukkarila, restonomiopiskelija monimuotokoulutuksessa

Restonomiopintojen aikana olen päässyt tutustumaan matkailutoimijoihin laajasti, mutta harvemmin on päivä vierähtänyt paloasemalla. Olin yksi viidestä restonomiopiskelijasta, joka sai osallistua AVIA17-kriisitoiminta-harjoitukseen Kemissä ja Keminmaassa.

Opettajamme Kati Koivunen lähestyi meitä sähköpostitse ja tiedusteli halukkuuttamme osallistua suureen harjoitukseen median edustajina. Kieltämättä aika vieraalle kentälle osittain astuimme, vaikka itselläni onkin taustaa viestinnän parissa.

Itse innostuin ajatuksesta heti. Harvoinhan tällaista tilaisuutta tulee kohdalle. Kun vielä selvisi, että osallistumalla kurssille saisin sisällytettyä projektin opintoihini, vastaukseni oli tietenkin kyllä.

Kokoonnuimme joitakin kertoja verkossa Katin johdolla. Opiskelimme toimittajan työhön liittyviä perusperiaatteita, analysoimme tiedotustilaisuuden kulkua ja pohdimme etukäteen kysymyspatteristoja.

Harjoituspäivänä olimme kaikki hieman hermostuneita. Pian harjoituspeli imaisi meidät mukanaan ja hektinen toimittajan työ alkoi sujua. Haastattelimme, kirjoitimme uutisia ja soittelimme pelastusviranomaisille niin paljon, että osa heistä kieltäytyi antamasta enempää puhelinhaastatteluita.

Rooliin eläytyminen onnistui kaikilta hienosti. Pääsimme kahteen tiedotustilaisuuteen, joissa roolissani ruotsalaisena toimittajana haastattelin viranomaisia englanniksi. Osa meistä oli maltillisempia median edustajia, kun taas osa ns. keltaista lehdistöä hankaline kysymyksineen. Myös kuvataiteen opiskelijat osallistuivat harjoitukseen, ja napsivat kuvia juttujemme tueksi.

Päivä hujahti nopeaa ja oli huikea kokemus meille kaikille. Saimme myös paljon pohdittavaa tuleviin restonomin työtehtäviin. Joskus voimme itse olla vastaamassa toimittajien tiukkoihin kysymyksiin ja miten ne turvallisuussuunnitelmat siellä työpaikalla taas olikaan hoidettu...

mediaryhma418.jpg

Restonomi- ja kuvataideopiskelijat hiillostivat Kemi-Tornion alueen viranomaisia AVIA17-harjoituksen tiedotustilaisuudessa.





Kuinka yhdistää opiskelu ja työt?

7.2.2017



Päivät koulussa, illat esseiden tai ryhmätöiden parissa. Kun tähän yhtälöön yhdistetään vielä työ, on opiskelijan viikot aika täynnä. Miten tämä onnistuu?

Ilmeisesti aika hyvin, sillä suuri osa opiskelijoista kuitenkin käy töissä opintojen lisäksi. Itse olen tehnyt osa-aikaisena työntekijänä töitä opintojen aikana melkein koko ajan. Siinä vaaditaan joustoa sekä itseltä, pomolta että koululta. Helposti tekee mieli skipata luento ja ottaa vastaan tarjottu työvuoro, koska rahaahan tarvii aina. Pidemmällä tähtäimellä ajateltuna tämä ei kuitenkaan tuota kovin hyvää tulosta. Pahimmassa tapauksessa opinnot venyy, jolloin työelämään siirtyminen pitkittyy. Olen itsekin sortunut tähän joskus ja löytänyt itseni uusintatentistä skipattujen koulupäivien takia. Not nice! Itsellä oman elämän aikatauluttaminen on toiminut hyvänä keinona saada hommat tehdyksi. Kun on kalenterissa ylhäällä kaikki koulutunnit, kurssitöiden palautuspäivämäärät ja muut pakolliset menot, niin pysyy paremmin kartalla mitä kaikkea on meneillään ja näkee milloin on viimeistään käytävä kouluhommien kimppuun.

IMG_6127.JPG

Töitä kannattaa kuitenkin tehdä, koska siten kerryttää arvokasta työkokemusta ja saa mahdollisesti suhteita tulevaisuuden työelämää ajatellen. Mielessä täytyy kuitenkin pitää opintojen edistyminen ja tulorajat ;) Parhaassa tapauksessa työnteko opintojen aikana ei ole vain tulojen hankkimista, vaan työ voi tukea koulussa opittua – ja päinvastoin. Itse olen tradenomiopinnoissa ymmärtänyt monta asiaa, kun ne näkee konkreettisesti kaupanalan työssä. Opinnot ovat esimerkiksi auttaneet ymmärtämään myyntityötä paremmin, kun ymmärrän mistä tuotteen hinta koostuu.

Koulun ja työn yhdistäminen ei ole aina helppoa, mutta se on vaivan arvoista. CV ja lompakko kiittää :-) Kyllähän sitä nuorena jaksaa, vai mitä?

-Elli, 3.vuoden tradenomiopiskelija, Rovaniemi